Kiveä ja kasveja

Lempipenkkini; kuunliljapenkereen reunus, jossa kasvaa Mirrinminttua, Kivikkokilkkaa, Pioneita, Salvioita ja tädykkeitä, mieluusti vähän rönsyillen ja villisti, hempeissä väreissä. Kun pionit puhkeavat kukkaan on näkymä erilainen ja täyteläisempi kuin muutoin. Onko tämä nyt oikeastaan edes kukkapenkki vai enemmänkin vaan reunus...

Portaiden verhoamisprojekti etenee vapaasti ja omaehtoisesti (toistaiseksi); kilkat levittäytyvät portaiden väleihin..kesäaamuina tässä on ihanaa istua viileällä kivellä kahvikuppi kädessä. Toinen samanmoinen projekti on meneillään liuskekivilaattojen kanssa, väleihin levittäytyy erilaisia ajuruohoja & suikeroalpia. Pidän niin siitä tunteesta, että luonto jyrää ohi ja tekee mitä tahtoo.

 

Japaninesikko (josta ikävästi aina ajattelen, että muistuttaa tutkaa tai jenkkipoliisiauton katolla olevaa kuulutuslaitetta, eh.) Vieläkin esikkokuume roihuaa! Toivottavasti tänä vuonna löytyisi lisää esikoita...Korpikankaalla oli mielenkiintoinen vaaleankeltainen siemenuutuusesikko, mutta luulen etten tilaa kuitenkaan.

Alppikärhö, on se kyllä kaunis ja helppo, tämäkin yksilö kasvaa rutikuivassa maassa huonossa mullassa eikä edes kovin syvällä.


Juhlahetki odottaa, saan koulia ensimmäiset vaaleansiniset orvokintaimet uusiin purkkeihin. Elämä hymyilee.