sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Ensimmäisiä


Köynnöshortensian pitsikukka ja kesäisin ulkoileva Verililjapuu


Ensimmäinen kesä...
 
...kasvihuoneen kanssa (jonka ajattelin sisustaa rockhenkisesti, hauskaa, radio hommattava myös, pysy kanavalla jos kiinnostaa ;))
...ilman siemenkylvöjä (vielä ehtii repsahtaa?)
...ilman uusia kesäkukkia (näin ajattelin vaikka hirvittää, jostain pakko säästää)
...jolloin tapaa blogiystävän/ystäviä (niin toivon)
...vaaleansinisen pauloissa
 
Aina eka kerta jollekin vaikka vuosia alkaa olla enemmän takana kuin edessä. Vielä kertaan kuitenkin viime kesää kuvin ja muisteloin.

 
Hienon puulaatikon sain ystävältä, lummepenkin ajattelin maalata ensi keväänä taas, väri vielä harkinnassa, mitäs tuumitte? Taustalla on tuo musta itämainen sermi ja penkki yleensä nököttää sen edustalla
 
Kurjenpolvi Raven pergolassa
 
Kasvihuoneen edustalla Jalosyreeni Mme Lemoine
 
 
Irikset ja Päivänliljat toivoin samaan penkkiin, jonain päivinä etsin näille vielä sopivan kolmannen pyörän, mielestäni kaipaavat sitä
 
Hempeää oli näemmä viime vuonnakin pohjoispuolella
 
 
Akileijoista ei koskaan tiedä millaisia muunnoksia kunakin vuonna tekevät, yllätyksellisyyttä joka ilostuttaa
 
Joulukylvöistä orvokkeja, deniminsinisenä
 
Pihakoivumme hallitsee, ottaa ja antaa, pääasiassa pitää kiireisenä! Risut ja lehdet...
 
Portti täytyy korjata ensi kesänä ennenkuin se romahtaa...mutta pikku hiljaa puutarha alkaa muotoutua sellaiseksi mistä haaveilin, hieman salaiseksi ja reheväksi. Vasemmalla Katsura, portin molemmin puolin Marjatuomipihlajat Obeliskit (marjat on todella herkullisia), oikealla puolella aukeaa kivikko. Tällä kohdalla ei ollut viisi vuotta sitten vielä mitään, vain soraa
 
Pihalaatat ovat haljenneet, herra intopiukea (kuten lapseni sanovat) vaihtaisi mieluusti nämä, mutta pidän siitä ajatuksesta, että näitä laattoja ovat kuluttaneet erinäiset jalat, niiden kuuluukin olla kuluneita ja elämännäköisiä
 
Kiviä ja köynnöksiä, onnesta vihreänä 
 

7 kommenttia:

  1. Hieman salainen ja rehevä on munkin puutarhahaaveeni:)

    VastaaPoista
  2. Eikö olekin mukava muistella viime kesää ja suunnitella tulevaa? Itse odotan kovasti, että meidänkin uuden talomme pihapuut kasvaisivat. Odottaminen on tuskallista!

    VastaaPoista
  3. Aah, ihastuttava bannerikuva, mitkä värit ja valo ja ihana kevät!!! Rock-henkinen kasvihuone, kuulostaa sellaiselta, mitä ei muilla olekaan, odotan innolla!

    VastaaPoista
  4. Oi mitä ihania tunnelmia! <3 Toivttavasti tapaamme tulevana kesänä,se olisi kovin mukavaa! :)

    VastaaPoista
  5. Pioni, salainen on paras, varmaan aika monenkin mielestä.

    Vilma, on aina kiva suunnitella. Odottaminen on tosiaan tuskallista, mutta toisaalta viehättävää. Kyllä ne teidän puut kasvavat ja ovat jo kasvaneet!

    Maria, voi kiitos! Heh, katsotaan miten hyvin rock-kasvihuone onnistuu :)

    Tiina, Sinutkin olisi ihana tavata!

    VastaaPoista
  6. Hei pitkästä aikaa! Täällä olikin huikea herätys minulle, talviunesta heräävälle! Puutarhastelijan onni on piha, jossa saa toteuttaa unelmiaan, ja jonka kasvua ja kehitystä saa seurata ihan läheltä. Mahtavia suunnitemia sinulla ensikesäksi!

    VastaaPoista
  7. Kiitos Laura, kiva, että olet herännyt talviunesta!

    VastaaPoista