perjantai 1. toukokuuta 2020

Esimakua kukkapuiden & pensaiden lähestyvästä kukinnasta

Prunus accolade 🌸 Jo viikkoja olen seurannut miten Pariisissa ja Göteborgissa ovat kirsikat kukkineet. Meillä peräpohjolassa jatkuu kylmä jääkausi...tämä puu on rusokirsikan ja kevätkirsikan (prunus subhirtella) risteymä, eikö olekin kaunis? Olen (toistaiseksi) hamstrannut näitä kaksi yksilöä

Vapun kunniaksi tarjolla kukkapuuspesiaali. En jaksa vielä mennä ulos palelemaan. Kylmä sää jatkuu vielä kuukauden päivät, tarkastin juuri. Sohvalla on sopivan lämmintä katsoa kasvien kuvia....

 Rakastan aivan hulluna puita ja pensaita. Vaikka kukat ovat kauniita ja rakkaita, valitsisin aina ensisijaisesti puut. Vuosien varrella olen todellakin hamstrannutkin niitä pienelle tontilleni. Aina jostain alennusmyynnistä puska kainalossa kotiin. Rohkeasti vaan, elämä on lyhyt. Aika usein saan kommentteja, ettenkö tajua kuinka tälläiseen pieneen puutarhaan riittäisi pari pienikokoista puuta. Vastaus on yksiselitteinen: EI RIITÄ! Tämä kuva on pergolasta, jossa kasvaa kaksi kukkapuuta: Makamik ja Tumma Kaunotar (kuvassa). Muutama vuosi sitten siirsin sinne myös koristekirsikka prunus serrulata Kanzanin. Se ei ole kukkinut vielä uudella paikallaan. Muutoinkin on melko arka ja pitää kukinnassa välivuosia (en erityisemmin suosittele).
Koristeomenapuu Aamurusko sai siirron viime vuonna etupihalta paraatipenkkiin ja sen myötä syötävä Huvimajan kirsikka lähtee systerille. Tälläistä tämä on; jotta saan ne kaikkein rakkaimmat elämääni, olen valmis luopumaan vaikka mistä. 
Ensimmäisinä puutarhavuosinani rohmusin AINA alesta koristeomenoita ja nyt täällä kasvaakin lajikkeet: Dolgo, Erstaa, Hopa, Makamik, Tumma Kaunotar, Aamurusko, Musta Rudolf, Linnanmäki, Tammisaari, Royalty ja tämä kuvissa esiintyvä riippakoristeomenapuu Cheal´s weeping (voi olla, että joku vielä unohtui mainita). Riippaomenan kanssa on viime vuosina ollut tappelua, se kun on selvästi vartettu turhan voimakaskasvuiselle rungolle. Runko paksuuntuu ja puskee juuresta versoa. Tarkkailen sitä erityishuolella. 
Royalty on niin kaunis vasten betonimuuria kun keväiset auringonsäteet saavat sen hehkumaan.


Ainoat puut mitä en erityisemmin omaan puutarhaani halua on pihlajat ja orapihlajat. Syy: ötökät, piikit...eivätkä ole silmääni niin kauniita. Koristeomenapuista himoan vielä Ramonaa, joka on Hopan & Royaltyn kiehtova risteymä ja kotoisin itselleni rakkailta lapsuuden seuduilta Espoosta. 
Intohimon kohteitani ovat siis koristeomenat, koristekirsikat ja vaahterat. Myös kevytkenkäisiin tuomipihlajiin olen hulluna (=risteytyvät, leviävät). Edellä mainittuja puita/pensaita keräilen. Puurakkauteni on johtanut älyttömiin tilanteisiin - postimerkin kokoisessa puutarhassa kasvaa  nyt järjetön määrä puita - puhumattakaan täällä ennestään kasvavista puuvanhuksista.

