Esimakua kukkapuiden & pensaiden lähestyvästä kukinnasta

Prunus accolade 🌸 Jo viikkoja olen seurannut miten Pariisissa ja Göteborgissa ovat kirsikat kukkineet. Meillä peräpohjolassa jatkuu kylmä jääkausi...tämä puu on rusokirsikan ja kevätkirsikan (prunus subhirtella) risteymä, eikö olekin kaunis? Olen (toistaiseksi) hamstrannut näitä kaksi yksilöä

Vapun kunniaksi tarjolla kukkapuuspesiaali. En jaksa vielä mennä ulos palelemaan. Kylmä sää jatkuu vielä kuukauden päivät, tarkastin juuri. Sohvalla on sopivan lämmintä katsoa kasvien kuvia....

 Rakastan aivan hulluna puita ja pensaita. Vaikka kukat ovat kauniita ja rakkaita, valitsisin aina ensisijaisesti puut. Vuosien varrella olen todellakin hamstrannutkin niitä pienelle tontilleni. Aina jostain alennusmyynnistä puska kainalossa kotiin. Rohkeasti vaan, elämä on lyhyt. Aika usein saan kommentteja, ettenkö tajua kuinka tälläiseen pieneen puutarhaan riittäisi pari pienikokoista puuta. Vastaus on yksiselitteinen: EI RIITÄ! Tämä kuva on pergolasta, jossa kasvaa kaksi kukkapuuta: Makamik ja Tumma Kaunotar (kuvassa). Muutama vuosi sitten siirsin sinne myös koristekirsikka prunus serrulata Kanzanin. Se ei ole kukkinut vielä uudella paikallaan. Muutoinkin on melko arka ja pitää kukinnassa välivuosia (en erityisemmin suosittele).

Koristeomenapuu Aamurusko sai siirron viime vuonna etupihalta paraatipenkkiin ja sen myötä syötävä Huvimajan kirsikka lähtee systerille. Tälläistä tämä on; jotta saan ne kaikkein rakkaimmat elämääni, olen valmis luopumaan vaikka mistä. 

Ensimmäisinä puutarhavuosinani rohmusin AINA alesta koristeomenoita ja nyt täällä kasvaakin lajikkeet: Dolgo, Erstaa, Hopa, Makamik, Tumma Kaunotar, Aamurusko, Musta Rudolf, Linnanmäki, Tammisaari, Royalty ja tämä kuvissa esiintyvä riippakoristeomenapuu Cheal´s weeping (voi olla, että joku vielä unohtui mainita). Riippaomenan kanssa on viime vuosina ollut tappelua, se kun on selvästi vartettu turhan voimakaskasvuiselle rungolle. Runko paksuuntuu ja puskee juuresta versoa. Tarkkailen sitä erityishuolella. 

Royalty on niin kaunis vasten betonimuuria kun keväiset auringonsäteet saavat sen hehkumaan.

Ainoat puut mitä en erityisemmin omaan puutarhaani halua on pihlajat ja orapihlajat. Syy: ötökät, piikit...eivätkä ole silmääni niin kauniita. Koristeomenapuista himoan vielä Ramonaa, joka on Hopan & Royaltyn kiehtova risteymä ja kotoisin itselleni rakkailta lapsuuden seuduilta Espoosta. 

Intohimon kohteitani ovat siis koristeomenat, koristekirsikat ja vaahterat. Myös kevytkenkäisiin tuomipihlajiin olen hulluna (=risteytyvät, leviävät). Edellä mainittuja puita/pensaita keräilen. Puurakkauteni on johtanut älyttömiin tilanteisiin - postimerkin kokoisessa puutarhassa kasvaa  nyt järjetön määrä puita - puhumattakaan täällä ennestään kasvavista puuvanhuksista.

Onneksi on runsaasti myös pienikokoisia pensaita, jotka ovat kuin miniatyyri-kukkapuita 

Helmipensaaseen rakastuin jo 20 vuotta sitten ja olen ostanut niitä 3 kappaletta omaan puutarhaani. Onhan tämä niin kaunis, että silmissä sumenee. Alakuvassa näkyy selitys pensaan nimelle: katsokaa nyt näitä helminuppuja. Pensas on selvästi lämpimän ja suojaisen paikan kasvi, minulla se on parhaiten viihtynyt suojaisessa pergolassa.

