Taide ja puutarha -yhdistelmä on ihastuttava. Viehätyn aina pihoista, joihin ihmiset ovat lisänneet pienen omanlaisensa jutun, vaikkapa itsetehdyn lintualtaan tai vanhoja maalaispihapiiriin kuuluvia rojuja. On kiinnostavaa kurkistaa seuraavan kulman taakse ja löytää pienenpieni taideteos vehreyden keskeltä. Vanhoissa tavaroissa on niin mahtava karisma. Vanhat puutarhakalusteetkin ovat niin paljon kauniimpia kuin uudet. Joskus on vaan ikävän paljon helpompaa marssia Plantageniin tai Bauhausiin ja nakata ostoskoriin joku uusi, kaunis tavara :(. Vanhan palvonta vaatii joskus viitseliäisyyttä, hakemista kissojen ja koirien kanssa. Itselleni tärkeät 50 -luvun (puolilahot) tuolit löysin viime kesänä Mahoniasta, vanhaan tavaraan erikoistuneesta kaupasta Helsingistä. Maksoin kympin kappaleelta. Tänä kesänä toivottavasti saan maalattua tuolit uudelleen ja korjattua tarvittavilta osin. Hirmuisen mukava niissä on lekotella. Romuritari -nettipuodista löysin myös toisen unelmani, sydän vintage -portin!
Vielä kun löytäisin vanhan 50 -luvun metallirunkoisen keinun punaisin puuosin. Olen pian 15 vuotta etsinyt sellaista tuloksetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti