tiistai 9. helmikuuta 2016

Vanhoja puutarhakuvia

Olen jo unohtanut millainen puutarhani on varhain keväällä. Katson sitä kuvista kun ei nyt juuri muuta voi.

Pergolassa keväällä puhkeavat koristeomenan lehdet ja kukkanuput. Pergolassa on kaksi omenaa: Makamik ja tämä kuvassa näkyvä Tumma Kaunotar. Muistan kuinka istututtaessani puita toivoin niin, että ne kasvaisivat nopeasti. Ensimmäisenä talvena Makamik katkesi juuresta kun oli niin reipas lumitalvi että katolta tuli eräänä yönä täyttä vauhtia jäiset lumimassat pergolaan. Itkin katkerasti ja taivutin katkenneen rungon takaisin, voitelin sen korjausvahalla ja laitoin päälle vielä villasukan riekaleen. Uskomatonta, mutta puu elpyi ja on kasvanut aika isoksi ja peittää juuri niitä näkymiä joista haaveilinkin (plus toimii ylimääräisenä pyykinkuivatustelineenä). Unelmat toteutuvat välillä (katolla on nyt lumiesteet). Tunnustan, että minua pidetään välillä hulluna kun istutan niin paljon puita ja pensaita näin pikkuruiselle tontille. Mutta minusta niitä ei vaan voi olla koskaan liikaa, varsinkaan koristeomenoita. Jokaisen on saatava tehdä omat virheensä :) 


Pergolan kukkapenkkiin olen laittanut paljon pikarililjoja. Ne ovat minusta niin ihanan rappioromanttisia. Ihan hirveästi eivät tuosta kuivuudesta pidä, vieläkin etsin tosikuivaa kestävää kasvia (sipulikukkaa) tähän. Kesällä tässä viihtyy harsokukka hyvin, mikseivät ruusutkin.


Kivikon kulmalta voi katsella kevään lempinäkymiä, pieniä Iriksiä ja punaista Japaninverivaahteraa & keltaista Onnenpensasta. Vaahterakin katkesi samoista lumen kurmuttavista vaikutuksista, päärunko on poikki, mutta alkoi versoamaan sivuoksista. Se on niin nätti puhjetessaan liuskottuneisiin lehtiin.


Päärynäpuu Aune tuntuu kukkivan runsaammin joka toinen vuosi. Viime keväänä ostettiin pojalleni oma päärynä, hän tykkää niin kovasti päärynöistä nimittäin. Yritämme saada jatkossa reippaampaa satoa. Päärynä kukkii tosi aikaisin ja sille on hankalahkoa löytää pölyttäjiä. Olen huomannut aikaisten kirsikoiden houkuttelevan pörriäisiä myös päärynälle, siinäkin mielessä kannattaa niitä istutella. Uuden päärynäpuumme (jenkkiläinen Devoe) pitäisi olla itsepölytteinen. Puun pitäisi tuottaa herkullisen makuisia jättipäärynöitä, mikä kuulostaa kyllä hyvältä. Aunen päärynät ovat tosi pieniä.


Rusokirsikka on lempipuuni. Tämä puu kasvaa lapseni tarhan pihalla. On niin söpöä kun lapset kirmailevat näiden kauniiden puiden kukkiessa ja vaaleanpunaisten terälehtien lennellessä ympäriinsä. Jonkun asukkaan koirakin räksytti siellä seassa. Minusta tässä puussa kaikki hipoo täydellisyyttä: rungon kiiltävä kuori, kaunismuotoiset ja väriset lehdet sekä tietenkin herkkä kukinta. Syksyllä se on tietysti kauniin punainen.


Tykkään kovasti myös näistä Balkaninvuokoista. Nämä siniset ovat minulla lisääntyneet paljon, alussa niitä oli noin viisi ja nyt jo pari-kolmekymmentä. Syksyllä laitoin värisekoituksen samaan paikkaan. Mukana pitäisi olla valkoisia ja vaaleanpunaisia vuokkoja. Minulla ne kasvavat kuivassa hiekan sekaisessa mullassa aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa.