Pensaiden kauneusarvo on aivan mieletön. Helmipensas, Nietospensas, Jasmike, pienet koristekirsikat (kuvassa ensikukintansa viime keväänä tarjonnut Hally Jolivette. Nimetty amerikkalaisen biologin mukaan, jonka mies (myös biologi) risteytti prunus subhirtellan prunus apetalan (=kolmilehti) kanssa ja tuloksena on tämä kuvankaunis kirsikkayksilö. Prunus serrulat ovat juuri näitä japanilaisia kirsikkakaunottaria, jotka ovat arkoja ilmastossamme. Prunus subhirtellat ovat - jos mahdollista - vielä edellä mainittuja arempia. Onneksi en ole kovin paljon laittanut painoa arkuuspuheille koskaan enkä jaksa miettiä vyöhykeasioita ollenkaan. Pitäisi varmaan, mutta se on niin kuolettavan ikävää, että ajatteleminen jo haukotuttaa. 

Tuomipihlajat...isotuomipihlaja-aidanne on satumaisen hehkeä kukkiessaan. Linnut syövät näitä ja siementaimia putkahtelee sieltä täältä, omavaraistuotanto on siis taattu mikä on tosi hyvä juttu!

Rusotuomipihlaja on puumaisempi ja lehdet pronssisempia, muutoin hyvin samanlainen. Kasvupaikkavaatimukset on näillä ihan nollat. 

Sitten on vielä tälläinen kukkiva kaariportti, jossa kasvaa kaksi Marjatuomipihlaja Obeliskia ylhäällä toisensa kohdaten. Sinikukkainen alppikärhö on söpö kasvaessaan oksien lomassa. 

Sirotuomipihlaja on niin hentoinen, olen hamstrannut näitäkin useamman kappaleen. 

Ihana ja tuoksuva kukinta on Kirsikkaluumu Punaisella paronilla.  Kaiken lisäksi monet kukkapuista tuoksuvat...! Tällä paronilla on päihdyttävän voimakas tuoksu, joka leijailee puutarhassa sen kukkiessa. 

Rakkaussuhde puihin on totisinta totta. Makamik - muistan miltä tuntuu, kun kukinnan loppuvaiheessa vaaleanpunaisia terälehtiä sataa maahan kuin lunta

Miten maailmassa voi olla jotain näin kaunista?

Kirsikkapensaskaunotar: Prunus kurilensis Ruby. Helppo, varma ja kestävä. 

Tämä pensas kukkii norkoilla: Red Majestic -peikonpähkinä. Sillä on jo vuosia niskassaan, ajanmukaisesti harmaantunutkin on. Nyt ostin taimistolta sen tavallisen vihreän contortan, kippuraisen peikonpähkinän. Istutin sen paviljonkiin. 

Prunus cistena eli mustaluumu on todella viehättävä tummuudessaan, kukat herkän vaaleanpunaiset. 

Eikö olekin syötävän söpö? Riippakoristekirsikka Kiku-Shirade-Sakuran kukinto. Juuri löysin kukkanuppuja puustani..pian sekin kukkii

Ja loppuun se paras, kaunein ja rakkain: Rusokirsikka. Näitä on 3 kappaletta, kaksi jo täysikasvuista, yksi vielä pieni. 

Juhlin elämää & kevättä aina kun ne kukkivat

Kukinta on juuri alkamassa (naapurilla kukkii jo!)

Toukokuussa pikkuinen puutarha on satumaa -  nämä kaunottaret kukkivat lähes samaan aikaan. Puutarhassa ensimmäiset kirsikankukat ovat viikolla avautuneet, en ole niitä vielä nähnyt edes. Pitäisi kömpiä sinne napajäätikkövarusteissa tänään. Hommat on nyt kaikella tapaa jäissä ja tekemistä riittäisi. Puutarhakalusteet on viimein talven vesisateet hajottaneet tuusannuuskaksi, pitäisi hommata uudet. Juurakot on istuttamatta ja silleen. Tuoksuherneet ajattelin siirtää lähiaikoina ulos tuulettumaan. Hyvää suomalaisen työn päivää ja kiitos  kaikille, jotka jaksaa raataa työn parissa päivästä toiseen (juuri nyt moni lomautettuna/kohta irtisanottuna, hui) 🌸