Onneksi on runsaasti myös pienikokoisia pensaita, jotka ovat kuin miniatyyri-kukkapuita 


Helmipensaaseen rakastuin jo 20 vuotta sitten ja olen ostanut niitä 3 kappaletta omaan puutarhaani. Onhan tämä niin kaunis, että silmissä sumenee. Alakuvassa näkyy selitys pensaan nimelle: katsokaa nyt näitä helminuppuja. Pensas on selvästi lämpimän ja suojaisen paikan kasvi, minulla se on parhaiten viihtynyt suojaisessa pergolassa.
Pensaiden kauneusarvo on aivan mieletön. Helmipensas, Nietospensas, Jasmike, pienet koristekirsikat (kuvassa ensikukintansa viime keväänä tarjonnut Hally Jolivette. Nimetty amerikkalaisen biologin mukaan, jonka mies (myös biologi) risteytti prunus subhirtellan prunus apetalan (=kolmilehti) kanssa ja tuloksena on tämä kuvankaunis kirsikkayksilö. Prunus serrulat ovat juuri näitä japanilaisia kirsikkakaunottaria, jotka ovat arkoja ilmastossamme. Prunus subhirtellat ovat - jos mahdollista - vielä edellä mainittuja arempia. Onneksi en ole kovin paljon laittanut painoa arkuuspuheille koskaan enkä jaksa miettiä vyöhykeasioita ollenkaan. Pitäisi varmaan, mutta se on niin kuolettavan ikävää, että ajatteleminen jo haukotuttaa. 
Tuomipihlajat...isotuomipihlaja-aidanne on satumaisen hehkeä kukkiessaan. Linnut syövät näitä ja siementaimia putkahtelee sieltä täältä, omavaraistuotanto on siis taattu mikä on tosi hyvä juttu!
Rusotuomipihlaja on puumaisempi ja lehdet pronssisempia, muutoin hyvin samanlainen. Kasvupaikkavaatimukset on näillä ihan nollat. 
Sitten on vielä tälläinen kukkiva kaariportti, jossa kasvaa kaksi Marjatuomipihlaja Obeliskia ylhäällä toisensa kohdaten. Sinikukkainen alppikärhö on söpö kasvaessaan oksien lomassa. 
Sirotuomipihlaja on niin hentoinen, olen hamstrannut näitäkin useamman kappaleen. 
Ihana ja tuoksuva kukinta on Kirsikkaluumu Punaisella paronilla.  Kaiken lisäksi monet kukkapuista tuoksuvat...! Tällä paronilla on päihdyttävän voimakas tuoksu, joka leijailee puutarhassa sen kukkiessa. 
Rakkaussuhde puihin on totisinta totta. Makamik - muistan miltä tuntuu, kun kukinnan loppuvaiheessa vaaleanpunaisia terälehtiä sataa maahan kuin lunta
Miten maailmassa voi olla jotain näin kaunista?
Kirsikkapensaskaunotar: Prunus kurilensis Ruby. Helppo, varma ja kestävä. 
Tämä pensas kukkii norkoilla: Red Majestic -peikonpähkinä. Sillä on jo vuosia niskassaan, ajanmukaisesti harmaantunutkin on. Nyt ostin taimistolta sen tavallisen vihreän contortan, kippuraisen peikonpähkinän. Istutin sen paviljonkiin. 
Prunus cistena eli mustaluumu on todella viehättävä tummuudessaan, kukat herkän vaaleanpunaiset. 
Eikö olekin syötävän söpö? Riippakoristekirsikka Kiku-Shirade-Sakuran kukinto. Juuri löysin kukkanuppuja puustani..pian sekin kukkii
Ja loppuun se paras, kaunein ja rakkain: Rusokirsikka. Näitä on 3 kappaletta, kaksi jo täysikasvuista, yksi vielä pieni. 
Juhlin elämää & kevättä aina kun ne kukkivat
Kukinta on juuri alkamassa (naapurilla kukkii jo!)

Toukokuussa pikkuinen puutarha on satumaa -  nämä kaunottaret kukkivat lähes samaan aikaan. Puutarhassa ensimmäiset kirsikankukat ovat viikolla avautuneet, en ole niitä vielä nähnyt edes. Pitäisi kömpiä sinne napajäätikkövarusteissa tänään. Hommat on nyt kaikella tapaa jäissä ja tekemistä riittäisi. Puutarhakalusteet on viimein talven vesisateet hajottaneet tuusannuuskaksi, pitäisi hommata uudet. Juurakot on istuttamatta ja silleen. Tuoksuherneet ajattelin siirtää lähiaikoina ulos tuulettumaan. Hyvää suomalaisen työn päivää ja kiitos  kaikille, jotka jaksaa raataa työn parissa päivästä toiseen (juuri nyt moni lomautettuna/kohta irtisanottuna, hui) 🌸 

