perjantai 24. kesäkuuta 2011
Myrskyn jälkeen
Rajuilma riepotteli eilen puutarhaa. Tuulta 25 metriä sekunnissa. Kasvit kestivät, mutta ovat aika riekaleina. Sytyttelin kynttilöitä ja ihailimme myrskyn voimaa ikkunasta. Onneksi hurjin tuuli on tyyntynyt tänään, välillä tulee vain vielä kovia puuskia (onko pakko tuulla kovaa juuri nyt kun pionit kukkivat, kysyn vaan...).
Päästin romanttisen puoleni valloilleen ja poimin kukkia pihasta maljakkoon. Keinuttelin pergolassa ja katselin taivasta. Ovenpieleen asensin (Jotexin) itämaisen lyhdyn iltaa odottamaan.
Viime viikolla haimme tarhantädeille kukat ja ostin noin viiden vuoden harkinnan jälkeen Sinisateen. Istutin sen tänään pergolaan. Olisipa ihanaa jos Wisteria viihtyisi meillä, kovin toiveikas en ole vaikka paikka on todella lämmin ja suojaisa.
Lopuksi vielä, Kiinanlaikkuköynnöksessä on esimmäinen oikea laikku, olen onnellinen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Myrsky siis tuli sinne etelään! Luonnonvoimat ovat mahtavia ja nautin myrskyistä ja ukonilmoista, mutta ajoitus oli tosiaan ihan pielessä, kun pionit ovat kauneimmillaan! Nyt on kyllä paras aika poimia leikkokukkia, minä en vain ole raaskinut. Ekat pionit vasta avautuivat, mutta puskissa on kyllä nuppuja niin paljon, että varmasti napsin muutaman kukinnon sisään minäkin.
VastaaPoistaVoi vitsit, sinisade on jotain ihanaa. Toivon, että se kotiutuu kasvupaikalleen. Viimekesän reissulla Turun saaristossa näin elämäni ensimmäisen kerran kultasateita ja ihastuin myös niihin ikihyvikseni. Taitaa olla vain liian arka kolmosvyöhykkeelle...
Ihanaa, juhannusvieras Maria! Kultasade olisi myös pakko saada, voisi ainakin kokeilla niiden kasvatusta :) Räsymattoja vaan valmiiksi ja puskaa ympärille.
VastaaPoistaOn kyllä tuskaa leikata kukkia omasta puutarhasta, suorastaan rikos! Kestävät kyllä kauemmin siellä pihassa kuin maljakossa, ovat ihan nuupallaan jo sisällä.