tiistai 16. syyskuuta 2014

Puita & haaleanpunaista

Olin jalkapallotreeneissä, muut katsoivat tiiviisti kentälle, mutta minä hieman nolona hiipparoin nenä kiinni puskissa ja katse puissa. Tällä alueella kasvaa paljon Tammia. Uljaita puita. Talvellakin kaunis siluetti. 
Lehdet tutut ja turvalliset. 
Onneksi omassakin pihassa puut ovat kasvanmassa isoiksi, tässä kaksi Rusokirsikkaa kurottelee toisiaan kohti kaariportiksi kuten aikoinaan haaveilin. Alla kulkee kiviportaat. Vielä eivät Rusokirsikat punerra. Kattoja muodostuu sinne tänne puista ja köynnöksistä. 
Pergolassa alkaa olla kunnon katto Vuorikärhö Fragrant Springistä ja Ruosteviinistä
Toisessa goottikaaressa Kultahumala
Ja Tuoksuköynnöskuusama jossa marjat
Yksi ihana juttu vielä; sain lahjaksi tuon itsetehdyn köynnöslaatikon, niin hieno!! Maalattu kauniilla helmenharmaalla sävyllä. Ensi keväänä tulee olemaan luxusta kesäköynnöskylvöissä, huojentavaa päästä eroon liian pienistä ruukuista. Sinkkiastioissa Norjanangervo, Miekkaliljat (jotka kukkivat jo huomaamatta kasvihuoneessa, totesin vain kuihtuneet kukat), Tuoksuherneet valkoisessa ruukussa rötköttävät pitkin pituuttaan tikkaiden päällä.
Lähikuvassa vielä...
Kuntoilin ja siirsin vanhat tiilet kasvihuoneen takaa väliaikaissäilytykseen edustalle. Aitoja vintagetiiliä, palaneita, sammaleisia ja vähän murtuneita, täynnä ajan patinaa. Hurjan painavia, ovat ihan täyttä tavaraa. Reunus on itseasiassa aika näppärä kun siihen voi laittaa lyhtyjä ja ruukkuja. Joskus kun hetki on oikea aion tehdä näitä pienoisraunion. 
Myöhäissyksy on jostain syystä vaaleanpunainen, Tuoksuherneet värisekoituksesta vaihtoivat hempeään roosaan. 
Syysvuokot jatkavat pitkää kukintaa
Yksi pelargoni on unohtunut syysistutuksen edustalle (ja näemmä poliisin pää pilkistää välistä, aina kun yritän hempeillä niin pojat varmistavat ettei mene liian ällöksi...)
Tähkätädyke Pink Goblin kasvihuoneen edustalla syvemmän pinkki
Ja jo hieman harvemmat ja kulahtaneemmat Punahattu Magnukset

6 kommenttia:

  1. Voi poliisi; minä tein useamman muovisotilaslöydön taannoin maata kaivaessani. Tuli aika haikea olo, kun mietti että justiinsahan pojat vielä näillä leikkivät vaan eivät enää :(

    Kaunis isttutuslaatikko köynnöksille ja nuo metalliset tikkaat ovat todella hienot.

    VastaaPoista
  2. Joskus sitä tekee yllättäviä löytöjä puutarhastaan;)
    Ihanan istutuslaatikon olet saanut!

    VastaaPoista
  3. Heh tuota polliisia :-D Ihana köynnöslaatikko, todella upea! Kivat nuo vanhat tiilet näkösällä, oma raunio on minullakin haavekuvissa. Niin romanttista, vaikkapa sumuisena aamuna!

    VastaaPoista
  4. Wow. Istutuslaatikkosi on vielä niin koskemattoman ja uuden näköinen. Mikä estää virittelemästä syksyn tullen jotain asetelmaa? Itse en malttaisi odottaa kevääseen, ja enköhän jo mielessäni pykää sinne oksaa ja lyhtyä ja myöhemmin jouluvaloa.

    VastaaPoista
  5. Sinähän hyvän lahjan olet saanut! Sinulla puut jo kasvaneet, minä kärsivällisesti odottelen omiani. Hienoja tiiliä1

    VastaaPoista
  6. Maria, voi miten suloista, muovisotilaita vuosien takaa...minustakin tuntuu haikealta jos kohta poliiseja ei enää ole...kiitos muutoin kauniista sanoistasi.

    Pioni, kiitos! Löytöjä voi tosiaan tehdä :)

    Saila,kiitos. Sinullakin raunioprojekti, pitäähän meidän omat romskurauniomme saada hih :)

    Riitta, totta, voisihan tähän syysistutuksenkin tehdä. Kiitos kovasti ideasta.

    Vilma, kiitos. Toivottavasti puusi kasvavat vauhdilla!

    VastaaPoista