Keväisissä puutarhatöissä

Tänään pääsin puutarhatöihin. Tuntui hyvältä, vaikka oli aika kylmä ja satoi jotain jäistä. Osittain maa on kuitenkin sulaa ja rikkaruohoja voi jo nyhtää pois. Harmaus roikkuu yllä päivästä toiseen. Tämän vuodenajan toistuvia perushommia on perennanvarsien silppuamiset, kivimuurin siivoaminen ja muut siivousjobit. Kivimuurin kolosista kaivelen heinää pois. Siisteyskäsitykseni on, kuten varmaan tiedätte jo, aika joustava. Puutarhassa saa olla hieman villiä ja rikkaruohojakin saa jonkin verran elellä vapaasti. Tepsuttelin siis ympäriinsä kun silppusin ja tsekkailin tiluksia.

Esimerkkinä sallivuudesta nämä hiirenvirnat, ne saavat olla, pidän niistä kovasti, ihan lempparirikkaruohoja :)

Kun syksyllä jättää korret törröttämään, ne ovat paitsi kauniita, myös suojaavat perennoja talvea vastaan ja niiden suojissa kasvit uskaltautuvat lähtemään aikaiseen kasvuun. Vielä kun jaksaa silputa jäämät aikaisin keväällä niin maanparannuskin hoituu automaattisesti. Täältä korsien alta kurkistaa aina jotain, nämä taitavat olla tarha-alpia

Yleisilme keväällä on siis hyvin sotkuinen ja ruskea. Mietin jo nyt miten vanhana pärjään tämän puutarhan kanssa. Mahtaa olla aika vaikeaa. Silloin on varmasti aika luovuttaa puutarha eteenpäin uudelle innokkaalle ja itse vetäytyä parvekeviljelijäksi. Onneksi ei olla vielä siellä asti vaan edessä on  kevät juuri tämän oman rakkaan puutarhan kanssa💚 Ja ahkeraa raadantaa! 

Ruusujen tilanne vaikuttaa yllättävän hyvältä. Useimmat niistä on vihreitä ihan ylös asti. Tässä köynnösruusu, Helenanruusu 

Tänään leikkelin nuo kuihtuneet alppipiikkiputket ja juuresta näkyy jo uusia vihreitä lehtiä

Kukkapenkeissä sai mennä tosi kieli keskellä suuta, jottei  tallo näitä tulppaaninvarsia muussiksi

Ainoa suojaamani kasvi (eka kerta ikinä!) vaikuttaa kyllä aika ruskealta. Suojaus hieman epäonnistui, eikä riittänyt ylös asti. Kyseessä on siis pensaspioni. Saapa nähdä pihiseekö siinä vielä henki

Keväthommiin lukeutuu myös kaariportin marjatuomipihlajien taivuttelu. Näin alkukeväästä ne ovat vielä niin pehmeitä ja joustavia, saa hyvin työnnettyä kaaren muotoiseksi

Magnolioiden tilanne näyttäisi olevan parempi kuin viime keväänä. Muutamia mustahkoja oksia ylhäällä olevan, mutta toisaalta alhaalla on uusia ja vihreitä eli tasoissa ollaan. Kuvassa on vaaleanpunainen tähtimagnolia

Ja tässä valkokukkaisen tähtimagnolian pörröinen nuppu

Esikot ovat aika freesinä heti keväällä, mutta tunnustan, että nuo salaatinlehdet käyvät pahasti hermoilleni. Kukathan ovat hyvin kauniita kyllä. Mietin onko lehteä nakertanut joku etsku (systerin antama lempinimi etanalle). Niitä en nyt nähnyt, mutta systeri kertoi eilen niiden heränneen jo heidän tontillaan.

Salaisessa lehdossa kasvaa näitä erityyppisiä maanpeitekokeilukasveja, joiden toivon leviävän. Tämä on valkokukkainen kevätkukkija Kaukasianpitkäpalko. Ei ole mitenkään hirmuisen hyvin levinnyt

Ja tästä pöhelöstä iloitsen erityisesti, se näyttäisi talvehtineen ihan jees. Keijunsilmä, luonnonkasvi rapakon tuolta puolen. Kaunis vaaleansinilila pieni tähtikukinto sillä.

Mikähän se tämä pieni ja suloinen ruusuke onkaan...

Puheen ollen vanhojen korsien suojassa kasvuun lähtevistä perennoista: Poimulehti ja sen vastapuhjennut lehti

Samoin korsien alta löytyi Verikurjenpolven uusia lehtiä

Ensimmäisen leppäkertunkin näin kävelyllä 

Eiffelin juurella virvaliljoja nousee lisää, niissä suloiset lilansävyiset kärjet

Tuoksuköynnöskuusamassa on jo isot silmut, se on aina ollut hyvin aikainen

Tässä ystävän virkkaama taivutuspussi Keltakanelin oksalla

Siivous ja möyhennys jatkuu...