lauantai 19. marraskuuta 2016

Ruususen unia puutarhassa

Nukun ruususen talviunta, yhdessä puutarhan kanssa. Kuistilla on sen sijaan elämää, kukat kukkivat vielä, tällä hetkellä Käenkaali

Narsisseja marraskuussa, ihana ilontunne

Lumi suli pois ja se oli oikeastaan helpotus. On helpompi työntää rattaita aamuyön pimeydessä kun ei tarvitse puskea kinosten läpi. Pimeän aikaan en jaksa mitään ylimääräistä, karsin kaiken normaalikuvioiden ylitse menevän pois. Rahjustan töihin ja takaisin ja puserran kotityöt minimissään. Kylässä käyn harvakseltaan, introverttiydyn. Jätän väliin vanhempainillat ja kaiken maailman kissanristiäiset -olen vain ja nukun sen sijaan. Pidän lasta sylissä. Uppoudun lukemiseen, raahaan selkä vääränä kirjastosta kirjoja. Kytäjän kartanosta luin ja väliin Messukylän veriteosta, ennen ruusukirjaan palaamista. Ulkoilen seuraavan kerran kun kevät koittaa.

Keväällä herään jälleen elämään ja nauttimaan luonnosta. Marraskuu on synkistä synkin, musta asfaltti kiiltää ja vesi ropisee räystäistä. Joulukuu on jo astetta mukavampi. Tammi- ja helmikuu ovat koetinkiviä elämän polulla. Päivä kerrallaan kohti kevättä.

Kukkien voimaa ja voimalla eteenpäin. Amarylliksiä hamsteroin. Miten hieno nimi onkaan punastuvalla morsiamella (citymarketista)

Ulkona on kova tuuli, varminta on pitää kynttilää kasvihuoneessa, joka on kuin suuri lyhty itsessään. (kallein ostamani lyhty).

Pakkaset ja lumi eivät nujertaneet kaikkia. Pergolassa kilkat kilkattavat

Herttakellot tekevät kukkia

Ruusut avaavat uusia lehtiä. Ovat ne sitkeitä sissejä, tämä on Duchesse de Montebello

Jouluruusun nuppu paisuu pulleammaksi 

Syyskrookukset ovat nousseet lumen alla pintaan

Ruusupömpelin luona uusi välttämätön drinkkiteline Elsan Lempituolista. Näen tässä jo skumppalaseja ja kukkamaljakoita kuumana kesäpäivänä! En tiennyt tarvitsevani tälläistä, mutta nyt jo tiedän sen olevan tuikitärkeä.

Japaninköynnösruusu on säilynyt vihreänä kinoksista huolimatta, ei pitäisi aliarvioida luonnon voimaa.

22 kommenttia:

  1. Kiitos muistutuksesta, pitääkin huomenna kurkata mitä jouluruusuilleni kuuluu.

    VastaaPoista
  2. Niin sopivia oivalluksia tähän pimeään, jätetään ylimääräinen touhotus ja levätään, nautitaan ja rentoudutaan sekä kerätään voimia ihan kuin kasvitkin. Mutta sinulla on vielä sentään jotain uuden odotusta puutarhassa, kun siellä noin suloisesti jouluruusun nuppuset pilkottavat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Ehkäpä se on ihan hyväkin näin, kiitos ihanasta kommentista!

      Poista
  3. Kauniisti sanottu: "pidän lasta sylissä". Voisiko aikaa paremmin käyttää.
    Ja sinun puutarhassasi on kyllä mahtava määrä sitkeitä sissejä. Oletkohan niitäkin pitänyt paljon sylissä ennen istutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Ei kyllä ehkä olekaan tärkeämpää kuin pitää sylissä. Hih, ehkä tuli hieman pidettyä sylissä kasvejakin, ihanasti sanottu!

      Poista
  4. On se hyvä kun drinkkilasiteline siellä odottelee lämpimiä kelejä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria K! Ehkäpä tuohon saisi glögimukinkin kätevästi :)

      Poista
  5. Pimeydestä huolimatta, puutarhasi loistaa vieläkin. Upeaa kukintaa luvassa niin sisällä kuin ulkonakin. Nyt on aikaa lepoon ja muuhunkin pikku puuhasteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Voi kiitos, miten kiltisti sanottu! Tosiaan lepäily on päivän sana :)

      Poista
  6. Mä sain tänään auringolta valovoimaa<3 Noilla tämän päiväisillä pienillä valon pilkahduksilla jaksaa taas vähän matkaa!

    VastaaPoista
  7. Oho, ootpa nopea :-D Driksuhetkiä sitten peliin vaan!
    Ihanaa vihreää ja nuppuja, jeeeee. Kuistin hämytunnelma on niin ihana, ja kasvihuone jättilyhtynä. Tarvitsen kasvihuoneen!
    Tämä aika on tosiaan sinnikkyys-selviytymiskoetus. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Koskas tulet drinkille :)
      Tarvitset kasvihuonelyhdyn-todellakin! Tsemppiä sinulle myös!

      Poista
  8. Onneksi marraskuussakin on nättejä päiviä, vaikka olet kyllä varustautunut kiitettävästi pimeisiin ja tuulisiin päiviin.
    Tuo kuistisi on oikea helmi. Pimeällä kasvihuoneen kynttilä tulee oikeuksiinsa.
    Syyskrookukset ja jouluruusu nuppuilevat ihanasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Kiitos kovasti kauniista sanoistasi! Onko ollut kauniita päiviä? En ole huomannutkaan. Onneksi on vielä nuppusia!

      Poista
  9. Me ihmiset ollaan niin erilaisia. Tiedän tänne blogiin tullessani nuo kuvaamasi tunnelmat. Nuku ja lepää sinä nyt vain talviaikaan ja haaveile kesästä! Onneksi sinulla on tuo kuisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! Niin totta, olemme erilaisia ja hieno niin! Kiitos sinulle!

      Poista
  10. Minunkin mieli vetää lukemiseen. Puutarhan lepovaiheen alussa puutarhakirjoihin en kyllä useinkaan koske. Jouluruusujen tilanne on kuitenkin pakko tänään tarkastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Ihana kuulla, että sinäkin luet. Toivottavasti jouluruususi nuppuilevat!

      Poista
  11. Tämä pimeä aika on todellinen koettelemus monelle. Sinä olet löytänyt tunnelmointia sisätiloista, kirjoja ja tietysti läheisyysaikaa lapsen kanssa - siihen voi nyt panostaa. Rentoja hetkiä kyttilänvalossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! On kyllä kova koettelemus, tuntuu raskaalta! Lapsen sylissä pitäminen on parasta koko maailmassa!

      Poista