Heinäkukkijoita

Astrantia Major - Isotähtiputki

Pientä puutarha- ja helleväsymystä. Kaipaan sadetta jo. Olen kitkenyt ja hoivannut, välillä tekee hyvää pysähtyä ja vain katsoa. Voi huomata pieniä yksityiskohtia joista nauttii - kaikesta kulahtaneesta ja väsyneestä mielestä huolimatta. On mukavaa kun on aina jotain odotettavissa, jonkun tietyn kasvin kukintaa. Lähiaikoina ei ole oikein mitään odotettavissa ja se vähän lannistaa. Tekisi mieli taas mennä taimistollekin. 

Juhlista unohtunut Pionimaljakko, nyt jo ränsistynyt, pöytään nojailemaan unohtunut työnnettävä ruohonleikkuri

 

Lichtfield Angel -ruusu vaaleni vitivalkoiseksi

Harjaneilikat ovat puolestaan monivärisiä

Auringon ja tuulen leikkiä kukkapenkissä

Paraatipenkin etuosa on nyt minusta raikkaampi kun Kultatuija on poissa ja Pallohortensia pääsee oikeuksiinsa

Mustaselja

Hagley Hybrid tekeekin tänä vuonna ihan erilaisia kukkia kuin aiemmin, raidallisia

Digitaliksia, mutta mikä on tuo taustalla näkyvä (luonnon)kasvi, en ole ennen nähnytkään, yhtäkkiä ilmaantunut kukkapenkkiini

Lonicera Caprifolium - Tuoksuköynnöskuusama

Mustalaukat kukkivat aika myöhään, tässä Tähtimagnolian juurella kuunliljapenkereessä, hädin tuskin yltävät kuunliljojen ylle

Tähtimagnolia on tehnyt erikoisen hedelmän? 

Mantsurian Jalopähkinä eli Pohjolan palmu

Mustaa rautaa

Garden party

Harvoin inspiroidun mistään niin paljon kuin näiden puutarhajuhlien järjestämisestä innostuin. Oli ihanaa ja helppoakin. Vintagehenkinen kattaus, helpot silkkipaperipompomit ja itämaisia sateenvarjoja roikkumaan paviljonkiin. Jo edesmenneen isoäidin kirjoma ruusuliina ja kirpputorilta ostetut kahvikupit. Tarjoilut englantilaistyyppisiä voileipiä, suklaamuffinseja ja kakkua. Pikkusuolaista ja pikkumakeaa (noutopöytä kasvihuoneessa). Poikani tahtoi osallistua koristeluun ja ripotteli mm. ruusujen ja pionien terälehtiä pitkin pihaa. Missä vaiheessa pojista tulee niitä örmykörmyjä kun pienenä ovat niin herkkiä ja suloisia? 

Pionit sulostuttavat mitä tahansa kesän juhlapöytää uhkeudellaan

Suojaa kuumuudelta itämaisin varjoin

Prinsessakakkua yksivuotiaalle tytölle 

Puutarhassa ruusuntuoksua...

Austinruusu Lichtfield Angel tuoksuu vienosti ruusulta, vaikeasti määriteltävältä ja väri on persikkaiseen vivahtava kellanvalkoinen

Talon alkuperäisasukasruusuja

Hagley Hybrid -Kärhö

 Vielä kerran tältä vuodelta, uhkeat Sarah Bernhardtit

Särmikäs kerrottu Hanhikin kukka, kuin miniruusu 

Jottei menisi täydelliseksi hempeilyksi niin vilaus vanhaan Kallapenkkiin joka sai mustaa ylleen

Pitkä kuuma kesä

Uusi kesäpöytä kesänurkkauksessa aamupäiväauringon puolella, Indiskasta tietysti. Talvetetaan glögialustana kasvihuoneessa. Aloin jo etsimään toreilta ja turuilta sermiä, en ole koskaan ennen ollut yhtä innostunut ulkona sisustamisesta kuin nyt jostain syystä. En itsekään ymmärrä...viilentäviä soppia kyllä tarvitaan, sisä- ja ulkolämpö samoissa lukemissa, +29 astetta.

Pikkupöydän pinta on oikeastaan tarjotin, kaunis kuvio

Hempeää...Hagley Hybrid -kärhö

Hopeaa...Nukkapähkämö paraatipenkissä

Luonnetta...Katsura, Mustaselja ja Viiruhelpi

Lehtivoimaa...Viiniköynnös Swenson red

Herkullista.....minusta se paras maanpeitekasvi ikinä: Ahomansikka, kaunis kukka, lehti, kasvutapa ja marja-aikaan herkkupäivä on joka päivä

Jännittävää....viime vuonna pohjaväriltään valkoinen, mutta tänä vuonna aivan haaleanlila Punaisen lammen kultakala-Pioni (Fen Chi Jun Yu)

Uhkeutta...Pohjantähti elää aivan omaa elämäänsä pergolassa (huomaa säälittävä naruviritys alalaidassa). Kivikon puolelle ruusu on tehnyt improvisoidun kaariportin

Hyvä maalaussää, täytyy jatkaa projekteja pikimmiten.

Kaunis päivä

Kaikkialla minne katsookin: pionit...tässä oma suosikkini se tuikitavallinen Sarah Bernhardt, minusta vastustamaton vanhan maailmaa nähneen kiven ja pienten kivikkokilkkojen seurassa...en oikein tajua miksei pioneja tueta tarpeeksi kun niitä niin rakastetaan. Itsellänikin monta vuotta retuperällä. Nyt upeat ja todellakin toimivat ruosteiset Eldgardenin tuet, ennenkaikkea riittävän korkeat, voin suositella lämpimästi (normihinta 8 euroa, itse ostin alesta köyhäläisenä). Marketanpuistossakin pionit olivat ilman kunnon tukia, soo soo. 

