Lokakuu ja kauneus vähenee päivä päivältä. Mutta takana on onnellisia päiviä puutarhassa auringonpaisteessa niin juuri nyt ei huoleta tulevaisuus.
Pitämyspuumme. Yli satavuotias koivu. Vuodenkierto tämän puun kanssa koskettaa syvältä; se kun on nähnyt enemmän kuin me yhteensä. Se tunne, kun saa seistä tämän vanhuksen edessä ja ihailla. Kun aurinko kultaa vanhan puun latvukset, on se hyvin kaunista. Nykyaikana ei enää rakenneta taloja niin, että iso puu säästetään keskelle tonttia. Rauduskoivumme on erään aikakauden monumentti.
Pieni ja kaunis. Neidonhiuspuu Mariken, tämä on aikuisenakin vain alle metrin. Peittyy aina lumivaippaan, joten talvenarkana suojautuu itsekseen.
Isompi Ginkgo lymyilee salaisen lehdon uumenissa. Tällä pitäisi olla ikää jo yli 5 vuotta, joten alan hiljalleen luottaa talvehtimiskykyyn.
Hyrisen kuin kissa, koska pääsin maistelemaan vuosikertaglögi Blossaa. Vuosikertaglögejä on julkaistu vuodesta 2003 asti (kaikkia on maistettu). Ikuisena palelijana glögi on mahtikeksintö jäätävän kylmiin talvi-iltoihin. Kiva pikku happening tämä vuosikertaglögin julkaisu talven kynnyksellä. Meillä glögi, englannissa mulled wine, Ranskassa vin chaud ja Saksassa glühwein.
Tänä vuonna Blossa-glögi sai inspiraationsa Espanjan Valenciasta, jossa appelsiini on kaupungin symboli ja kulttuuriaarre. Blossa 2021 on yhdistelmä perinteisiä glögimausteita sekä appelsiinin makeaa raikkautta. Juoma valmistetaan valkoviiniglögistä, johon uutetaan tuoreiden luomuappelsiinien kuorta ja se maustetaan appelsiininkukilla. Maku oli vahva ja hyvä. Join sen kylmänä, pienen maljan.
RHS Award of Garden Merit -palkittu ja ymmärrän miksi. Napakat kukat, jotka eivät retkottele. Ihana väri.
Upea, ihana Gallicarpa bodnieri eli Helmimarja. Niin hieno syysväritys & marjat.
Paviljongissa accolade -kirsikka on kasvanut suureksi ja kehystää jo kattoa. Tällä kirsikalla pronssisempi syysväritys.
Pikkuisessa puutarhassani ehdottomasti parasta on aurinkoisuus.
Aroniat on syksyllä ilo silmälle. Linnut syövät marjat. Joskus olen itsekin yrittänyt syödä, mutta ovat kyllä happamia.
Syyskimikki ehti sittenkin kukkia. Uskomattoman paljon on nuppuja tänä vuonna, lämmin kesä oli selvästi näiden mieleen. Ja tuoksu on hyvä. Meni monta vuotta ennen kuin edes tajusin tämän tuoksuvan sitruunapuun kukilta.
Lumimarja mother of pearl, joita erhehdyksissä olen ostanut kaksikin kappaletta, kun en muistanut, että yksi on jo..
Olen niin onnellinen, että sain kokea tämän..syksyllä kukkiva kirsikka Prunus autumnalis Rosea Plena kukkii parhaillaan. Istutin tämän vasta keväällä, joten talvehtimisesta ei vielä ole tietoa. Viime talven pieni pensas vietti kuistilla ja kukki joulun jälkeen. Ranskassa näitä olen ihastellut joulunaikaan kukkivana 🌸
Puutarha on vielä nyt syksyllä pakko siivota aika hyvin. Ei mitään rytökasoja tai muuta vastaavaa etanoille talvehtimispaikaksi ja avokompostikin on ehdoton no-no etskuja ajatellen. Haravointihommat odottaa. Väsymys on jo vallannut kehon, tuntuu kuin ei jaksaisi muuta kuin nukkua. Vähenevä valon määrä tekee tämän joka vuosi. On ammennettava väriterapiaa tästä näkymästä varjopenkin edustalla.
Kauniita värejä. Hienoa, että kimikki kukkii. Minulla Brunette otti ruskavärit ja tuskin jaksaa avata nuppujaan (kärsi kuivuudesta). Toinen kimikki pitää vielä nuput supussa. Suloisia harvinaisuuksia sinulla talvetii. Kuten neidonhiuspuut.
VastaaPoistaMukavia glögihetkiä.
Kiitos vaaleanvihreää! Jospa brunetti ehtiis kuitenkin ielä kukkia siellä kun aikaa kuluu. Vielä ei kai pakkasia ole tulossa. Kiitos samoin, ihanaa syksyä sinulle!
PoistaTaas tätä ihanaa eksotiikkaa ja nyt väreillä kyllästettynä! Voi, kun rohkenisin kokeilla japaninvaahteroita janeidonhiuspuuta, vaan taitavat olla liian arkoja meidän pakkastalville. Kauniita ovat myös vaaleanpunamarjaiset Helmi- ja Lumimarjapensaat. En ole aiemmin lukenutkaan, että pihallasi kasvaa myös ikiaikainen upea koivu, ja nyt sitten ihmettelen, miten pikkuisen puutarhan muut kasvit saavat silti elinvoimaa, kun koivun juuria ulottuu varmasti pitkälle!? Lepokausihan tässä meillä kullakin on alkamassa, mutta muuta mukavaa harrastusta tilalle, niin pian tästä päästään yli:) Hyvää syksyn jatkoa sinulle, SamettiH
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Tottakai rohkenet istuttaa, siitä vaan kokeilemaan menestyisikö, muutoin ei voi oikein tietää :). Tosiaan tämä koivu on kaiken kuivuuden takana. Mutta siitä ei voi luopua jotenkin kun on niin uskomattoman vanha. Totta, pitää kehittää korvaavaa tekemistä tälle kaudelle. Ihanaa syksyä myös sinulle!
PoistaSyksyllä kukkiva kirsikka, vau!
VastaaPoistaMinä en ole hoksannut, että glögiä voi maistella myös kylmänä...ehkä kokeilen;)
Kiitos Pioni! Kylmänä oli parempaa tämä mielestäni..kokeile ihmeessä!
PoistaSamaa ihmettelin kuin Sirkku, että kuinka saat kasvit puutarhassasi pärjäämään kun valtava koivu on siinä kaverina. Kaunishan tuollainen vanha koivu kieltämättä on (tai minkä tahansa puulajin vanhus).
VastaaPoistaUpeita syysvärejä joka puolella! Nuo japaninvaahterat ja suloinen kirsikankukka... <3 Ja miten ihana aurinko! Se saa kasvien ruskavärit oikein hehkumaan. Mukavaa sunnuntaita!
Kiitos Minna! Kuivuus on täällä riesana, mutta ei malteta luopua koivusta. Aurinko on parasta. Kiitos paljon käynnistäsi!
Poista