26 kommenttia:

  1. Pikkuinen puutarhasi on satumainen kirsikkapuisto toukokuussa! Hauskasti sanot tuon, että ei riitä vain pari puuta. Ponnekkaasti :-D Niin me ollaan kaikki erilaisia. Mä olen juuri sellainen tylsän proosallinen tyyppi, joka miettii puiden kokoja ja sopivia välimatkoja. Mutta pointti onkin siinä, että on tyytyväinen omaan toimintatapaansa ja puutarhaansa. Justiin se oma tupa, oma lupa. Puutarha on niin supertärkeä itseilmaisun ja oman paikan luomisen kohde.
    Sulla tulee noista puista niin ihanaa suojaisuutta ja yksityisyyttä, jota ei taajamaseutujen pihoilla yleensä ole. Pihaasi voi suorastaan eksyä! Se on aika ihanaa ja ihana saavutus myös. Että onnistuu järjestämään pienelle kaupunkipihalle salaisia soppia, on äärimmäisen lahjakasta.
    Voi että, itsekin justiin katsoin, että kirsikat aloittavat ihan justiin! Kylän iso kirsikkaluumu kukkii jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila ♥ Ei siinä ole mitään väärää, että on järkevä, päinvastoin!! En missään nimessä tarkoittanut tätä hihhuliasennettani ylistää. On tosi hyvä, että olemme erilaisia :) Tosiaan tärkeintä on luoda omanlaisensa maatilkku. Lämmin kiitos tuosta yksityisyysjutusta, sitä tässä justiinsa haetaan. Erityistä lahjakkuutta se ei kyllä vaadi, hakee vaan kasveja kaupasta heh. Ihana se teidän kirsikkaluumu ♥

      Poista
  2. Mahtavaa, omasta puutarhafilosofiasta on enemmän kuin lupa pitää kiinni ja luoda omaa maanpäällistä paratiisiaan juuri niiden periaatteiden mukaan, mitkä itsestä tuntuvat oikeilta! Ja niin kaunista siellä onkin, tajuttoman kaunista. Minäkin kuulun niihin, jotka vähän mittailevat, mutta sinun innoittamanasi olen kuitenkin saanut hiljalleen lisättyä kukkivia puita puutarhaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria ♥ Hyvä kun mittailet, kunnioitan sitä suuresti. Ei kaikki voi olla tälläisiä hurlumhei-ihmisiä kuten minä :) Mutta iloitsen lisääntyvistä puistasi kyllä ihan valtavasti!

      Poista
  3. Ah ja voih! Aivan superihania kuvia, minäkin olen heikkona kaikkiin hedelmäpuihin ja muihin ihanuuksiin. Tämän postauksen luen vielä hartaasti monta kertaa :). Hauskaa, että teet omassa puutarhavaltakunnassasi juuri niin kuin sydän sanoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi ♥ Ihana kuulla, että olet heikkona niihin! Kiitos paljon kannustuksesta!

      Poista
  4. Valtavasti sinulla onkin puita, mutta sopu sijaa antaa. Kaunista kukintaa todellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska ♥ Olen jo vähän leikellyt niitä jotta mahtuvat :)

      Poista
  5. Sulla kyllä kukkii ihan joka kerros ja kohta täysillä, sipulikukista puihin. Kukkapuita sullonki erikoosen palio. Hyvä, ettoot uskaltanu rakentaa omannäköösen puutarhan tavanomaasuuresta poikkeavalla tyylillä. Kaunista toukokuuta! Eiköhän kohta lämpene :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika ♥ Kiitos paljon kannustuksesta! Ihanaa kun jokainen tekee omanlaisensa puutarhan, se on suurta onnea. Kaunista toukokuuta sinulle myös toivottelen!