Mietin kovasti Kevätpenkin uudistusta, olen toistaiseksi ollut tyytyväinen siihen näin, mutta kun kasvihuone on ilmaantunut viereen niin kaipaan kesäkukkijoitakin enemmän joita olisi mukava ihastella sadeaikaan. Syksyllä kukkii Syysleimut runsaana, mutta Iristen lisäksi ei ole oikein mitään joten päädyin punahattuihin. Siemenkylvöistä on tulossa osa, mutta istutin lisäksi kaksi valkokukkaista punahattua (kuvassa oikealla) Little Angelin ja Double white delightin. Olisi kiva kylvää joukkoon myös tummia Akileijoja ja nähdä miltä kokonaisuus näyttää. Siemenet tai taimet puuttuu vielä. 

Bourbonruusu Louise Odier on kiilaamassa sydämeni ykköspaikalle. Ruusuissa ja pioneissa; mitä kerrotumpi sen rakkaampi. Tulppaaneissa ja narsisseissa päinvastoin. Louise tuoksuu hyvälle, aidolle ruusulle ja väri on kaunis siniseen taittava vaaleanpunainen.

Vaaleanpunainen Isotähtiputki on tehnyt ison määrän poikasia pionipenkkiin, mutta jälkeläiset ovat yllättäen vihreävalkoisia. Sopivat hyvin kyllä pionien seuraan. Ja muutenkin ihastelen aina kun luonto tarttuu toimeen ja järjestää yllätyksiä. 

Kameliajasmike, kaunis ja tuoksuva sekin. Kitukasvuisempi kuin Hovijasmike.

Pionit ja Rusokirsikka, ihanat...

Hurmaavantuoksuinen Hovijasmike

Pallohortensia

Paraatipenkin kärjessä on pitkään kasvanut silmiinpistävä Kultatuija jonka piti pysyä pienenä mutta kasvaa rojahti kunnolla. Vihdoin tartuin toimeen ja kaivoin tuijan pois (siirtyy roskisten luo muiden samanlaisten seuraan), tilalle istutin Black Beauty -Keijunkukan täydentämään keijunkukkaistutusta. Etualalla oleva ranskanliljatuki on tarkoitettu vesiletkun tueksi, en tosin enää kastele istutuksiani. Vain sadevedellä jos on. 

Välillä istutuspuuhia ja kasvihuoneviljelyä jarruttaa tämä kukkanen jonka yksivuotispäiviä juhlistamme kuinkas muutenkaan kuin puutarhajuhlin. Tajusin etten ole ikinä järjestänyt puutarhajuhlia vaikka rakastan puutarhaa yli kaiken ja omistan jo elämäni toisen pikkupuutarhan. On todellakin korkea aika. 

Aurinkoenergiaa

Olen yhtäkkiä kahden vaiheilla ruusun suhteen, onko tämä Minette vai sittenkin Maiden´s Blush? Vaikka sataa hulluna niin ei ole homehduttanut nuppujaan. Tuoksusta en oikein löytänyt tietoa kirjoista. Ruusujen suhteen on käymässä niin, että mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän niitä rakastan. Mutta niitä piikkejä vilpittömästi inhoan! 

Sata pientä ruusua saunanedustalla pergolassa....

Hitunen aurinkovoimaa talletettu tänään. Tuntuu niin hyvältä. Täällä on satanut kolmekymmentäpäivää putkeen (lukuunottamatta yhtä poikkeuspäivää). Onneksi tykkään sateesta. Tuuli on tänään niin kova, että pelkään kasvihuoneen lennähtävän taivaan tuuliin.

Puutarhan tuoksut ovat herkullisia juuri nyt, eivät vain leijaile vaan hyökkäävät päälle tuulenpuuskien myötä. Tämä on hyvin romanttista aikaa, ruusuja, jasmikkeita, pioneja...

Jasmike kiviportaiden luona

Pionit nuokkuvat tuulessa bambusängyn päällä, Duchesse de Nemours tuoksuu aivan ruusulta, poimin aina yhden oksan kerrallaan maljakkoon ja olohuoneessa tuoksuu kesä & ruusu

Saniaisia & kiveä, ikiaikaista romantiikkaa, varjotkin kauniita ja sielukkaita

Kasvihuoneen sisustusprojekti jatkuu...täydellinen iso (muovi) matto löytyi Indiskasta. Tarvinneeko sitä kallista lattiaa ollenkaan, ehkä näinkin voi elää ja viljellä. 

Sinä yhtenä sateettomana päivänä maalasin nopeasti Intialaisen sermin. Maalaaminen on minusta se kivoin kesäharrastus.

Metsämansikan tuoksuinen Pikkujasmike

Perhoangervo on todella ihana kasvi, kuin perhosparvi, kukkinut pitkään

Mustikan tuoksua: pihaan toistaiseksi hyvin olostunut uusi tulokas Munstead wood-ruusu tekee jatkuvasti uusia nuppuja ja ilahduttaa tummuudellaan

Paljon on vielä edessäpäin kuten monien kärhöjen kukinta, tässä Tähtikärhö jonka pitäisi tuoksua mantelilta, kasvaa ovenpielessä pergolassa.