keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Pergolassa

Pieni kurkistus pergolaan, joka on läpikäynyt  muutoksen. Pergola on pystytetty vuonna 2010 eli täyttää 12 vuotta tänä vuonna. Muutos on tietysti pienimuotoinen, kuten kaikki muutokset täällä. On kuitenkin itselleni iso helpotus, joten haluan dokumentoida sen muistojen kansioihin. 

Pergolaan johtanut kenottanut portti on poissa. Sisäänkäynnin kadulta tein aiempaa salaiseksi, nyt se on tummien heisiangervojen maisemoima ja polku kulkee jatkossa hieman vinottain. Siirsin heisinangervoja taas. Kaariportissa kasvaa obelisk-marjatuomipihlajat ja kärhö. 

Jatkoin kivien asennusta hiekkaan. Kivet ovat kaivaustöissä löytyneitä. Loppuosaan polkua tulee vielä rantakiveä ja kivireunukset. Muutama tuija on vihreyttä talveen antamassa tässäkin. 
Istutin kivikkoon vielä uuden kasvin, Berberis Red Pillarin. Kaunis punainen pensas. Aivan kuin se olisi aina ollut tässä. Siirsin happomarjojen eteen vielä itsekseen siementäneet sininatat reunaan. Tuli nätti. 
Musta diabaasi on kaunis. Istuttamatta on vielä toinen alelöytö Japaninorjanlaakeri Green hedge. Tulee myös tänne pergolaan. 
Tässä seinustalla oli tee-se-itse-henkilön (talon alkuperäinen asukki) tekemä paksusta teräslangasta ja kivistä kyhätty kukkapenkki on nyt kokonaan poissa. Rakennelma oli suoraan sokkelissa kiinni. Ei ollut ihan iisi juttu hävittää sitä, meni varmaan kokonainen päivä upotettujen teräslankojen poistossa. Sokkeli on paikattu ja maalattu tummanharmaalla Virtasen hengittävällä sokkelimaalilla (värisävy Patarauta). Kehikko jäi vaikka köynnösruusut ovat historiaa. 

Pergolan liukas vanha puuritilistö on poissa ja tilalle tuli betonikivistä ladottu lattia (Lakan Betonin auroralaatta). Laattojen lisäksi tähän tuli mustaa koristekiveä (diabaasi). Pyykkinarut on vedetty aiempaa fiksummin kuvan ottamisen jälkeen. Hankin tänne mustan metallisen taittopöydän ja ulkoloungetuolin. Ilman kukkapenkkiä ei oikein voi elää, joten korvikkeeksi tuli pyöreä mustaa metallia oleva kukkapenkki (Biltema), jonka uusista kasveista seuraavassa esittely. 

Metallipyörylässä kasvaa Cornus Kousa, Cornus Mas, Prunus Laurocerasus ja Clematis Brunette. Kousa ja Brunette olivat ennestään, muut ovat uusia kokeilukasveja. Vanhasta kukkapenkistä siirsin joskus kylvämäni vaaleanpunaiset kärsämöt uuteen. 
Alesta löytyi vielä minikokoinen japaninvaahtera. Onkohan nyt tarpeeksi talvenarkaa kasvia saatu taas istutettua? 

Pieni havu on Chamaecyparis obtusa 'Nana Gracilis' eli japaninsypressi. Ylisöpö. Edellä mainitut kasvit ovat kaikki aika talvenarkoja, joten ensi talvena jännitettävää riittää. Ehkä istutan ensi keväänä jo uudet kasvit, kun nämä kuolevat talveen...
Syksyllä laitan tähän muutamia pieniä sipulikukkia, krookusta varmaan.
Lisäksi siirsin tänne amppelin ja aurinkokennovalaisimen. 

Vastakkaisella puolella on ollut villi ja vapaa rutikuiva kukkapenkki. Karsin sitä vähän ja paikka sai kivireunukset. Penkissä jatkaa mustaselja Black lace, kurjenpolvi Raven, posliinihopeaviini ja tarhavarjohiippa Lilafee. Nyt siirsin vielä toisaalta pari puksipuuta. Tuija-aita reunustaa takaosaa koko alueen pituudelta ja tekee paikasta erityisen suojatun. Edellä mainittujen lisäksi täällä kasvaa koristeomenapuut Makamik ja Tumma Kaunotar. Joskus epäilen olevani ainoa, joka sai viiruhelpin kuolemaan pois...istutin sitä nimittäin alussa tänne ja vuodesta toiseen yksi pieni heinä nousee hädin tuskin. Yritän hieman järkevöittää kukkapenkkejä pensailla ja karsimisilla. Jos puksit jaksaa tässä menestyä niin lisään niitä. Tässäkin valitettavasti kasvaa kurjenpolvea, josta haluaisin niin kovasti eroon. Aina kun saan jonkun kurjenpolvijutun poistettua niin selän takana jossain jo kylväytyy uusia. Tuoksukurjenpolvi löyhkäävine versoineen on ihan pahin. Kurjenpolvista ja esikoista haluan kokonaan eroon jollain aikataululla, mikä tuntuu olevan aina välillä mission impossible. 
Toisesta päästä kapeaa käytävää kohti pergolaa, tuoksuva jasmike. Tuoksuvat kasvit ovat erityisen viehättäviä kapealla alueella, kun tuoksu jää ilmaan leijumaan... 

