Suruaika

Hän on hyvin kaunis, Kirsikkaluumu Punainen Paroni

Kasvihuone, pieninä palasina..

Tätä en ole ostanut, on varmaan eksynyt Thalia-orkideanarsissipussiin, mielestäni kyseessä on Tahiti, on upea

Kesäkukka Diana ja Verililjavanhus pääsi myös ulkoilemaan, todella suloinen uusi tuttavuus tämä Diana

Köynnöshortensia kasvaa päivä päivältä

Mahonia on niin eksoottisen herkkä, mimosamaiset keltaiset kukat

Sarjassa "hyviä ideoita", onkohan sittenkään?  Bambuinen vauvansängyn kehikko pionitukena...ehkä maalaan tämän vielä, naapureilla saattaa riittää kummasteltavaa, hih...

Uusia tulppaaneita, tätä lajiketta en tunne, oli ainoa tulpsu pihassa joka oli tänne muuttaessani

Keväesikkoja, takavasemmalla uusi ostokseni Jalomaarain, mesimarjan sukulainen

Purppurainen Japaninesikko,himoan vielä valkoista Suikeroesikkoa, eipä ole vieläkään löytynyt

Riippaoristeomena Cheal´s weeping

Nämä ovat myös uusia, taimistovisiitiltä Piipertäjän kanssa, kiitos....Valkotäpläimikkää, haaveilen, että tässä kaarteessa leviäisi myös hopeatäpläpeippi alustaksi, syksyllä kukoistavat päivänhatut

Ensimmäiset Apeldoornini, toivottavasti kukkisivat vuodesta toiseen...hieman ihmettelen tuota ruusunpunaa, eikös nämä yleensä ole ihan punaisia..?

Iloa ja surua - kuten elämässä aina - olen menettänyt Tallinnan päärynäomenan ja koristeomena Linnanmäen. Olen vuodattanut monen monta kyyneltä niiden juurella. Kumpaakin pääsi citykani jyrsimään viimeistä edeltävänä talvena. Oma syy. Minulla on nyt suruaika. Kasveihin voi näemmä kiintyä kuten ihmisiin. Iloinen asia oli taimistokäynti, sieltä noita pikku perennoja, kesäkukkia & tuijia. Ulkona on niin kaunista, että silmiä kirveltää!