Kevään taitekohdassa

Köynnöskuusama on aikainen ja avasi jo lehtensä lumen keskelle

Ensiksi arvonnan voittajat 

Aprikoosin sävyiset siemenet voitti Navettapiika

Valkoiset siemenet voitti Hiidenkiven Minna

Laitoin kummallekin sähköpostia. Kiitos paljon arvontaan kaikille osallistujille! Ja lämmin kiitos Teille, jotka jaksatte täällä käydä lukemassa 💜

Olen pahoillani arvonnan viivästymisestä, mutta sairastettiin koronaa (tietysti hiihtiksellä, tunnollisia kun ollaan). Jäätiin kuitenkin henkiin. Maailmantilannetta en millään jaksa nyt kommentoida. 

Vihdoin tuntuu kevät ilmassa. Yhtenä päivänä vain tiesin, että tässä se on  - taitekohta. Auringon voima on uskomattoman vahva. Lumi on sulanut sokeriksi ja vajoaa, jää sulaa. Mies tietää miten paljon odotan kevättä ja ehdotti, että kuskaa lumet kolalla puutarhasta pois. Ollaan ennenkin tehty samaa. Meillä ylipäätään on suvussa kevään teosta pitkät perinteet....Odotan kuitenkin vielä kovien yöpakkasten loppumista, koska lumi on niin hyvä ja ilmainen kasvisuoja. Kipakoita yöpakkasia on vieläkin. Oikeastaan kaikki arimmista arimmat kasvit ovat vielä lumen suojissa. Olen muutenkin tarkasti kollannut kaikki kasvit, koska kokemukseni mukaan maaliskuun kuutamoöinä jänikset iskevät pahiten. Kaikki on toistaiseksi okei vaikka jänis viettää puutarhassa tunteja päivittäin. Käy lintulaudalla syömässä ja nukkuu leikkimökin kuistilla 🐇, se on ihan hirvittävän söpö. Viime syksynä sain kyllä tehtyä huolellisen verkotuksen. Jänisten sijasta tuhoja ovat aiheuttaneet työmiehet. Meillä oli kattoremontti ja katto on tosi upea nyt. Valitettavasti työmiehet katkoivat pensaita ja puita urakalla. Toin katkenneita oksia maljakkoon ja sisällä kukkii nyt rusokirsikka & mustaluumu. Kaunista. Onnenpensas varsinkin sai kunnon stryykkiä äijiltä, huokaus. 

Mustaluumun herkkyyttä

Rusokirsikka🌸

Puutarhassa ihana Näsiä valmistautuu kukintaan

Lumiraja vetäytyy hitaasti, kivien sulatusteho on huippu

Pienet helmililjasöpöliinit

Etelän puoleiset kukkapenkit ovat täysin sulaneita. Näistä penkeistä olen siis luopumassa. Tilalle tulee kiveys. Nämä pienokaiset pitää ottaa talteen. 

Pieniä vihreitä alkuja näkyvissä, krookukset ja lumikellot ovat vielä pohjoispuolella ja lumen alla kokonaan

Köynnösruusut ovat säilyneet yllättävän kauniin vihreinä

Keväällä ehdottomasti suloisinta on pullistuvien nuppujen tarkkailu. Hiljaa ja salaisesti nuput pyöristyvät, kuten tässä köynnösruusulla

Helmipensaalla kauniisti pullistunut nuppu

Kaikilla kirsikoilla on silmin nähden paisuneet nuput (pensaista osa on kokonaan vielä huppeluksissa lumen alla)

Haikeana olen katsellut kuvia Pariisin kirsikankukista. Täällä pohjolassa talven valta kestää niin pitkään. Talvi on ollut hurjan liukas ja on yhä. 

Sisällä otin kirsikankukkatapetin pois ja maalasin seinän vanhalla roosalla

Kuisti uudistui kesäkuntoon. Työpöytä lähti pois ja tilalle tuli kaksi pikkupöytää. Sain vihdoin Kliivian Prisman alesta kahdella eurolla jee. Onnellista keväänodotusta kaikille!