      Poista
  6. Ah mitä kukkaloistoa. Minulla on kasvamassa kaksi omasta pihasta löydettyä tummalehtisen omenapuun siementaimea. Ovat vielä niin pieniä etteivät kuki mutta innolla odotan mitä niistä kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja ♥ Kiva kun olet saanut pikkutaimia! Jännittävää odottaa mitä niistä tulee :)

      Poista
  7. Omasta puutarhasta voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. Kevään kukkaloisto on sinulla sekä maassa että ilmassa. Aivan ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää ♥ Onneksi niin! Ihanaa kevättä sinulle!

      Poista
  8. Ihailu on aina taattua, kun laitat kuviasi tänne blogiin. Ja tämä kevätaika on varmasti livenä aivan huikeaa sinun puutarhassasi. Ihmettelen aina, miten saisin sopimaan lisää puita puutarhaan, mutta kun sinun luetteloasi katselee, niin eihän minulla oikeastaan ole lainkaan puita! Nauti, nauti alkavasta ihanasta toukokuusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku ♥ Ja kiitos itsellesi kun täällä käyt! Kyllä sinne teille hyvin mahtuu vielä hih. Ei vaan, ei kaikki innostu puista niin ja se on hyvä niin! Onnellista toukokuuta sinulle!

      Poista
  9. Puutarhasi kukkii pian kuin kenen tahansa unelmissa. Innostava postaus siinäkin mielessä, että se herätti kiinnostuksen hankkia edes osan pitkän luettelon kukkivista puistasi. Toivotaan, että pian tulee lämmintä ja pääset käyskentelemään valkoisen ja vaaleanpunaisten kukkapilvien alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between ♥ Hanki ihmeessä, lisää puita vaan. Onnellista kevättä sinulle toivotellen!

      Poista
  10. Oi, onnea, kun nuo kaikki kukkivat taas <3 Siellä etelässä viihtyy niin moni ihanuus. Minä toivon, että edes kaksi neljästä luumupuusta kukkisi tänä vuonna. Alan myös kallistua siihen suuntaan, että turhan hissuksiin kasvava mongolianvaahteran taimi voisi ehkä väistyä jonkun pienen kukkapuun tieltä syrjemmälle. Mongolianvaahterakin on kyllä upea, mutta loistelias kukinta on loistelias kukinta. Olisiko vinkkiä erittäin talvenkestävästä, hillittykasvuisesta kukkapuusta IV-vyöhykkeelle aurinkoiselle, mutta tuuliselle ja myös hallanaralle paikalle? Ei omenapuuta, sillä vanhemmiltani saamme omenoita enemmän kuin jaksamme syödä. Aurinkoista, ihanaa toukok... KUKKAkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna ♥ Sinnekin saisi hyvin koristeomenapuita! Ja kirsikoitakin! Mongolianvaahtera on aivan ihana sekin. Tuli heti mieleen ihana koristeomenapuu Marjatta! Sekin on purppurakoristeomppu eli punaiset kukat ja viihtyy nelosella kyllä. Samoin Makamik ja Hopa ainakin. Lajikkeita on tosi paljon! Katsoo vaan taimistolta mitä löytyy...

      Poista
  11. Vaaleanpunakukkaiset puut taitavat olla kauneinta maailmassa!

    Ostin viime kesänä ihan pikkuisen mustaluumun ja joudun varmaan odottamaan sen kukintaa vuosia, mutta onneksi voin sillä välin nauttia sen kukista täällä sun blogissa. Kuten myöskin kaikista muista vaalenapunaisista hattarakukinnoista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni ♥ Ei sitä tiedä kuinka nopsaan mustaluumu alkaa kukkia puutarhassasi :) Minustakin vaaleanpunainen kukinta on ihaninta!!

      Poista
  12. Oi mitä ihanuuksia sinulla onkaan!
    Minä olen vasta viime vuosina tajunnut puuvartisten hienouden, onneksi on tilaa kerätä niitä. Nyt olen valmistellut tilaa rusokirsikalle, se pääsee ihan paraatipaikalle talon etupihalle, sisäänkäynnin eteen! Tällä viikolla pääsen hakemaan omani ja se jos mikä on onnen päivä!

    Ihanaa kukintaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hirnakka ♥ Voi hienoa, onnea rusokirsikkahankinnallesi ja kukkaisia hetkiä sinne!

      Poista
  13. Ai että, tykkään sun puutarha-asenteesta! Ja noista kukkivista puista vasta tykkäänkin <3

    VastaaPoista