Liuskekivikäytävältä eteenpäin kohti leikkimökkiä & "paraatipihaa". Oikealla näkösuojaa antamassa Helmipensas. Metallinen parvekesetti siirtyi liuskekivikäytävälle levähdyspaikaksi. Se saa vielä ympärilleen alppiruusut (jotka ovat ruukkukesäkukkina toisella puolella taloa vielä). Olen viime aikoina potenut rhodo- ja atsaleakuumetta, joten istutan nyt niitä. Keväisin alppiruusuja ja atsaleoja saa aivan pilkkahintaan kukinnan jälkeen (ostin esimerkiksi jättikokoisen alppiksen 5 eurolla). Varjopenkkiin päätyivät kaksi atsaleaa ja uuteen minimetsäpuutarhan alueelle yksi yakushimanalppis. Olen skarpannut ja hankkinut oikeat havu/rhodomullat näille. 
Liuskekivikäytävällä kasvaa vasemmalla tuija-aita, aronia-aidanne ja polkua reunustavat kuunliljat. Pari isoksi kasvanutta heisiangervoa myös.  Kiveykselle olen istuttanut suikeroalpia ja timjamia. Tästä käytävästä pitäisi poistaa vielä kenottavat kaariportit pois kokonaan. Käytävä päättyy kahteen rusokirsikkaan.
Liuskekivikäytävällä on kaunis valo ja ilma on hyvin lämmin näin suojaisassa ja aurinkoisessa paikassa.

Yhä pääsee kurkistamaan tieltä (kaikkien näiden istutusvuosien jälkeen) pergolaan. Haluaisin tästä yksityisen paikan.  Tässä kuvassa vasemmalla keltalehtinen happomarja, japaninverivaahtera dissectum garnet, hopeanhohtoisia neilikoita ja riippapuu on walkerinhernepuu. Tässä kasvaa myös Mantelikirsikka. Riippaherne oli jo aika hyvä näkösuoja, mutta kattoukkelit katkoivat sen. 

Sen sijaan katto on;  amurinviini suojaa jo hieman sateelta
Kun pieni metallinen puutarhasetti siirtyi liuskekivikäytävälle, oli pakko laittaa jonkin sorttinen pieni pöytä tilalle. Metallinen taittopöytä on näppärä. 
Pariksi sille metallinen loungetuoli. 
Pergolassa kasvaa myös muita köynnöksiä, kärhöjä, imukärhivilliviiniä ja muratti. Näkyy taustalla.

Pergola on maalattu, sokkeli on paikattu ja maalattu, enää toinen seinustalla oleva kukkapenkki on vielä poistettava (jää ensi kesän projektiksi). 

Pergolasta kurkistelee aina heinäkuussa kärhö Hagley Hybrid. Hyvin sopivat yhteen kiinanlaikkuköynnöksen kanssa. 
Tämä kaveri pöllyttää yhdessä lintujen kanssa koristekatteet kiville, en ole oikein katteiden ystävä, mutta ajattelin päästä nyt helpolla..mustaa koristekatetta tässä. 

Korkea teline siirtyi vastakkaiselta puolelta tuoksuköynnöskuusamalta, jonka leikkasin matalaksi. Tähän kartioon siirsin villiviiniä kasvamaan. 
Tämä muutos on minulle iso juttu.  Ei osata juuri mitään, mutta lopputuloksesta tuli mielestäni tosi kiva. 

10 kommenttia:

  1. Hyviä muutoksia. Hauska sammakko siellä pöllyttelemässä katteita.
    Hieno kuva tuo, missä pergola johdattaa istuskeluryhmään.

    VastaaPoista
  2. Pienet muutokset ovat joskus oikeasti isoja. Sammakko puutarhassa on hieno juttu.

    VastaaPoista
  3. Ku puutarha on täynnä, nii piäniki muutos tuntuu isoolta. Tuallaasta pyäriää istutusreunusta oon ihastellu monet kerrat. On vaan meille liian siisti.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Navettapiika❣️ Miksei sopisi teille? Näitähän on eri värisiä, ruosteisen sävyisiä myös.

    VastaaPoista
  5. Näyttää niin siistiltä ja virkeältä. Pienetkin muutokset saattavat joskus piristää yleisilmettä huomattavasti saati sitten isommat kohennukset. Ja niinkin pieni juttu kuin sade voi saada kaiken puutarhassa näyttämään kulahtaneelta ja rönttäiseltä. Tai no, en tiedä, onko yli vuorokauden jatkunut yhtäjaksoinen sade enää mikään pieni juttu varsinkaan silloin kun vettä on tullut melkein joka päivä pienempinä tai isompina kuuroina... Huoh. Jospa se tästä.
    Pidän peukkuja noille uuden ympyräpenkkisi arkajaloille. Eihän sitä tiedä, jos vaikka selviäisivät talven yli. Pikkusipulit tulevat näyttämään keväällä niin söpöiltä tuossa.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna ❣️ Jatkuva sade on tosi raskasta ja teillä on sitä ollut nyt ihan liikaa. Olen harmissani puolestasi! Ja kiitokset, tämä on kokeilu..ensi keväänä näkee tulokset :)

      Poista
  6. Näyttää kyllä siltä että osaatte, ja vaikka mitä!
    Ihanalta näyttää lopputulos!

    VastaaPoista