perjantai 30. heinäkuuta 2021

Träskända

32 hehtaaria kauneutta, klassista kartanoa ympäröivä barokkipuutarha ja puistometsä. Ei Järvenpäässä vaan Espoon Järvenperän Träskändan kartanopuutarhassa. Träsk ända="järven perä", Espoon Pitkäjärven pohjukassa sijaitseva alue, jota Glimsinjoki halkoo. Luonnonsuojelualue.

Kartano on 1920-luvulta klassisen aikakauden barokkityylinen (Lindgrenin ja Liljeqvistin suunnittelema).

 Alkuperäinen kartanorakennus tuhoutui vuoden 1888 tulipalossa. Vanhasta kartanosta on säilynyt kuvia. Espoo osti puiston 1925. Träskändan alue on "valtakunnallisesti merkittävä kartanokokonaisuus, johon kuuluu arvokkaita rakennuksia, puisto ja vanha tiestö. kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot yhdistyvät kartanopuiston alueen vanhaan jalopuustoon ja useisiin harvinaisiin puu- ja pensaslajeihin sekä kartanometsän ja Glimsinjoen (Kvarnbyån) varren ainutlaatuiseen eläimistöön ja kasvistoon". Lainaus on suoraan luonnonsuojeluhakemuksesta. 

Kartanoa Espoo seisottaa (toistaiseksi) tyhjillään, mutta Aurorakotiin (vanhainkoti) on tullut vihdoin kahvila Aiju. Kartanon tunnetuin kesäasukas on tietysti Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall). Seurapiirineitonen, josta tuli kahden rikkaan venäläisen vaimo. Myöhemmin tunnettu filantropisti. Hänen mukaansa on nimetty Helsingissä ja Espoossa monia merkittäviä paikkoja. 

Hiljainen ja rauhallinen puisto ei ole kovin suosittu, picnic suurten puiden katveessa on kaunis hetki. Varjoisa ja silkkinen nurmi syleilee ja paikassa on niin paljon historian havinaa, että lähes hiljenee kunnioituksesta.  Olen viettänyt täällä lapsesta asti aikaa. Syksyllä täällä on omanlaisensa tunnelma, rakastan käydä täällä silloinkin.  Puistossa kulkee aito ja oikea vanha kuninkaantie (vanha Turun ja Viipurin välinen tie). Tie oli joskus Suomen tärkein tie. Suurta puistoa reunustaa kaunis vanha kivimuuri. Paikasta löytyy vanhoja huvimajoja, perunakellari, asuinrakennuksia, näköalatorni, talli, keisarillinen käymälä ja vaikka mitä. Alueella on myös luonnontilaisia niittyalueita. 

Glimsinjokea reunustaa jalopuulehto. Puisto on täynnä puujättiläisiä. Retkikaverini demonstroi puun kokoa. 

Upea, vanha lehtikuusi. 

Keisari Aleksanteri II vieraili Träskändassa vuonna 1863.  Vierailua varten rakennettiin arkkitehti Chiewitzin suunnittelema keisarillinen pikkula. Kuuskulmaisen ja koristeellisen rakennuksen keskellä on vaikuttava tuuletustorni. Ovien päällä on pienet katokset. Sisustuksessa käytetyt silkkitapetit ovat valitettavasti hävinneet. Chiewitz on ruotsalainen arkkitehti, jolla on ollut merkittävä vaikutus monen suomalaisen paikkakunnan ulkoasuun. Voi olla, että tämä on Suomen kaunein ulkohuussi. Samalla visiitillä Aleksanteri II istutti tammen, jota kutsutaan tänäkin päivänä keisarilliseksi tammeksi (löytyy yhä alueelta). 

