Pihakierrosta & eiffeleitä

Siskolta saatu limenvihreä Joulutähti, hienostuneen värinen...Hyasintti lilanvärisessä lasissa ja valkoisen Amarylliksen toinen kukkavana nupulla, tunnelmallista. Haaveilen ja suunnittelen joulun leikkokukkia ja asetelmia. Peuroihin olen ainakin itse totaalikyllästynyt. Viime vuotisista leikkokukista kukkivan klematiksen oksa oli yksi ihanimmista! Ja neilikoiden voittanutta ei kestävyydessä taida olla. 

Tein pienimuotoisen pihakierroksen: 

Kivet ovat mukavasti sammaloituneet sadekesän jäljiltä, nämä rumat betonikivetkin alkavat näyttää kauniilta ja vanhoilta

Ruokoaidan asentamisen jälkeen huomasin istuttaneeni Alppiruusun, Marjakuusia ja Norjanangervoja aidanteen päälle, aiemmin hukkuivat tummaan kuusimassaan. Ehkäpä siirrän ne vielä pois tuolta muualle

Tälläinen tuoli on jäänyt kokonaan esittelemättä; laventelin värinen rautatuoli

Suuressa kukkapenkissä saa pylväskataja edustaa yksin vihreyttä

Kivikossa on ikivihreitä, Neilikat ryöppyävät yli laidan, Sammaleimut kasvavat niiden lomassa, Kääpiövuorimänty on vihreä ja söpön pyöreä ja Lumimarjapensaissa on vielä koristeelliset marjat tallella

Ruusut ovat säilyneet lehdessä ja nupuissa lämmintä seinää vasten

Kaariportissa Marjatuomipihla Obeliskit taivuteltuina tukien lomaan, voi miten ihana hetki kun ne kukkivat

Kaunis kuihtunut Pallohortensian kukinto (ja kumisaapas)

Purppurakeijunkukat ovat vielä freeshejä, mutta lumeton talvi kurittaa niitä 

Tuoksuköynnöskuusama avaa vielä uusia lehtiä, kannattaisi jo pikkuhiljaa ehkä lopetella

Mustavadelma Loch Ness on säilynyt myös ihan vihreänä kasvihuonetta vasten

Korjausprojekteja löytyy: vanhan kivimuurin alkupää on päässyt romahtamaan (ikää muurilla lähes kuusikymmentä vuotta)

Tässä vaiheessa vuotta ihastun aina Pikkutalvioihin uudestaan. Talvivihreät kasvit ovat niin ihania. Olen yrittänyt juurrutella niitä sinne tänne, onneksi ovat helposti juurtuvia. Vielä olisi sellainen isompi alue työstettävänä

Lyhtyjä löytyisi iltoja valaisemaan, iltaisin ei vain tule oltua ulkona sysimustassa pimeydessä

Ilmassa on suuren matkakuumeen tuntua...keräilen myös Eiffeleitä ja pian pääsemme katsomaan sitä oikeaa (kymmenen vuoden säästöurakka päätöksessä). Pökerryn varmaan jännityksestä jo lentokentälle, onhan se hurjaa kun kotikissa maalta lähtee suureen kaupunkiin. Hui. 

Eri kokoisia ja vähän eri näköisiä, kirppiksiltä haalittuna...

Roikkumassakin..kamala tuo tapetti, haaveilen niin uudesta joskus, mutta kun vuosi sitten ostetut tapetitkin ovat paketeissaan. Jos suinkin löydän niin raahaan puutarhaankin eiffelin. Eikö olisi hurmaava näky vaikka kiven päälle aseteltuna?