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Talvi on ollut kaunis, mutta nyt sitä toivoo sen olevan jo ohitse. Muutama hetki sitten on kuitenkin tullut toivon tuulahdus osaksi arkea, lumet alkaneet sulaa ja aurinkokennovalaisimet loistaa. Linnutkin ovat jo alkaneet viserrellä, varsinkin mustarastaat puiden oksilla. Samalla huomasin itsekin piristyneeni, tämä valon määrä on niin tärkeää hyvinvoinnille. En ole enää enää jarruttellut puutarhaintoiluani vaan lukenut kaikki puutarhakirjani ja kirjastosta roudannut lisää. Hykertelevä odotus. Kukkakaupasta löytyi kukkivia lumikelloja...

Siementilaukset tehty tältä vuodelta. Se on aina hauskin hetki. Minullahan homma on hyvin pienimuotoista, koska olen päätynyt siihen, että max n. 12 pussia per kasvukausi on siemensaldoni. 1-3 perennaa, suurin osa kesäkukkia ja loput yleensä salaattia. On kiva ostaa uudet pussukat joka kevät, mutta en halua säilöä turhanpanttina siemenpusseja ja mielestäni siemenetkin ovat törkykalliita. Kesäkukat laitan lavakauluksiin, perennat ja salaatit kasvihuonekylvöön. Näihin sadevesi nippanappa (ehkä) riittää. 

Kaipaus väreihin ja tuoksuihin on suuri. En voi olla ilman tuoksuherneitä tai auringonkukkia, mutta niitä on kiva kasvatella eri väreissä eri vuosina. Olen roomansalaatin ystävä, joten sitä paljon. Sen täydellinen muoto on kuin tehty ruispuikulan päälle. 

Siemenet 2022

Kesäkukat:

Kääpiöauringonkukka  ‘Vanilla Ice’

Kääpiöauringonkukka ‘Distino Mixture’ 

Sini-ikiviuhko 'Cutie Apricot' 

Perennat:

Bellis perennis (Kaunokainen) Meadow Daisy

Echinacea purpurea (punahattu) 'White Swan'

Salaatit & vihannekset:

Sidesalaatti Little Gem

Sidesalaatti 'Red Romaine Cos' 

Koristekurpitsa, valkoinen 'Baby Boo' 

Tuoksuherneet:

 'April in Paris',  'Frills and Blushes', 'Almost Black'

Nyt kaikki puutarhajutut ovat vielä kuin avoin kirja. Yksi juttu jännittää tänä keväänä erityisen paljon; miten viime keväänä istutetut talvenarat kasvit ovat selvinneet? 

Blogini täytti jo 13 vuotta (oikeastaan 14, aloitin eka toisella alustalla v. 2008).  En olisi koskaan uskonut, että näin kauan voi kirjoittaa yhdestä aiheesta ja yhdestä mitättömästä puutarhasta. Nyt eletään instamaailmassa ja blogien loppu on varmaan lähellä. Ei se mitään, aika aikaa kutakin. Elämässä riittää aina muutoksia. Blogimaailma on ollut tosi kiva ja vaikka olen itse superujo, on ollut hauska höyrytä yhdessä kasvijuttuja niistä kiinnostuneiden kanssa ja parissa jaksamisen mukaan. Muutamaan olen saanut tutustua jopa ruudun ulkopuolella. Haluaisin kuitenkin jotenkin palkita vielä tänne asti jaksaneita lukijoitani. Valitettavasti arvonnat tuntuvat hieman typeriltä, kun niissä saa vain muutama palkinnon vaikka oikeasti palkinnon ansaitsisivat kaikki.  Antamisen ilo on kuitenkin se paras ilo. Enkä keksi muutakaan. Kaikilla on taatusti jo paljon siemeniä, mutta tähän arvontaan voi kuitenkin ilmoittautua mukaan jättämällä kommenttikenttään yhteystietonsa. Jospa siellä ruudun takana olisi joku, jota juuri nämä siemenet innostavat. 