Alueella on muitakin jännittäviä historiallisia rakennuksia. Rakennuksista vanhin on Aurora Karamzinin Dahlsvikin (Laaksolahden) kartanosta 1860-luvulla siirrättämä kustavilaishenkinen tilanhoitajan asunto. Suuret rapatut uusrenessanssityyliset rakennukset suunnitteli arkkitehti  Dahlström vuonna 1863. Rakennuksissa on toiminut kartanon meijeri,  ruotsinkielinen meijerikoulu ja  myöhemmin Aurora Karamzinin perustama ruotsinkielinen kansakoulu. Nykyään rakennuksessa toimii Espoon kulttuuritoimen erittäin suosittu lapsille suunnattu taidetalo Pikku Aurora. Lapsia alueella näkeekin leikkimässä, oikaisemassa metsän poikki ja rakentamassa majoja. Päiväkotiryhmiä käy täällä usein seikkailemassa. Lisäksi tien toisella puolen toimii Träskändan puutarhan kasvihuoneviljelmät, toimittavat tuoreita kukkasia ympäri pääkaupunkiseutua. 
Kartanon pihapiirissä on jännittäviä rakennuksia, kuten tämä piparkakkutalo 1820-luvulta (Chiewitzin kädenjälkeä tämäkin). Taustalla viljamakasiini. 
Tässä kartano edestäpäin ihasteltuna, kauniit parterrit eli pengerrykset ja kiviportaat näkyvät kuvassa. Suurin muutos kartanon pihapiirissä tapahtui 1950-luvulla, kun puiston nurkkaan rakennettiin arkkitehti von Ungern-Sternbergin suunnittelemat vanhainkodin rakennukset ja henkilökunnan asuinrakennus. Rakennukset istuvat kauniisti miljööseen. Alueella sijaitsee myös Espoon ensimmäinen köyhäintalo  (kunnalliskoti). Usein on sanottu, että historia toistaa itseään.  Aurora Karamzinin  lapsiin ja vanhuksiin kohdistunut hyväntekeväisyystyö sai ansaitsemaansa jatkoa, koska nykyisin paikassa toimii yhä Aurorakoti (kunnallinen vanhainkoti). Toivottavasti pääsen vanhana tänne. Jonot ovat kuulemma pitkät. 

Kartanon suunnasta puutarhaan päin. Ihana leikattu ympärivuoden vihreä marjakuusiaita, joka pidetään 60 senttisenä.
Kartanon kivijalkaa kiertävät upeat vanhat köynnöshortensiat. 


Kartanolta pergolalle päin. Kaunis ja klassinen vesiaihe. 

Träskändassa on kaunein näkemäni pergolarakennelma, joka koostuu kahdesta erillisestä puolikaaresta. 


Tämä alue on entistä kukkatarhaa. 
Kartanon suunnasta kohti pergolaa ja vesiaihetta. 
Vanhat tammet, lehmukset ja saarnit ovat hyvin kauniita

Kvarnbyån eli Glimsinjoki ja joen ylittävä silta (entistetty Auroran piirustusten mukaisesti). Tästä menee alkuperäinen Kuninkaantie joen ylitse. Joella talvehtii koskikara, metsissä on harvinainen lepakkopopulaatio, joessa taimenia ja vaellussiikaa. Linnuista ja perhosista löytyy harvinaisuuksia. Alueella on runsaasti harvinaisia kääpiä, kovakuoriaisia ja muutakin eläimistöä (esimerkiksi tikat ja pähkinähakki). Puistoon joki laskee Espoon Pitkäjärvestä ja jatkaa matkaansa Espoonjokeen. 

Yli 500-vuotias tammi

Jalopuumetsikön ohella alueella on paljon lehtomaista ja luonnollisesti hoidettua metsää. Mikään metsä ei pysy helposti valoisana lehtometsänä hoitamatta, onneksi Espoon kaupunki pitää aluetta kunnossa. Se lienee melkoinen urakka. Luonnontilaisessa metsässä samoillessaan kohtaa yhtäkkiä uskomattoman näyn. 
Dianan temppeli. Engelin piirustusten mukaan 1820-luvulla rakennettu huvimaja,. Engel on tunnettu arkkitehti, jonka kädenjälkeä voi ihailla senaatintorilla. Valtioneuvoston linna, suurkirkko ja Helsingin yliopisto ovat Engelin kynästä syntyneitä. 

