Arat kasvit

 

 

 

Prunus Cistena eli Mustaluumu, vasta yhden talven yli, vyöhyke I, pieni puu tai pensas, upea...kasvaa huonossa paikassa, kuivassa rinteessä, ahkera kukinta toukokuussa. Pienet kirsikankukat ja koko kauden tumma lehdistö.

 

 

 

 

Japaninkirsikka Prunus Serrulata Kanzan, vyöhyke I, ei vaikuta ongelmalliselta, kasvaa hiekkamullassa kivipenkereen päällä hyvinkin tuulisessa paikassa, juurella suojakasvustoa. Ikää n. 4 v. Valitettavasti kokenut kovia, runko osittain katkennut lapionnin seurauksena...ei ole kukkinut kertaakaan, kerrotut vaaleanpunaiset kirsikankukat pitäisi olla.

 

 

 

Magnolia Stellata, tähtimagnolia, ei kuki, mutta voi ihan hyvin, samassa penkissä kuin edellinen, ikää 4 talvea, on suunnilleen tuplannut kokonsa viidessä vuodessa. Tälle ei oikein anneta edes vyöhykettä, etelästä vaan puhutaan. Juurella suojakasvustona kuunliljaa. Valkokukintoinen?

 

 

Mantsurianjalopähkinä, ihana puu, hidaskavuinen, mutta nuo lehdet ovat eksoottisen kauniit, palmumaiset. Eri lähteissä vyöhykkeet I-II tai I-III. Ikää kolmisen vuotta.

 

 

Punapeikonpähkinä Red Majestic, ekana vuonna maistui kovasti jänoille, nyt jättivät rauhaan. Kivikossa. Vyöhyke I-?

 

 

 Sulkajapaninvaahtera Acer Palmatum Dissectum Garnet, ei mitään ongelmia tämän kanssa kivikossa, epäilen hieman ettei olekaan kovin arka tai sitten kivikko on sille juuri sopiva paikka. Talvehti myös hyvin edellisessä pihassa Helsingissä tavallisessa mullassa tavallisessa kukkapenkissä (kyseessä ei sama yksilö). Tämänkin onnistuin lapioimaan rikki...Vyöhyke I-?

 

 

Vieressä oikealla kasvaa Komeaonnenpensas Forsythia Week End,  I-II, hyvin on kasvanut vaikka jänikset mutustelivat ekana talvena

 

 

Mustaselja Sambucus Nigra Black Lace, vyöhyke I-II, alkaa näemmä nyt kukkimaan, tuntuu kaikkein arimmalta kasvilta, jäädyttää tai kuivattaa oksiaan joka talvi. Onneksi kestää hyvin alasleikkauksen

 

 

 

Rusokirsikka Prunus Sargentii, tälle luvataan talvenkestävyyttä vyöhykkeillä I-II, ainakaan täällä ei mitään ongelmia, nopeakasvuinen, itämaishenkistä fiilistä tuo. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat.
 

 

Katsura Cercidiphyllum japonicum (I-II), ei vaikuta kovin talvenaralta, hurmaava puu! Kaunismuotoiset sydänlehdet, upea väritys koko sesongin ja hattarantuoksuinen lakastuessaan. Vain hyviä puolia :)

Prunus glandulosa 'Alba Plena, mantelikirsikka I-II, kivikossa kasvaa vähäisessä mullassa, hyvin kauniit kerrotut valkoiset nappikukat
 

 

Tässä on seuraava haastesetti; Ficus Carica Bornholm eli Viikuna ja Pallokerria Kerria Japonica Pleniflora. Pallokerrialle ei anneta edes ykköstä menestymisvyöhykkeeksi joten tämä on jännä kokeilu. Kivikkoon aion istuttaa, myös säleikköön suositellaan, Mielenkiintoiset kirkkaanvihreät versot koko pensaassa ja kerrotut keltaiset kukat. Viikuna päätyy kasvihuoneeseen. Suomessa tuskin talvehtisi avomaalla.
 

 

Sinisade Wisteria Sinensis, ikää kolme talvea, luulin jo menehtyneen, mutta juurelta versoo uutta. Suurta rehevyyttä tältä on ilmeisesti turha odottaa, yritin nyt leikata ohjeiden mukaisesti. Kasvupaikka on suoraan talon edessä (lämpöä falskaa todennäköisesti sisältä), kiviä juurella. Vyöhyke I.

 

Peruukkipensasta aion vielä joskus kokeilla. Arkojen kasvien kanssa tulee usein pettymyksiä ja surua, mutta onhan ne todellisia kaunottaria, eksoottisia! Joskus kannattaa kokeilla, muuten ei voi voittaa. Vyöhykkeitäkään ei voi oikein tuijottaa. Mitään omista kasveistani en ole suojannut. Lehtien annan maatua juurille. Huono puoli näissä on lisäksi myöhäinen kasvuunlähtö. Talvehtimisen kannalta suotuisia tekijöitä täällä on rinnetontti, kuivahko & läpäisevä hiekkamulta, runsas kivimäärä. Haaste onkin sitten voimakas tuuli.

 

 

 Koristekirsikkapensaita on myös jonkin verran, muutama on valittavasti menehtynytkin, mutta osa voi ihan hyvin. Kirsikoitakin haaveilen saavani yhden lisää, joko Amanogawan tai Imeläkirsikan (Prunus Avium). Koristekirsikat ovat siitä mukavia, että puput jättävät ne rauhaan.