Hopean sävyjä

Luulin, että istutusajat ovat jo ohitse, mutta sain isänpäiväyllätyksen. Kaksi hopeanhohtoista Kartiovalkokuusta (Picea glauca Sanders Blue). Meniköhän tässä nyt jokin väärin (toisaalta tuntuu usein, että saa olla lapsille sekä äitinä että isänä samaan aikaan) ?. Eli sain taas istuttaa onnellisena. Olen aivan hulluna kaikkeen hopeiseen juuri nyt, kasveihin, paljetteihin, glitteriin...kasvihuoneeseen oli pakko ripotella pieniä hopeatähtiä kynttilöiden somisteeksi.

Tänään olikin yllättävän lämmin, kuumenin toppatakissani (+10). On kosteaa ja mutaisaa, mutta silti mukavaa kun voi vielä siivoilla paikkoja & silputa oksia.

Kartiovalkokuusen hopeinen versio on aika hellyyttävä. 

Ihan kuin pikkukuusi olisi aina kuulunutkin tähän lammenrantaan, suuren kiven edustalle

Kivikosta sain poimittua suurimman osan märistä lehdistä pois, käsityönä aina teen. Neilikoita ja Sammaleimuja on pakko alkaa jakamaan ensi vuonna, ryöppyävät yli laidan ja vievät jo liikaa tilaa.

Pikkuisen väriä löytyy kivikon luota, Kurjenpolvien ja Tarhavarjohiippojen herkkuvärejä nimittäin. 

Kukkalaatikkojen pikainen talvikoristus havuilla

Toisen hopeakartiovalkokuusen istutin pienoislehtoon. Kuten sanottu, metsäpuutarhat ovat niin trendikkäitä,  minulla tämä piskuinen alue on vielä aika hyödyntämättä, teen hissukseen. Vielä ei kasva muuta kuin valko- ja keltavuokkoja sekä esikkoja. Teen tälläisen minimaailman, pikkukuusia ja muuta miniatyyriä.  Käyn läheisessä metsässä aina opiskelemassa miltä lehdossa näyttää ja pohdin mitä omastani tulee. 

Alueen ylle varjoa luovat kaksi vanhaa Rusokuusamaa ja vaaleanpunainen Kaarisyreeni. Peremmälle täytyy puikkelehtia oksien välistä kuin salaisesta portista. Olen istuttanut rajalle muutaman aronian ja tahtoisin vielä joskus lisää kuusia ja tuijia. 

Tässä kuvattuna "rytökasalta" eli leikkimökin takaa kompostikasojen luota. Alue on siistittävä lähiaikoina, jos vaikka leudot ilmat jatkuisivat jouluun asti niin saisin vielä paljon tehtyä. Nurkkaus on vielä aika lailla hyödyntämättä, mukavaa, että pikkutontilla on vielä sellaisia jäljellä. Tulevaisuuden projekteja. 

Toiseen suuntaan teen pienen kivipolun joskus leikkimökin vierustaa kohti kompostikasaa. Oikealle jää Iris-päivänlilja-varjoliljapenkki ja leikkimökin edustalla pieni viljelyskaulus jossa lapset voivat viljellä mitä tahtovat. Tänä vuonna se jäi ensimmäistä kertaa tyhjäksi, taitaa jo pelit viedä voiton viljelyltä. Laitoin yhden saamani Kirahvinkukan tilalle, olisi hauska nähdä sen parimetrinen kukinto leikkimökkiä vasten. 

Kolmen suuren pensaan alle jää varjoisa tila, jonne valoa siilautuu jonkin verran. Metsämansikoita & Pikkutalviota tässä vain. 

Pensaiden juurille istutin tänä syksynä Lumikelloja ja jotain muutakin, mitähän se oli...

Kaivelutyön satoa; kiviä löytyi lisää

Kasvihuoneen tunnelmia. Siivosin vähän ja nautiskelin kynttilöistä.

Hyasintti lasikellon alla, alkukesästä vielä tarjottimella kukkineet punaruusut ovat keltaisia nykyisin

Paraatipenkin rujoa kauneutta ja omenapuussa killuva kynttilä olivat seuranani hetkeä ennen hämärää