Perhosia lentelee kuin saduissa, ja sudenkorentoja. Hetkittäin tuntuu kuin olisi joutunut satuun. Kun kävelimme metsässä, emme nähneet ketään muita. 

Engelin suunnittelema viljamakasiini on hyvin kaunis ja toimii tänä päivänä monitoimitilana. Monet tiloista ovat hoitokodin käytössä. 

Pähkinäpensaat muodostavat herkkiä lehtisaleja puistometsän alueelle


Träskändan lyhyt puutarhahistoria

    Af Klerckerin aika (1700-luku)

Kartanon pihasommitelma perustui renessanssin puutarhan tyyli-ihanteeseen, joka oli korttelijakoinen ja keskiakseliin nähden symmetrinen muotopuutarha jaettuna kukkatarhaan, yrttitarhaan ja hedelmätarhaan. Puutarhan symmetriaan liittyi terassien ja parterrien käyttö, joilla pyrittiin saamaan istutukset tasamaalle. Myös lähiympäristön luonto haluttiin liittää pastoraalisena ihannemaisemana kokonaisuuteen. Hyvin harvinaista tuon ajan Suomessa. Af Klercker oli Viaporin eli Suomenlinnan upseeri ja virkamies. 

Kartanon hyötypuutarhat sijaitsivat suorakulmaisina kortteleina pihasommitelman molemmin puolin. Länsipuolella oli kasvilavoja ja erikoisviljelmiä ja itäpuolella keittiöpuutarha, johon kuului suoriin riveihin istutettuja hedelmäpuita ja kalalammikoita. Af Klerckerin kartanosuunnitelma toteutui pääosin: Siipirakennukset muodostivat valeperspektiivin, piha oli jaettu pengerryksellä kahteen tasoon ja joen yli johti päärakennuksen ja pihapiirin keskiakselia seuraava silta.  Itse kartanorakennuksen purki seuraava asukas.

                                                Walleenin aika (1800-luvun alkupuoli)

Walleen oli Auroran isäpuoli, joka oli aikansa puutarhahullu. Hänen aikanaan Träskändaan raivattiin avoimet näkymät ranskalaiselle puistosommitelmalle, jossa suoraviivaiset puistokäytävät levisivät viuhkamaisesti etelään mäen päälle sijoitetusta, maisemaa hallitsevasta päärakennuksesta. Walleenin Träskända oli 1800-luvun alkupuolen merkittävimpiä kartanopuistoja maassamme. Walleen oli innokas ranskalaisen kulttuurin harrastaja ja seurasi tarkkaan eurooppalaisia muotivirtauksia. Mies oli todellakin aikaansa edellä puutarhataiteen saralla Suomessa. Alueen itäosassa sijaitsivat Storträskin tilan pellot, joiden yläpuolisella mäellä oli 1820-luvulla rakennettu Engelin pyörötemppeli. Maisemapuutarhafilosofian mukaisesti temppeli oli pyhitetty metsästyksen jumalatar Dianalle. Engel osallistui  Träskändan puistosuunnitteluun. 

                                            Auroran aika (1800-luvun loppupuoli)