 Jättämällä niin halutessasi yhteystietosi (sähköpostiosoite) tähän kirjoitukseen osallistut ja arvon siemenet ensi viikonloppuna. Voit myös ilmaista kumpi pussukkatrio on Sinulle se houkuttelevampi.

Toisessa paketissa on Nelson gardenin aprikoosin sävyisiä siemeniä;

Cosmos bipinnatus, Kosmoskukka Apricotta

Achillea millefolium, Leikkokärsämö 'Summer Pastels' (perenna)

Limonium sinuatum, Ikiviuhko 'Cutie Apricot'

Toinen paketti koostuu Fröbankenin valkoisista kukista

Erilaisia valkoisia kuivakukkia mix

Callistephus sinensis, Kiinanasteri 'Princess White' 

Lathyrus odoratus, Tuoksuherne 'Mammoth White'

Hyvää ystävänpäivää 💖

Haaveilemisiin - projektikirjauksia

Onnenpensaasta leikatut oksat kukkivat olohuoneessa, traditio joka ilahduttaa joka ikinen vuosi. On taas jokavuotisen haaveiden kirjauksen aika. 

Samoin mimosat kuuluvat ulkona vallitsevaan valkoiseen kauteen. Onneksi näitä saa nykyään ihan Prismastakin

Leikkelen aina paljon erilaisia pensaiden oksia kokeiluun, hetken niissä kimmeltävät luonnon omat kristallit. Tästäkin ehdin joskus haaveilla, että on joskus oma puutarha mistä voi leikata oksia talvihyötöön ja nyt se on totta. 

Paviljonki on niin söpö lumen keskellä ja hukkumaisillaan lumeen

Kirsikat siinä molemmin puolin & Japaninstoraksi on kokonaan lumen peitossa. 

Täällä ehkä jopa kovin lumiennätys koskaan, vaikka onkin runsaslumista seutua. Vaikka usein hoetaan, ettei pääkaupunkiseudulla ole lunta niin se aika harvoin meillä pitää paikkansa - meillä on vanhanajan lumitalvia. 

Eiffel on kokonaan peittynyt lumeen, samoin kaikki arat kasvit. Jopa magnoliat ovat täysin lumen alla. Eiffel on 80 cm korkea ja on kiven päällä eli siitä voi laskea lumenkorkeutta.  Kuihtunut kukkanen on syysvuokko. 

Pensaat on aidattu kokonaan, oikealla Näsiä, jossa on kaikesta huolimatta jo liloja kukkanuppuja lähes auki. Niin ihmeellinen pensas.

 Muistiin blogiin kesän 2022 suunnitelmia - joustavasti tulevaisuuteen jollain aikajanalla.

Tänä kesänä maalataan talo & sokkeli (maalit valittu). Talosta tulee lähes valkea (sama väri kuin aiemmin). Sokkelista tulee tummanharmaa ja katosta musta. Tänä kesänä poistan pergolasta kukkapenkin talon seinustalta kokonaan. Siirrän penkissä kukkivat sipulikukat muualle puutarhaan. Pergolan lattiaksi tulee mustanharmaa betonikiveys, joka jatketaan loppuun jollain aikataululla. Pergolaa suojaamaan tieltä istutan kauniin ja tuoksuvan pensaan (todennäköisesti kuistilla talvehtineen Kukkakanukan - paikka on suojaisa). Ehkä saan siihen vielä toisen kauniin. Kivipatiosta tulee pienempi kuin ennen, joten istutustilaa jää uusille kasveille. Pergolan katoksi tulee Rusokirsikka, jonka on tarkoitus näkyä joskus kauniina olohuoneen ikkunasta (tilattu). Kuivatan pergolassa lähinnä pyykkejä, vaikka voisihan siellä istuskella joskus tunnelmoimassakin. Mietin vähän muitakin puita kuin rusokirsikkaa, mutta tämä puutarha on kirsikkaparatiisi. 