Syreenien kukintaa odotan niin paljon. Kaksivärinen Sensation on erikoinen. Joka vuosi on pakko saada uusi syreeni.

Puuut ovat elämän ihanimpia asioita! Kirsikkaluumu Matjuuni on sievä kukkiessaan, muutoin sen olemus on aika raasku eikä ole mitenkään ahkerasti tehnyt hedelmää. En tätä oikein uskalla suositella.

Tässä penkereessä siis kasvavat sekä balkaninvuokot että pionit ja suurin osa tulppaaneistani. Kivimuurin ja portaiden rakosissa kasvaa kilkkoja ja kellokukkia. Muurin päällä valkokukkaista sammalleimua joka tuoksuu kiduttavan hyvältä ja tuoksu tulee tuulen mukana paviljonkiin. Jänikset herkuttelevat sillä aina talvisin, onneksi leimu kestää sen. Minulla on sellainen visio, että tahdon penkereen olevan täpötäynnä sipulikukkia ja tulppaanien nousevan alustalta joka on valtoimenaan posliinihyasintteja. Niiden lakastuminen ei haittaa kun koko penkereen täydeltä nousevat tähän näkymään ne raivostuttavat kuunliljat. Myönnettäköön niiden olevan näppäriä kuihtuneiden sipulikukkien jäämien peittämisessä sekä rikkaruohotorjunnassa. Tämä penger on aikaisin keväällä lähes rikkaruohoton, sekin kiitos rehevien kuunliljojen.


Prunus cistena eli Mustaluumu on niin kaunis. Onneksi se sinnittelee. Näitä minulla oli alunperin kaksi, mutta toinen menehtyi kuivuuteen. Rinnetontilla on kuivaa, mutta toisaalta ainakaan useimmat kasvit eivät sitten menehdy talvimärkyyteen. Kaikella on puolensa.


Ruusunätkelmät. Monivuotiset tuoksuherneet, kylvän näitä aika usein, tahtoisin näitä vähän joka paikkaan.

Kysymys kuuluu tarvitaanko verhoja tänä vuonna pergolaan vai jokohan köynnökset hoitaisivat homman?


Tulppaaneja odotellessa. Takavuosien lemppari oli tämä Plumpudding blend -luumusörsselisekoitus. Lila on aika kiva väri puutarhassa. Teemaväri on siis tänä keväänä juuri nämä: vaaleankeltainen ja lila. Istutin onneksi haaleanliloja tulppaaneja ja keltaisia pitäisi nousta vielä vanhastaan. Tuossa takana näkyy everest -kivipenger, jonka perälle on tarkoitus sijoittaa ruusupömpeli.


Kaikkihan rakastavat omenankukkia, eikö...tämä kääpiöomena on Amorosa eikä se ole vielä koskaan tehnyt hedelmää. Siirrettykin se on jo kaksi kertaa, nyt pitää kyllä rauhoittua jotta se saa kasvurauhan


Loppuun vielä pieni vaaleanpunainen söpöliini Koiranhammas. Syksyllä voitin Vaaleanvihreää-blogista lisää koiranhampuleita, ihanaa. Aamuisin linnut laulavat jo kun oikaisen metsikön läpi. Varsinkin aikaisin aamulla Helsingin keskustassa käy ihan kunnon tsirpitys. Olisikohan talvenselkä hieman taittunut?

33 kommenttia:

  1. Tää oli ihana postaus! <3
    Sulla on tosi kauniita kevätkasveja. Olen samaa mieltä; koskaan ei voi olla liikaa noita pikkupuita, varsinkaan noita kukkivia. Tää postaus sai kyllä haavelistaa taas pidemmäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Ihanaa, olet samoilla linjoilla. niitä ei voi olla liikaa :)