Aurora osti Träskändan kesähuvilakseen isäpuoleltaan. Auroran oli viettänyt osan lapsuudestaan kartanossa, joten paikka oli tuttu ja rakas. Aurora Karamzinin (tuolloin ensimmäisen aviomiehen mukaan Demidov- omaa sukua Stjernvall) puolivuosisataisen hallintakauden Träskändassa kruunasi keisari Aleksanteri II ja hänen seuruettaan varten järjestetty metsästysjuhla 16.9.1863. Keisarivierailu liittyi Helsingin valtiopäivien avajaisiin. Aurora oli palvellut venäjän keisarinnan avustajana eli hovineitinä.  Metsästysjuhlasta muodostui ainutkertainen tapahtuma, komein ja kallein Suomessa koskaan järjestetty yksityisjuhla (yhä). Mestarikokit Pariisin Palais Royalista vastasivat aterioista ja viineistä. Päivällistä seurasivat tanssiaiset, jota varten oli pystytetty erityinen kukin ja kasvein koristeltu ja kynttilöin valaistu peilisali. Tanssiaisten loisto oli ennennäkemätön. Koko puisto oli valaistu kirjavin bengaalilyhdyin. Ilta huipentui ilotulitukseen. Vuosisadan bileet siis. 

Puiston lajisto oli tuolloin Suomen mittapuussa ainutlaatuinen ja puutarhaa hoitivat Pietarin ja Pariisin puutarhurit. Kasveja tuotiin ulkomailta. Kartanorakennuksen tuhouduttua tulipalossa Aurora myi tilan eteenpäin ja erinäisten vaiheiden ja omistajien kautta päätyi Espoon kaupungin ostolistalle. 

Suurimmasta osasta kartanopuistoa muodostettiin luonnonsuojelualue vuonna 1961. Vuonna 1969 inventoitiin puusto todeten vierasperäisten lajien runsaus: puistometsästä laskettiin 18 sembraa, 1859 pihtakuusta, 56 lehtikuusta ja 42 balsamipoppelia. Myös jalopuiden osuus oli huomattava: tammia oli 3011, lehmuksia 156 ja vaahteroita 504.

Paikka voi olla miten vain kaunis, mutta täysin sieluton jos siltä puuttuu yhteiskunnallinen ulottuvuus. Sen Aurorakin ymmärsi. Puutarha on kaunein elämys jaettuna ja mikä olisi sen arvokkaampaa kuin, että kaunis ja ainutlaatuinen puisto on kaikkien ulottuvilla. Träskändan kartanopuistoon ovat kaikki tervetulleita koska tahansa maksutta. 

8 kommenttia:

  1. Hieno yhteenveto Träskändansta, kiitos! Tuolla tuli käveltyä lapsesta saakka usein. Myös Viherlaaksossa asuessa päiväkävelyt vaunujen kanssa ulottuivat Träskändaan. Sääli, ettei päärakennukselle ole löytynyt ostajaa. Sehän on käytännössä ollut tyhjänä jo vuodesta 2005 alkaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between ♥ Ihana on paikka, kannattaa vieläkin käydä. Minusta on tavallaan kiva, että kartano on tyhjillään...

      Poista
  2. Tuo on tosiaan ihana paikka. En muista, että olisin koskaan käynyt tuolla kesällä. Kerran olen kyllä käynyt kielojen kukkimisaikaan ja sitä tuoksua joen varrella en unohda. Onneksi nuo rakennukset ja rakennelmat ovat säilyneet, tuo on niin hieno kokonaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila ♥ Kannattaa käydä, jos on aikaa...Upeaa, että on onnistunut säilymään näihin päiviin..

      Poista
  3. Tuollahan pitää ehdottomasti käydä seuraavalla Etelä-Suomen reissulla. Matka oli tarkoitus tehdä jo tänä kesänä, mutta korona... Ehtiipähän kerätä vielä pitkän listan sopivia puutarhakohteita tutkittavaksi :D Kiitos kuvakierroksesta ja mielenkiintoisesta historiikistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna ♥ Kiva jos käyt! Täällä on ollut hyvin väljää ja turvallista korona-aikana..

      Poista
  4. Kerrassaan upea yhteenveto ja esittely. Nyt tuli selvä matkakohde jollekin puutarhareissulle.
    Kiitos sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi, anteeksi kun viestisi on mennyt ohi! Nyt vasta sen huomasin. Kiva paikka kesäreissulle kyllä tuo Träskända :)

      Poista