Sisäänkäynnin yhteyteen tulee kokonaan uusi betonimuurirakennelma istutuksineen (joskus). En ole miettinyt sitä vielä kovin valmiiksi. Havuja kuitenkin näkösuojaksi, marjakuusta ainakin, koska se on lempihavuni. Tietenkin joku kukkiva puu katoksi (ehkä siirto toisaalta tai pari lajiketta, joita vielä tässä elämässä himoan). 

Koska auto tulee muutoksen myötä poistumaan hiekka-alueelta, saan lisää istutustilaa! En ole kuitenkaan heti istuttamassa mitään vaan haluan miettiä rauhassa ratkaisuja. Joku pieni kivipatio on todennäköisin vaihtoehto ja loppuosa rapisevaa singeliä, koska rakastan sitä niin paljon. Istutusjuttua ei tule varmaankaan muutamaan vuoteen vielä. Tulevaisuuden haaveet ja unelmat siis kyseessä. 

Haaveilen kuitenkin, koska sitä saa tehdä. Alueelle tekisi tällä hetkellä mieli istuttaa hedelmäpuita ja marjoja. Lähinnä puutarhahaaveeni liittyvät kuitenkin kasveihin. En oikein haaveile uima-altaista, paljuista tai terasseista. Meitä ihmisiä on niin moneen junaan!

Puutarhan suhteen jotenkin koen, että olen saanut istutettua ylimmän "puukerroksen" pikkuiseen puutarhaani ja nyt on pensaskerroksen vuoro paisua. Ja mikä on sen inspiroivampaa ja kauniimpaa kuin pensaat. 

Tammikuun kukkaunelmia & huurretta puutarhassa

Talviuni jatkuu vielä. Selvittiin taas sysipimeästä marraskuusta ja sitten yhtäkkiä tuli puuterinen talvi. Olkkariin  ripustin kauniin kranssin ilahduttamaan. 

Ulko-ovessa on toinen kaunis lumihuurteinen kranssi. Pyrin kukkaistamaan elämäni talvikaudella, se helpottaa kummasti kaamosaikaa💮. Tiedättekö miten paljon inhoan tuota kasari/ysäriulko-ovea! Päälle laitettu vielä tuollainen typerä ristikko. Jos olisi energiaa ja aikaa niin maalaisin hökötyksen.

Söpöimmät joulupallot kuivakukista (Kukkatehdas).

Viime jouluna itse väsäämäni on yhä iskussa.

Loppuvuosi kuluikin siis kukkien parissa; kauniit ja tuoksuvat tasetit sulostuttivat kuistia

Kokeilin ekaa kertaa kasvattaa Sweet Lilian -pienikukkaista amaryllistä. Voi miten nätti & herkkä.

Kasvishoppailua harrastin jouluna sen verran, että Plantusta löytyi fantastinen jouluruusu: Helleborus argutifolius 'Silver Lace' (Korsikanjouluruusu). Tästä tulee mahtilisä hopeiseen kukkapenkkiin. Kukat ovat vihreät. Täytyy kyllä sanoa, että Plantagenin jouluruusuvalikoima on ollut hieno tänä talvena ja hyviä tarjouksiakin on ollut. Jo syksyllä ostamani valkokukkainen jouluruusu tekee uutta lehteä, joten sen voin taas istuttaa jouluruusumaahani. 

Muistiin perinteistä talvea 2021/2022. Reipas lumitalvi on vastassa ulko-ovella, mutta onneksi puutarhassa on talvellakin kiinnostavia kasveja. Osassa puita ja pensaita lehdet pysyvät talven ylitse. Koreanperhosvaahtera on yksi niistä. 