      Poista
  2. Ihana postaus, kevät on niin paras vuodenaika <3 Pidän tavastasi tehdä niin kuin sydämesi sanoo, viis muiden mielipiteistä. Minullekin kukkivat puut ovat tärkeitä, rusokirsikka sai syksyllä häädön parempaan paikkaan ihan vain siksi, kun siltä tuntui. Arvaas mitä, tänään valoisaa aikaa oli harmaasta säästä huolimatta hurjan pitkään. Se tietää sitä kevättä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ruusunmekko! Kevät on ihan parasta. Ihanan kannustavasti sanottu, kiitos paljon. Kyllä puitakin voi tosiaan siirtää vaikka se tuntuu vähän työläältä. Ihana kuulla, että sinulla on rusokirsikka :)

      Poista
  3. Nyt ei voi vielä kuin muistella menneitä- ja suunnitella tulevaa. Pian se kevät koittaa, kun linnut meilläkin kovasti jo laulavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! Onneksi kevät jo ihan pian alkaa, lintujen laulu on niin ihanaa kuultavaa ja se varmin kevään merkki!

      Poista
  4. Ihana tuo kaksivärinen syreeni! Erityisen vaikutuksen teki rusokirsikka! Sellainen täytyy hankkia tuohon roskiksen taa! Tuollaisen puun katseleminen on terapiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kesätuulia! Ilman muuta, suosittelen lämpimästi rusokirsikkaa, niin ihana puu. Roskiksetkin siinä unohtuvat varmasti :)

      Poista
  5. Voi että miten ohana postaus<3 Tällaisia tässä nyt juurikni tarvitsee, oikein janoaa.. Onneksi sade sulatti jälleen lahes kaiken lumen pois, hirvittelen vain sitä loppuviikon pakkaselle kiristymistä, mitähän kasvit tykkää?!:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvänen aika miten paljon virheitä...

      Poista
    2. Kiitos Minna! Ei kuule haittaa mitkään kirjoitusvirheet, minä en edes huomaa. Lumi on tosiaan poissa nyt, mutta eiköhän sitä tule taas loppuviikosta lisää. Valitettavasti.

      Poista
  6. On sulla palio nuata kukkivia puita. Tuaavat kerroksellisuutta ja puutarha on varmasti kukinnan aikaha satumaasen kaunis. Kaivoon syksyllä maahan uusien lajien sipulia, kuten koiranhammasta. Oliskohan balkaninvuakon vuaro tänävuanna. Ei kai kuunlilijat voi olla raivostuttavia, ku niistä on tuas penkis nii palio hyätyäki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Joo, olen tosiaan vähän puurohmu gulps. Koiranhammas on oikein nätti, hyvä valinta. Balkaninvuokkoja kannattaa tosiaan kokeilla. Kuunliljat ovat kyllä hyviä, mutta minulla on vain paljon sitä yhtä ja samaa lajiketta, mikä on aika tylsää.

      Poista
  7. Ihana postaus taas! Kiitos! Puut ovat minustakin elämän ihanimpia asioita. Tunnethan muuten jo Dendrologian seuran? On Kärhökerho ja Rhodokerho ym. ja siellä Etelä-Suomessa on toimintaakin lähellä. :)
    Minullakin on Makamik aika lähellä taloa. Yritin kyllä laskeskella riittävän etäisyyden putoavista lumista. Saapa nähdä.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Kiitos vinkeistä! Tiedän kyllä nuo seurat, mutten ole liittynyt kun ne maksaa...tuhluroin mieluummin kasveihin :) Toivon, että Makamikisi säästyy! Muista se vaha jos käy köpelösti?

      Poista
    2. Yritän etsiä purkin ja laitan nimen tänne, mutta ihan sellainen tavallinen haavavoide jota saa ostaa taimikaupoista ja vähän kaikkialta. Tarkoitettu ihan puiden haavoille.

      Poista
  8. Upeita kevätkuvia. Kevät, tulis jo pian, ei jaksa enää kauaa odottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puutarhamyyrä käynnistäsi! Ei kyllä mitenkään jaksaisi odottaa!

