Talvipuutarhaa

Puutarhassa on talvi. Aika menee pääasiassa lumitöitä tehden. Tehdäänkö pieni perinteinen lumikierros?

Mennään mieluummin pergolan portista sisään niin ei tarvitse katsoa kauhurinteitä...siellä tein lumityöt. Kaariportissa alppikärhö ja molemmin puolin marjatuomipihlajat jotka ovat viimein viittä vaille kohtaamassa ja täyttämässä portin. Sitä olenkin ehtinyt odotella jo joitain vuosia.

Pergolassa ei oikeastaan ole nyt muuta kuin jouluvalot ja lunta. Kasvukautena pergolaa hallitsevat oikeastaan eniten Makamik -koristeomena ja Lumikärhö, jotka kumpikin tuntuvat kasvavan nopeaa vauhtia

Pergolasta jatketaan matkaa liuskekivipolkua pitkin kohti leikkimökkiä, oikealla ruusuja & harsokukkaa, vasemmalla tuija-aronia-tupla-aidanne joiden jalkojen juurella on kuunliljareunus (boring, mutta nätti), vasemmalla polun alussa tummia&keltalehtisiä Heisinangervoja ja oikealla pergolan kulmalla Helmipensas jonka juurella krookuksia

Liuskekivipolun yllä on kaksi kaariporttia, joista toisessa kasvaa kärhöjä (nihkeästi toistaiseksi) ja toisessa kultahumalaa ja tuoksuköynnöskuusamaa

Vanha kivimuuri tukee kuunliljapengertä, sekin jo ajan saatossa vähän kallelleen mennyt. Täältä ei pahemmin niitä suoria linjoja löydy

Suoraan edessäpäin leikkimökki, vasemmalla Jasmike ja sen alla Imiköitä, Jouluruusuja ja tulipunaisia villitulpsuttimia. Jasmikkeesta täytyy leikata vanhimpia oksia piakkoin, alkaa olla liian tiheä sisältä

Kuunliljapenkereen reunuksella kasvaa valkokukkaista sammalleimua koko leveydeltä, just nyt vaan aika paljon lunta tuossa päällä. Pionit kasvavat tässä reunuksessa myös

Leikkimökin takana (salaisessa lehdossa) piileskellen, oksat kuuluvat kaarisyreenille, joka on kaunis vaaleanpunainen hörselöpilvi kukkiessaan

Salaisesta lehdosta voi kurkistaa taloa

Leikkimökin takana on leikkinurkkaukseni, kyllähän aikuisenkin pitää saada leikkiä

Salaisen lehdon uumenissa, lunta lunta (joulukuusenkin toin tänne, se on yhä kaunis ja neulaset kiinni vaikkei todellakaan ollut mikään laadukas kotimainen metsäkuusi)

Täällä linnut usein istuvat oksalla tai kivellä ja mussuttavat. Hirveitä määriä siemeniä menee päivittäin (pian vararikossa). Olen innostunut väsäämään siemennäkkäriä, joka näyttää ihan samanlaiselta kuin lintujen ruoka. Kyllähän sitä nälkäänsä järsii, pitäisi olla terveellistäkin.

Siirryimme paraatipenkkiin- pitämyskoivumme talon yllä ja edessä Dolgon oksat, se on kasvanut paljon

Pienet kartiovalkokuuset peittyvät lumeen

Ruusunurkkaukseni: Honorine de Brabant, Madame Hardy, Fairy, Louise Odier, Munstead wood ja Lichtfield angel

Paraatipenkissä Eiffel

Kuunliljapenkereessä pieni kirsikka Ko-Jo-No-Mai

Magnolia Stellata. Näitä katsellessa pelko hiipii kylkeen, onkohan kukaan enää näistä hengissä keväällä?


Kissa on tallustellut kohti "everestiä", joka on kaistalemainen kivipenger

Sen päällä pieni marjatarha, karkkimansikkaa, pinkki ja sininen  mustikkapensas ja viime keväänä maljakkoon leikatusta oksasta muotoiltu mustaherukkapuu isketty siihen keskelle.

Everestin päältä voi kurkistella alas paviljonkiin. Etualalla ah-niin-ihania riesoja Juhannusruusuja

Penger eli Everest koko komeudessaan. Ihana naapurimme on istuttanut tuon upean tuija-aidanteen taustalla. Tuijaa aina parjataan, mutta minä kyllä pidän kovasti. Ihailen tuota naapuriamme kovin, hän tekee upeita ja kestäviä istutusratkaisuja. Varmaan vastakohtani.

Madame Plantier-ruusu, sain lahjaksi tuollaisen pienen söpön tukiaidanteen sille

Rusokirsikka ja Riippakoristekirsikka kohtaavat

Pienoiskasvihuone on peittynyt lumeen. Pitäisi varmaan istuttaa tuonne joku oikein arka kasvi. Nyt siellä kasvaa vain rikkaruohoja.

Kasvihuoneen jääkukat. Nyt jo paleltaa eli siirrymme sisätiloihin..

Tosi pieniä kodinkohennusprojekteja: Kalvo oven ikkunaan. Pitsinen, modernit lasiovet ovat aika kamalia. Pelkään murhaajia, jotka voivat kytätä lasin läpi.

Yksi avautuvista hyasinteista paljastui tosi ihanan väriseksi, aivan kuin syreeni ja siltä se tuoksuukin. Valkoinen puolestaan tuoksuu enemmän kielolta. Ihan kuin tuoksuja kesästä, muistoja tulvii mieleen.

Kellarista tuodut helmihyasintit venyvät pituutta, odottelen kovasti milloin alkavat kukkimaan. Minulla ei ole ennen ollut kerrottua helmihyasinttia, olisi ihana nähdä sellainen kukkimassa.

Viime vuotinen amaryllis alkaa sittenkin kukkimaan, mutta on vielä oudon kelmeä väriltään

Tärkeä auringonpaiste ja viikuna, joka on etuajassa. Tämä on neljäs vuosi ja yleensä ensimmäiset lehdet ovat avautuneet vasta helmi-maaliskuussa.

pöydän alla kassi odottelee istuttamista.

Rungollinen atsalea kukkii ihanasti

syreenin oksassa on suloinen kukkanuppu.