Kukkapuita

Aamuisin olen luonut pikakatsauksen puutarhaani ennen töihin lähtöä. Silloin vielä kosteus kimmeltää lehdillä ja paljaita varpaita paleltaa. Kuitenkin olen hetkittäin ollut todella onnellinen, koska minulla on viimein unelmieni puutarha. Rehevä, kukkiva ja silmissäni kaunis.  Tästä puutarhanhoidosta on kyse, minulle siis. Se on kuin kulkemista unelmia kohti, itse tehden ja osallistuen, ja  voi saavuttaa jotain kaunista ja kestävää mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Maailmani on täyttänyt viime viikkoina kukkapuiden kukinta

Elämme siis kukkapuiden aikaa...koristeomenat ovat upeassa kukassa tänä vuonna. Dolgo ja Erstaa ovat täpötäynnä kukkasia 💗 Koristeomppuhilloa ja sosepiirakoita tiedossa syksyllä...

Ja kovasti odottamani pieni kukkanen on juuri niin söpö kuin odotinkin: kerrottu Kolmilehti Trillium grandiflorum flore pleno

Kaariportissa marjatuomipihlajat & alppikärhö kukkivat samaan aikaan

Pienokainen kukkii ensimmäistä kertaa: anemone trifolia eli alppivuokko

Alppikärhöjenkin aikaa elämme myös, Ruby kukassa

Kirsikoiden aikaa myös, riippakoristekirsikka Kiku-Shirade-Sakura ja kerrotut kirsikankukat...samaan aikaan Kanzanit heräilevät vasta, ovat hurjan myöhäisiä aina, niitä löytyy puutarhasta kaksi kappaletta

Prunus Tenella, kääpiömanteli kukassa

Särkynytsydän & saman sävyinen pieni  varjohiippa varjopenkissä...

Tällä viikolla kukkivat lempparipensaani (helppouden ja kauneuden tähden) tuomipihlajat, kuvassa on Isotuomipihlaja

Aidanteena tässä. Istettu piiskataimista vuosia sitten kuivaan hiekkaan ja vettäkään eivät juuri ole saaneet, joten kasvuunlähtö on ollut melkoisen kituliasta. Viimein alkavat olla kohtuumitoissa. Mietin silloin aikoinaan korkeaa, kukkivaa, helppoa ja vaatimatonta, ja ne kriteerit tuomipihlajat täyttävät kirkkaasti

Rusotuomipihlaja

Ja sirotuomipihlaja (joka kukkii aina ensimmäisenä)

Ihana kukinta päärynässä, samoin ekaa kertaa niissäkin omenoissa, jotka eivät ole aiemmin kukkineet. Erityisen iloinen olen Keltakanelin kukinnasta, koska se on minusta todella herkullinen omenalajike. Söin sitä pienenä aina meillä kotona

Pojalla on aina pilkettä silmäkulmassa ja hän ehdotti, että otetaan kliseinen "kukkivan puun alla ihastelemassa"-kuva :) No, tästä tuli aika arkinen versio

Accolade kukki kauniisti. Pienempi ei vieläkään (minulla on näitä myös kaksi). Ekaa kertaa tajusin tämän puun hienouden: sen kerrotut, hennon roosat kirsikankukat roikkuvat suoraan oksilta alaspäin, kuin tarjottimella ihasteltavaksi tarjoiltuina. Puu on istutettu paviljonkiin, tarkoituksena on voida tunnelmoida sen alla jonain kauniina päivänä

Makamik -koristeompulla on AINA se paras ja runsain kukinta. Todella luotettava lajike. Puuraasu jäi ensimmäisinä vuosina katolta tulleen lumikuorman telomaksi ja meni rungosta kaksinkerroin ja poikki. Voitelin sen puuvahalla ja laitoin villasukan. Puu selvisi, en olisi uskonut!

Kukat ovat hennon vaaleanpunaisia ja raidottuvat vanhetessaan, mikä sekin on hyvin kaunista

Vaaleankeltaisesta alkukeväästä olemme siirtyneet tummemmiin sävyihin, Claudia -tulppaani on minusta todella viehättävä. Pidän näistä raitareunallisista tulppaaneista erityisen paljon. Seuraavaksi alkavat kukkia tummemman lilat ja mustat tulppaanit. Olen yrittänyt värikoodata alkukevään eri väriseksi kuin loppukevään

Kirsikoilla hyvä kukinta todellakin tänäkin vuonna, Prunus Avium eli Imeläkirsikka tekee kirsikoita. Jos vain ehtii ennen lintuja niitä syömään, yleensä ei. Lajike on itsepölytteinen Sunburst

Suklaakirsikassa myös hyvä kukinta, viime vuosina tämä on kärsinyt mustista kirvoista ja kukkinut siksi laihanlaisesti

Tähtimagnolia kukkii taasen vaikka jänikset söivät sitä, ensi talveksi suojaan paremmin

Lähestulkoon hienoin kukinta oli kuitenkin Kirsikkaluumu Punaisella Paronilla, tuoksu leijaili koko puutarhassamme, kaikki ysyivät mikä tämä ihana tuoksu on. Tuoksu muistutti Syyskimikkiä aika paljon

Pilvikirsikan pieniä kirsikankukkasia

Seuraavaksi ihasteltavaksi tarjoutuvat Helmipensaat ja syreenit