keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Metsässä

 
Tämä on käsittääkseni luonnonvarainen Selja, hurmaavat lilahtavat lehdet puhjetessaan, syksyllä marjat.
 
Kuvat on otettu Espoolaisessa lehtometsässä (oletan, saa väittää vastaan..) viime toukokuussa...
 
 
Aluskasvillisuutena valkovuokkoja, noin viikko-pari aikaisemmin sinivuokkomeri lainehtii tässä samalla paikalla, ensi vuonna otan kuvan siitä teille :)
 
Kieloja, lehdet vasta avautumassa, tuo vihreys on uskomattoman kaunista!
 
 
Metsän reunasta avautuu tälläinen tavallinen asuinalue, jonka kaunistus toukokuussa on Rusokirsikoiden kukinta (alueen nimi on Rastaspuisto).
 
Nämäkin rivitalot muuttuvat houkutteleviksi, mielettömän hyvä idea valita signumpuu rakennusvaiheessa uudelle alueelle ja istuttaa sitä paljon. Tykkään vaellella kirsikkapuiden katveessa kun ne kukkivat. Kukapa ei...
 
 
kukinta vielä lähikuvassa, runkokin on itseasiassa kaunis, punaruskea
 
 
Ja melkein yhtä hurmaava syysasu, liekehtivän punainen
 
Onneksi on menneen vuoden kuvat joilla elämöidä. Helmikuu on kurjinta aikaa, voisin vaipua talviuneen ja herätä huhtikuun alussa. Pinnistelen todella. Ja arvatkaas mitä; palkintoarvonnan toinen yritys ei ole napannut. Voittaja ei ole vastannut viestiini, siitä taitaa olla nyt pari viikkoa. Olen valmis antamaan sen palkinnon jo kenelle vain, onko kukaan edes kiinnostunut siitä, hih, kysyn vaan?

8 kommenttia:

  1. Rusokirsikat ovat niin hurmaavia!
    Voi, se palkinto oli aivan ihana, tietysti kiinnostaisi!
    Osallistuin silloin arvontaankin :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuo terttuseljalle eli kansankielellä 'paskanmarjalle' näyttää:) Sillä on jo niin ihanan aikaisin keväällä pulleat silmut! Voi noita vuokkoja ja rusokirsikkaa, ihanaa kun meillä kasvaa myös paljon vuokkoja ja rusokirsikan taimikin löytyy, voi miten ikävöinkään vuokkoja! Tilasin paljon erilaisten vuokkojen siemeniä, toivottavasti saan ne itämään.

    VastaaPoista
  3. Kylläpä on kaunista ja tosiaan, miten suuri merkitys vihersuunnittelulla ja kasvivalinnoilla on asuinalueilla, ankea rivitalomuuri muuttuu houkutelevaksi tuollaisen kukinnan aikaan. Miten ihmeessä onnekkaat voittajat eivät ole kuulolla, palkintosi on niin houkutteleva! Minä ainakin olen mukana, jos vielä arvot. Voihan helmikuu, itselleni tammikuu on kuukausista kauhein. Helmikuussakin kevät tuntuu olevan vielä kaukana, mutta valo lisääntyy ja leutoina päivinä saattaa kuulla jo pikkulintujen tsirpitystä. Onneksi me pidämme huolta toisistamme täällä blogimaailmassa, näiden ihanien kuvien ja juttujen voimalla jaksaa!

    VastaaPoista
  4. Rusokirsikka on kevään ostoslistalla numero uno! Niin paljon olen sitä kuvista ihaillut ja nyt se on saatava! :)

    VastaaPoista
  5. Aivan ihania nuo kirsikkapuut!
    Ja tietysti arpapalkintosi kiinnostaa, ilman muuta mukana jos arvot vielä uudelleen.

    VastaaPoista
  6. Voi, huomasin vasta nyt, että olet arponut palkinnon uudestaan ja voitto osui minulle... Laitan sinulle spostia.

    VastaaPoista
  7. Huomasinkin, ettei sivullasi näy sposti osoitetta. Löydät minun osoitteeni blogini sivupalkista, jos vielä haluat antaa arvontavoiton minulle.

    VastaaPoista
  8. Kiva Saraheinä, että löydyit! Laitoin sinulle vielä s-postia uudemman kerran. Muille kiitos kannustuksesta ja kiinnostuksesta!

    S-Marja; kiitos, harmi nyt ettet saanut palkintoa. Rusokirsikat ovat todellakin ihania..Sinulla varmaan on :)

    Minna, hih, upea lempinimi puulla! Kiitos tunnistuksesta. Vuokkojen idätys kuulostaa ihanalle, olisi mahtavaa jos niitä olisi paljon, minulla vain muutama hassu.

    Maria, sanos muuta, minä ainakin kuolisin jos en pääsisi blogiisi "hengittämään" ja nauttimaan! Kiitos palkintokannustuksesta myös :)

    Tiina, kyllä, tarvitset Rusokirssun pikimmiten!

    Pioni, kiitos!

    VastaaPoista