Myöhäiskesän puutarhaa

 

Hei! Puutarhajuttuja pitkästä aikaa. Aika on hurahtanut keväästä. On ollut kaikenlaista. En oikein tiedä mitä kirjoittaisin, tuntuu että puutarhasta on kaikki jo sanottu. Samat kasvit ja kulmat vuodesta toiseen. Puutarhasta on vuosien saatossa tullut kurissa pidettävä, mutta pitkälti valmis. Tällaiseksi kun sitä haaveilin vuonna 2008. Puut ovat vuosien aikana kasvaneet suuriksi ja pikkuisesta puutarhasta on tullut unelmoimani salainen puutarha.

Paviljonki on nykyään köynnösten peittämä piilopaikka. Siirrettiin täältä pois isoksi kasvanut Rusokirsikka etupuolelle pihaa. Jatkan joka vuosi marjakuusien istuttamista kirsikkapensaiden lomaan. On sitten jotain talvivihreääkin. Liuskekivien väli on jo osin kauniisti sammaloitunut ja rautapaviljonki on täysin peittynyt kasvillisuuteen. Jotenkin vasta silloin rakenteet ovat kauniita, kun niitä verhoaa vihreys. Tänä kesänä olen hurahtanut jälleen villiviiniin ja istuttanut niitä lisää. 

No villihän se on tätä nykyä. Tyttäreni mielestä puutarha on "whimsical". 

Akaasiantuoksua on ollut ilmassa. Valkoiset kukinnot tuoksuvat niin hyvälle.

Kylvetyt väriskoitukset siankärsämöstä kukkivat viimein puuterisina.

 

Samoin värisekoitukset harjaneilikoista, kauniita nekin ja perhosten mieleen. 

Hurjan pelottavaksi ja korkeaksi osoittautui vuosia sitten kylvetty Eryngium planum 'White Glitter', joka taitaakin olla Giganteum. Kuitenkin mehiläisten suosiossa tuntuu olevan ja värisävy kunnolla hopeinen. 

 Tänä vuonna kevät tuntui todella pitkältä ajanjaksolta. Talvi kuritti lähinnä havuja, jotka ovat jo onneksi toipuneet. Pahin menetys oli kuitenkin ikivanhan kotikatajan kuolema. Miellyttäviä yllätyksiäkin löytyy, kuten Jasminum nudiflorumin eli talvijasmiinin talvehtiminen ulkona. Kesän sää on ollut yhtä matalapainetta, sadetta ropsahtelee niskaan vähän väliä. 

Varjokukkapenkissä on rehevyyttä. Atsaleat, varjohiipat, leveälehtikalmia, kellovaivero ja muutakin varmasti. 

Joitakin uusia perennoja & pari pensasta olen istuttanut. Ostin tämän ihanan vaaleanpunakukkaisen oratuomen, Prunus spinosa 'Rosea'. Kauniinväriset lehdet sillä. Hennot kirsikankukkia muistuttavat kukat ovat myös hyvin kauniit. Olin haaveillut pitkästä aikaa uuden kirsikan ostamisesta, mutta päädyin kuitenkin oratuomeen sen kuivuudenkeston ja luonnonmukaisen fiiliksen vuoksi. Istutin sen paviljonkiin, josta se rusokirsikka siirrettiin vaivalla etupihalle. Sain vihdoin kaivettua pois kaikki loputkin miinaajan kiusaamat tähtiputket kuunliljapenkereestä, tilalle istutin kissankäpälän jakopaloja ja taimistolta ihanan hopeisen pikkunukkajäkkärän ja Nepalinnukkajäkkärän. 

Sisäänkäynnin luona etupihalla maisemoituminen etenee hitaasti. Keväällä istutin näkösuojaksi toisen ison Kiinankatajan ja muutamia heiniä. On ihana eteläfiilis, kun menee ovesta ulos.

Talvea varten siirrettiin hyvin palvellut retroportti somisteeksi ja aidattiin toinenkin puoli tien puolelta. Nyt pitäisi olla tukittu kaikki sisääntuloväylät ahnailta suilta. Lintujen talviruokinnan lopettaminen auttoi aikanaan peuraongelmaan. Jänisten kanssa vielä vähän tapellaan. Istutan tätäkin porttia verhoamaan villiviiniä. 

Kaunista loppukesää kaikille ♡