Taikapähkinä pitää tiukasti kiinni lehdistään. Mielestäni näissä on jotain viehättävää. Sitkeät kasvit on upeita. 

Kaunis laikkukirjokanukka ja sen talvella hohtavan punaiset oksat. On kasvanut vuosien varrella suureksi penkereen päällä. Pensaat on suursuosikkejani, voittavat kyllä kukatkin. 

Tiukimmin kaikista lehdistä kiinni pitää Veripyökki. Lehdet tippuvat vasta kun uudet puhkeavat. Kuparinruskea sävy pihan nurkassa osuu aina silmiin ja ilahduttaa valkeuden keskellä. 

Talviseen puutarhaan viehättäviä yksityiskohtia luovat myös koristeomenapuut, joissa omput pysyvät kiinni kunnes ne mutustellaan. Yleensä mustarastaan toimesta. 

Tässä se söpö mutustelija langalla. Asuu pihassamme kivimuurista pudonneen ison kiven takana. Vierailee ahkerasti lintulaudalla. Tuntui pitävän kovasti tiikerikakusta, jonka jämät vein murustettuna lintulaudalle. Laulua ei ole kuulunut talven kylmyydessä...

Lintulaudan elämää on ihana seurata (keski-ikäisten hupia tämä!). Olen yrittänyt noudattaa edesmenneen isäni oppeja ruokinnassa. Hänellä kun oli aina tapana sanoa, että miksi harakoita sorsitaan, kyllä niidenkin pitää syödä. Jotkuthan ajaa näitä pois. 

Näsiä on ihanin kevätpensas, nyt se vielä uinuu..salaiseen lehtoon oli tullut itsekseen siementaimi, mistä tietysti ilahduin. Sen lisäksi että näsiä on luonnonvarainen ja luonnonkaunis, kasvaa se itsekseen hyvin kaunismuotoiseksi.

Sokerihuurretut kartiovalkokuuset on ihan parhaat talvisomisteet. Ne päivät jolloin oksilla kimmelsivät timantit olen tallettanut muistin sopukoihin, niitä ei koskaan saa vangittua kuviin yhtä täydellisen kauniina kuin todellisuus on.

Suuri paraatipenkki on täynnä talventörröttäjiä, verkkosuojia ja lunta. Mikä sekamelska. Kevät tule jo!

Ruusupömpeli nukkuu ruususen unta vielä

Eiffel on peittynyt lähes lumeen jälleen kerran. Tässä näkymässä kukkivat kurjenmiekat ja krookukset...

Puiden siluetit ovat itselleni sitä parasta viihdettä talvella. Rakastan niin paljon puita! 

Onnekseni asun isojen puiden ympäröimänä...koivu, mänty, tammi ja kuusi. Kaikki puut ovat todellisia vanhuksia. 

Kaikki on tavallaan niin kuin aina tähän vuodenaikaan. Tammikuussa olen aina kukkakauppojen vakiasiakas. Kirsikkapuun oksat maljakossa parhaillaan taustanaan luminen pergola. Kirpeältä tuoksuvat tulppaanit ja kukilta tuoksuva kynttilä vievät ajatukset kevääseen. Teen aina aamulenkin aikaisin aamulla ennen töiden aloittamista, on hiljaista ja pakkanen kipristää poskia. Miten odotankaan valoisia kevätaamuja lintujen kanssa aamuauringon nousua ihaillen. Tällä viikolla taisi olla talven jäätävin aamu. 

Alesta ostin paljon joulukukkia ja saamme nauttia nyt keväisistä tuoksuista. Onnenpensaan oksia kävin leikkaamassa maljakkoon, kukkivat parin viikon kuluttua. Olkkarissa kukkivat amaryllikset ja tuovat tunnelmaa.

Onnellista uutta puutarhakautta 2022 kaikille kukkahöperöille ❁