Lokakuun tunnelmia

Lokakuu. Nyt kaikki hauskimmat jutut on ikäänkuin ohitse. Sipulit on istutettu maahan ja jotain pientä vielä kukkii, syksyistä. On aika rähjäistä ja kulahtanutta. Alesta löytyi vielä kaksi pussia syksyllä kukkivia krookuksia ja yksi myrkkylilja. Tungettu nekin maan poveen. Tämä syyssahrami on Crocus speciosus Artabir.

Tänä syksynä on ollut paljon perhosia, kuva on eiliseltä

En ole ennen nähnyt näin suurta perhosta. Hyvän onnen symboli. 

Leikkasin kuunliljat ja alta paljastui jotain ihanaa...jouluruusumaa. Löytyi nuppuja 😍

Ensimmäistä kertaa kukkii Tricyrtis Hirta, joka on onnistunut saamaan niinkin ruman suomalaisen nimen kuin Karvakonnanlilja (ruotsiksi hårig skugglilja eli karvainen varjolilja. Yök.)

Varjopenkissä myös harvoin nähtyjä: hiirenporrassaniainen & syklaami. Syy on varmaan kuivuus.

Aina ei ehdi kukkia syyskimikki, tänä syksynä se onnistui helposti

Ainakin kymmenvuotias Acer Japonicum Dissectum Garnet kivikossa

Kivikko ei ole vuosiin innostanut enää, siinä se olla ja möllöttää. Varmaan osapuilleen yhtä iäkäs on Kalliovuortenkataja Juniperus Scopulorum Skyrocket, se on kaunis ja aika erikoinen, siniharmaat neulaset. 

Havut kivikossa ovat kasvaneet todella paljon vuosien varrella - Larix dedidua Kornik - varrellinen lehtikuusi on iso pallo. Tähän aikaan vuodesta joudun aivan valtavan havukuumeen kouriin aina. 

Tsuga canadensis - kanadanhemlokki. Puutarhassa monta vuotta ollut, nyt tehnyt hurjan kasvuspurtin. Pidän erityisesti hemlokin alaspäin riippuvista oksista, romanttista. 

Värikkyys on siirtynyt puista maahan...

Ihana hennonvärinen Pihajasmike

Varjopenkissä Acer komarovii eli Koreanperhosvaahtera (ihana nimi!) on saamassa kauniin syysvärityksen. Erittäin viehättävä vaahtera, jolla on punaiset oksat. On älyttömän sekavaa kun minulla on myös Koreanvaahtera Acer pseudosieboldianum. Muista nyt sitten näiden nimet...

Tässä vielä Koreanvaahtera

Kukkapenkit ovat hyrskyn myrskyn..

Juuri kun olin kuvaamassa näkymää, lehahti perhonen kukkaan. Valtavan kaunis ja mustankiiltävä

Todella hitaasti värittyy Pallesorvarinpensas. Pensaan molemmin puolin nietospensaat (pensaat on enemmän juttuni kuin perennat)

Monta kertaa olen meinannut nakata kompostiin tuoksuherneet, mutta viime tipassa heltynyt..

Niin haikeaa...neidonhiuspuun lehdet värjäytyvät keltaisiksi ja putoavat

Edellisestä aivan minipikkuinen versio Madiken, löytyi kissankellopehkon sisältä..

Pihan perällä Korallikanukka on upea, en edes muista pensaan olemassaoloa kun kasvaa käytännössä katsoen lehtikompostissa

Ja vieressä kaunis Kellokuusama

Pittoreskejä näkymiä. Keskellä kuvassa Syringa Charles Joly, jonkun vuoden aleostos, jonka kukintaa odottelen kovasti. Tänä kesänä on kasvanut korkeutta, lupaavaa.

Ruusupömpelin lokakuinen olemus, vasemmalla Malus Tammisaari, oikealla Syringa meyeri Palibin

Koristeomenoiden siementaimia putkahtelee sieltä täältä, keskellä olevasta arvailen, että onko Hopan jälkeläinen vai ei..

Maistettiin Blossan vuosikertaglögiä (minttu ja marokkolaiset vivahteet). Ihana kokeilla uutta. 

Kuunliljat ovat kullankeltaista mössöä 

Löysin 10 centillä kivan peperomian, sopii Halloweeniin

Koivussa on vielä lehtiä jäljellä, odottelen haravan kanssa sopivaa hetkeä..muutoin olen siivonnut, pilkkonut, raatanut..Pitää olla hissukseen, mustarastas valmistelee talvipesäänsä kivimuurin juureen

Lokakuussa kaunista on puiden latvoissa viipyilevä aurinko