      Poista
  9. Minulla on niin tuore tämä puutarhaharrastus ja myöskin osaaminen, että sinun innostuksesi puihin on saanut minutkin rohkeammaksi miettimään eri puita omalle tontille. Meillä sentään tällä tontilla on kokoa. Toki meidän pihalla tai sen tuntumassa kasvaa myös sellaisia huonokuntoisia puita, joita on jouduttu karsimaankin. Taiteilen karsimisen ja lisäämisen välimaastossa.
    Puutarhasin on upea aina vain.
    Kun mainitsit koirankynnet, iski mieleeni muistikatko. Minä en muista, mihin istutin omat koirakynteni. Pakko tarkistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Kyllähän sinä olet jo pitkään touhunnut pihan parissa! Ymmärrän hyvin, että joutuu puitakin karsimaan välillä. Mutta sitten ehkä voi istuttaa muuta ihanaa. Minäkään en ole ihan varma minne istutin ne ihanat sipulisi, odotan jännityksellä...toivottavasti löydät omasi!

      Poista
  10. Tulipa keväinen olo kun katsoi ihania kukkaiskuvia! Upea kokoelma pikarililjoja, niitä ei koskaan voi olla liikaa, niin herkkiä ja hassuja ne on ruutuineen. Nostatko muuten balkaninvuokot ylös syksyisin? Ostin niitä ekaa kertaa, mutta laitan vasta keväällä maahan kun on vähän epäselvää että kestääkö ne talvea vai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elmeri! Ja pikarililjat ovat niin halpojakin onneksi. Balkanit olen jättänyt ihan maahan ja antanut kuunliljojen lakastua siihen päälle. Siniset ovat kuulemma kestävämpiä ja leviäväisempiä. Minulla ei ole muita värejä vielä ollutkaan.

      Poista
  11. Ihania kukkivia puita ja pensaita! Rusokirsikka on minunkin mielestäni todella kaunis. Viime keväänä kävin Roihuvuoren kirsikkapuistossa ihastelemassa kukintaa ja sen jälkeen olen kaipaillut rusokirsikkaa meidänkin pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piparminttu! Se Roihikan puisto onkin tosi ihana. Ilman muuta sinun pitää hankkia Rusokirssu omallekin pihallesi :) Kannatan!

      Poista
  12. Kyllä, linnunlaulua on täälläkin kuunneltu, tietää kevättä;)
    Kuivaan paikkaan voit kokeilla pikkuisia iriksiä, ne muistaakseni vaativat kesällä kuivan kasvupaikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Ihanaa kun linnut jo laulavat! Kiitos vinkistä, minulla onkin muutama tuossa penkissä, mutten tiedä vielä menestyvätkö vuodesta toiseen.

      Poista
  13. Ihana vaalea valo, kukkien ilo ja suunta kohti kesää! Upeita kevätkuvia kaikki mutta mun ihanuuslemppari on tuo kirjopikarililja, niitä haluaisin paljon ja tietenkin puita ja pensaitakin!

    Köynnökset ja hulmuava verho on kaunis yhdistelmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Sinun pitää laittaa paaaljon pikarililjoja, oikein iso pussi :) Sinullahan on se oma arboretuminkin, olen varma, että upea puukokoelmasi lisääntyy vuosi vuodelta.

      Poista
  14. Kukkivat koriste - ja hedelmäpuut saavat kukinnallaan aikaan ihanan romanttisen tunnelman puutarhaan. Ihanan värinen tuo koiranhammas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Kukkapuut ovat kyllä ihanan romanttisia.

      Poista
  15. Ihanuuksia! Kevättä kaipaan jo minäkin. Tai kaipa minä kaipaan sitä aina. Haluaisin valkoisen ruusunätkelmän, en vain ymmärrä niistä mitään. Mistä olet nätkelmäsi hommannut ja mitä ne vaatii elääkseen? Joku yö sain taas tämmöisen idean, ei tosin vielä käsitystä, mihin kasvin isken, mutta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kurjenkello! Kylvin ruusunätkelmän siemenestä, se on tosi helppoa. Samanoloinen siemen kuin tuoksuherneellä. Ostin Isoäidin kasveilta ja Impectalta olen ostanut myös. Joillain taimistoillakin olen ruusunätkelmää nähnyt myynnissä. Minusta ei vaadi kummoisia, helppo ja vaivaton köynnös. Olen varma, että löydät paikan :)

      Poista