𝒪𝓂𝑒𝓃𝒶𝓃𝓀𝓊𝓀𝓀𝒶𝓅𝓊𝒾𝓈𝓉𝑜𝓈𝓈𝒶

 Kun tulee käytyä Linnanmäellä sopivaan aikaan (touko-kesäkuun vaihde) pistäydyn aina samalla pienessä salaisessa puutarhassa nimeltään Omenankukkapuisto. Korkealla kallioiden päällä sijaitseva puisto on 1960-luvulla perustettu. Koristeomenapuista koostuva alue on aika tuntematon paikka. Nuorena usein pyörin täällä ihastelemassa iltalenksuillani. Nyt piipahdin Lintsillä ja muistin ottaa kameran mukaan. 

Puistoon pääsee huomaamattomia kiviportaita pitkin Sturenkadulta tai takakautta Linnanmäen eteläisestä portista.

Uskokaa tai älkää,  nämä ihastuttavat muotoonleikatut vihreät pensasaidat ovat leikattuja marjaomenapensaita (Malus toringo var. sargentii)

 

Leikatun aidan sisään kurkistellessa voi nähdä valkoisia omenankukkia

Kukkivina pensaina/puumaisina pensaina hyvin erinäköisiä, mutta upeita

Jo vanhat marjaomenapensaat ovat kasvaneet muodoltaan viehättäviksi monirunkoisiksi pienoispuiksi, olisiko näitä jossain vaiheessa leikattukin..

Alue on hyvin kaunis ja huolimatta sijainnista kerrostalojen keskellä myös hyvin rauhallinen ja hiljainen pikkupuisto

On aika uskomatonta, että puutarha on perustettu kallion päälle. Aluetta vastapäätä on kuuluisat Josafatin kalliot. 

Alueella on paljon koristeomenapuita eri värisävyissä

Mielettömän kaunista kukintaa

Koristeomppukuume vain pahenee!

Tässäkin aidannetta, joka näytti labyrintilta (josta en voinut suoraan ottaa kuvaa penkillä istuneen pariskunnan takia). Kuvasta pienesti voi aistia tunnelmaa. 

Ei ihme, että näitä puita kutsutaan paratiisiomenapuiksikin

Koristeomenapuut kasvavat kerroksittain rinteessä, niillä on tässä varmasti lämpöinen ja aurinkoinen kasvupaikka

Osa puista oli ränsistyneitä ja muutama oli menehtynytkin, uuttakin oli istutettu, kuten nämä puistosta Linnanmäen suuntaan istutetut hennon vaaleanpunaiset omenapuut. Tämä lajike jäi itseäni mietityttämään ja aion yrittää sen vielä selvittää. Uskoisin viimeisen kovan talven ja viime kesäisen kuivuuden näitäkin puita kurittaneen ankarasti.

Puiden ylitse voi ihailla laitakaupungin siluettia ja Kallion jykevää Art deco-tyylistä graniittikirkkoa, jossa muun muassa vanhempani ovat avioituneet.

Erityisesti innostuin värikombinaatioista, joita tämä kaunis puisto tarjoilee runsaasti

Hyvin tumma ja hyvin kaunis, epäilemättä Tumma Kaunotar

Järjettömän ihanaa ja mikä määrä kukkia!

Kokonainen kukkiva katto

Kuolleitakin puita oli muutamia ja ränsistyneitä alueita, antiikkista tunnelmaa..itse pidän pienestä rähjäisyydestä. Kaunis ruohottunut kivipolku johdattelee. Taustalla kaunis ja korkea luonnonkivimuuri. 

Vanhoissa koristeomenapuissa on tunnelmaa ja valtavan kokoisiakin ne ovat, voi seistä kruunun alla ihailemassa auringon siilautuvaa valoa ja varisevia kukkien terälehtiä...

Tästä puistosta on otettu lisäykseen taimitarhoille koristeomenapuut Linnanmäki ja Tumma Kaunotar. Harmi, ettei puissa ole nimikylttejä, mutta itse jo tunnistan nämä lajikkeet suurimmalta osin. Puistossa pitäisi olla harvinaisena kerrottukukkainen marjaomenapensas, mutta sitä en onnistunut tällä retkellä saamaan kuviin. Karttakuvan muistin katsoa vasta käynnin jälkeen. Ensi vuonna taas. 

