torstai 29. toukokuuta 2014

Suvivirsi

Luonnollisen villin ja tumman sekoitus, Lemmikkejä & Keijunkukkaa Pallohortensian juurelta

On taas Suvivirren aika. Kesäinen kuumuus vaihtui ainakin hetkeksi jääkylmään ja sateeseen. Onneksi on paljon puutarhakuvia joista nauttia. Kuumana aikana ehti hädin tuskin tajuta mitä ympärillä tapahtuu. Tykkään tästä luonnollisen villistä puutarhasta kun helle ja sateet ovat virittäneet kaiken hurjaan kasvuun. 

Perhoangervo & Köynnöshortensia kasvavat sisäänkäynnin yhteydessä 

Marjakuusen juurella kasvaa Valeangervo
Lisää luonnollista liikettä; Tiarelloja, Kieloja, Heiniä..
Ihana uusi pensas! Kääpiöperuukkipensas, taustalla valkokukkaista Tuoksumataraa
Marketanpuiston markkinoilta ostettu Syreenin (Helsingistä Talvipuutarhasta löydetty ja jalostukseen otettu) kukinnon väri on vielä vähän arvattavissa. Syreenit sopivat minusta hyvin luonnonmukaiseen tunnelmaan
Intialaisen sermin luona Moskovan Kaunotar kukkii...

...ja villiviini viheriöi. Taustalla kotikatajamme & naapurin Tammi

Mitä vanhemmaksi tulen sitä paremmin tajuan tykkääväni villistä puutarhasta. Ylenpalttinen siisteys ja muutaman kasvin ryhmät karkoittavat minut. Se mitä joskus pidin epäsiistinä miellyttää minua suuresti tänä päivänä. Niin sitä ihminen voi muuttua. Sulatan rikkaruohotkin jo aika suvereenisti. Seuraava askel on kai hulluksi kissatädiksi muuttuminen ja pulujen ruokkiminen puistoissa. Hih.

Luonnonmukaisuuden tavoittelua...Pallovaahtera kivikon edustalla
Villiä ja kevyttä..Kirjolaikkukanukka ja Kieloja
Uusi Saniainen Soreahiirenporras 'Lady in Red
Vartettu Syreeni
Pienoislehdolta aidanteelle päin on vain rauhoittavaa vihreää
Köynnöshortensia antaa luonnollisen vaikutelman verhotessaan talonseinää

4 kommenttia:

  1. Tiedän mitä tarkoitat. Minun on tosin pakkokin hyväksyä puolivilli oman luonteeni takia sekä pihamme luonteemme takia. Vaikea tehdä millisuoraa vanhalla rikkaruohottuneella ym. pihalla, ellei laita kerralla suuria summia pihaan.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä, tietty villiys on viehättävää. No voi yhden kerran, onko peruukkipensaasta noin söpö kääpiö olemassa, tämä täällä jo miettii mahtuisiko johonkin !

    VastaaPoista
  3. Totta, villi on kaunista. Itse painiskelen villin ja hallitun välimaastossa ja koitan löytää tasapainon. Yllättävyys on elinehto mielenkiintoisen puutarhan luomisessa. Sinulla on siellä niin kaunista, paljon jo kukkivaa.

    VastaaPoista
  4. Vaalean vihreää, aivan :) kannattaa olla uskollinen pihansa tyylille myös!

    Pivi, joo kiva tämä pikkuisempi peruukkipensas, se on Taimimoisiolta. Saas nähdä miten sitten talvehtii.

    Maria, kiitos. Tasapaino on hienostunut juttu, itse olen rönttöisempi hih.

    VastaaPoista