Alue kuuluu Alppipuiston alueeseen. Täytyy taas kiitellä Helsingin kaupungin puistoja edelläkävijyydestä ja kaikesta siitä kauniista mitä kaupungin puistot tarjoilevat ympäri kaupunkia. Pelkästään Alppipuiston alueeseen (mihin tämäkin pikkupuisto lasketaan) kuuluu niin paljon kaikkea upeaa, että tutkimiseen menisi päiviä. Alueella kasvaa runsaasti kasvierikoisuuksia havuista magnolioihin. Linnanmäen vierestä löytyy myös Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema lähes 4 hehtaarin kokoinen Lenininpuisto, jossa käytävät on tehty liuskekivestä ja alueen läpi virtaa vesiputoukseen päätyvä puro ja harvinaisia kasveja. Kaiken lisäksi alueet sijaitsevat niin korkealla maan pinnan tasosta, että voi samalla ihailla näköalaa.  Mutta se on jo kokonaan toinen tarina. 

Koristeomenapuita & pikkujuttuja

 Eilinen palautti taas hetkellisen uskon kesään. Auringonpaistetta oli ilmassa. Mikään ei kohota mielialaa yhtä hyvin kuin aurinko. Maaginen aurinkonousu, ilmassa leijui usvaa & taikapölyä. Puiden nöyhtää liitelee tuulen mukana. Pitkän sadejakson kynnyksellä taasen ollaan. 

Ai että olen kironnut tätä suurta kukkapenkkiäni, kun olen kitkenyt rikkaruohoja. Miten isotöinen tälläinen jättimäinen kukkapenkki onkaan. 

Monen vuoden tauon jälkeen ripustin paviljonkiin verhoja ja tuon lampun, se on ihan oikea ulkovalaisin. Tulee tunnelmallinen olo, kun käpertyy paviljongissa verhojen suojaamaksi.

Niin paljon kaikkea kaunista kukkii parhaillaan, rakastan alkukesän kukkivia puita & pensaita. Schalininkirsikka on niin upea. 

Paviljongin vielä pieni helmipensas aloitti jo kukinnan, se kun kasvaa hyvin aurinkoisessa paikassa. Minulla on kaksi vanhempaa helmipensasta, niissäkin paljon pulleita nuppuja.  Alkukesän tähtihetkiä tarjoilevat valkokukkaiset pensaat, angervot kukkivat parhaillaan, ja nietospensaissa ja kääpiömanteleissa on nuput.

Nyt voi nautiskella koristeomppujen kukinnasta. Aamurusko. Kukka on hieman vaaleamman roosa ja kerrottu.

Royalty, huomattavasti tummempi sävyiltään. 

Hopalla tosi hieno kukinta tänä vuonna

Tammisaari kasvaa ruusupenkissä taivuteltuna, on niin ihana puu. Linnanmäki on elpymässä toissatalvisesta kohtaamisesta kanin kanssa. Dolgo kukkii tosi hyvin, mutta Erstaa ei voi hyvin. 

Tammisaaren vieressä kasvaa veripyökki, joka on alkanut kehitellä viehättävää riippamuotoa itsestään.

Makamikin kukinta on lähes ohitse jo..purppurakoristeomenapuut ovat niin kauniita ja pronssista lehdistöä voi ihailla kukinnan jälkeenkin. Makamikilla on muutenkin tärkeä virka pyykkitelineenä. 

Tästä iloitsen niin paljon! Istutin vuonna 2010 hillittykasvuisen omenapuu Amorosan. Ensimmäinen kunnon kasvuspurtti ja kukinta. Oli hurjan pitkä odotus. 

Ruusupioni & Kuolanpionit kukkivat. 

Niin iloisia jälleennäkemisiä, pitkä odotus tässäkin takana. Rotkolemmikki.

Jouluruusut ovat vihdoin heränneet. Keijunkukat selvisivät myös vaikka luulin niiden kuolleen. 

Vaikka rakastan luontoa ja kaikkea luonnonmukaisuutta niin rakastan myös glitteriä. Syötävä glitter kimalsi kauniisti skumppalasillisessa, jonka tarjosin eilen ystävälleni. Juhlistimme koristeomenoita yhdessä. Propaganda tehosi, kun ystäväni totesi, että pakko tälläinen koristeomppu on istuttaa🌳

PS: Minulla on kommentointiongelma, en saa vastattua kovin hyvin näihin blogini viesteihin enkä moniin blogeihin. Mistähän se voi johtua. Onkohan sananvapaus mennyttä. Vastaan kommentteihinne heti kun saan.