Mustarastas usein istahtaa sermille kun tulen ulos ja silmäilee minua vaivihkaa. Kuvittelen oikeasti sen tulevan tervehtimään. Vielä hullumpaa oli kun joku tunnistamaton lintu istui männyssämme ja matki kissaa ja ihan selvästi sanoi mau kissan äänellä. Siinä hetkessä epäilin todella olenko unessa, sekoamassa vai maukuuko oikeasti lintu puussa? Punarinnat ovat tulleet muuten taas pihapiiriin, se on selvä syksyn merkki.
Katsokaa tätä ilmettä, eikö ole suloinen?
Vielä kukkivat kesäkukat vaikka sade piiskaa niitä. Ripsukoita unikoita
Syksyllä ihastelen näitä japaninvaahteroiden täyteläisiä värejä. Lajike on Emerald lace
Samoin Katsuran syyshehkua, mustaselja siinä vieressä on hyvin rehevä nyt
Ja Ruosteviini leiskuu
Rakastan kun kaikkialla on niin vihreää ja niiden seassa on rypäs punaista (Kirsikkaluumu)
Ensimmäinen omakylvös Punahattu yltyi kukkimaan. Se on hyvin korkea ja kukka on vähän erilainen kuin muilla Magnuksillani, selvästi kylmemmän sävyinen ja iso. Terälehtien kärjet ovat sillä vaaleamman sävyiset.
Iloitsen paljon koristeomenista...nyt niillä on upeat hedelmät, tummat purppurat. Pesin jo purnukan ja ostin hillosokeria, ajattelin keitellä sosetta näistä. Tulee varmaan upea väri. Makamik.
Dolgo. Hyvä pölyttäjälajike. Omput aika kirkkaanpunaiset sillä.
Syksyn valo heittää herkkiä varjoja
Syysleimut, perhoskukkia
Nauhus kiinnostaa erityisesti, neitoperho oli tässä kuulemma kokonaiset 8 tuntia tänään
Olen ihastunut tähän puutarhani äkilliseen vaaleuteen (valkoinen Punatähkä, Syysleimut ja Pallohortensia)
Tämä kulmaus on harmoninen nyt kun se on vihreä-valkoinen leimujen, kuunliljojen ja Laikkukirjokanukan röyhytessä
Herkullisia ovat myös Heisiangervot. Diabolo ja Dart´s gold
Ja kupariheisinangervo Mindia
Olen vieläkin tohkeissani ekasta kukkivasta asterista
Yritän tästä kasvatella reunusta kukkapenkkiini, se on tehnyt kaksi ruusuketta lisää, ihanaa, ehkä enää viisi vuotta niin reunus on valmis...pientä ironiaa tässä. Rentoakankaali.
Viikon kukkanen: Amurinneilikka. Repsahdin tähän kukkamyymälässä eilen. En voi vastustaa neilikoita, ovat kauniita ja tuoksuvatkin hyvältä. Väriltään neilikka on kylmän lila, harvinainen väri neilikalla. Sopii hyvin asterin seuraan.
Vähän lisää perhoskukkia
Perhosansakin toimii lopulta. Syyssyrikkä on niin viattoman kaunis. Vien tämän varmuuden vuoksi talveksi kellariin
Kerrankin sain vangittua kuvaan sitruunaperhosen. Yleensä ne vain lepattavat häröisinä ympäriinsä
Ihana on puutarhasi tähänkin aikaan. Mustarastas on suloinen. Kivempi kuin serkkunsa räkätit, joita meillä vierailee tiheämmin.
VastaaPoistaIhania värejä ja väriyhdistelmiä. Hyvät kontrastit heisiangervoissa. Oletko aiemmin talvettanut syyssyrikkää? Se on alkanut houkuttaa. Mutta talvetus voi olla minulle se hankala asia.
Kiitos vaalean vihreää, uskollinen lukijani! Räkätit ovat hieman rasittavia, niitä meilläkin on.
PoistaMinulla oli maassa syrikkä pari talvea ja sitten kupsahti, nyt aion viedä kellariin. Ihanan halpoja ovat ainakin täälläpäin, osta ihmeessä. Saisitko talvetettua sisällä jossain?
Ihana puutarha ystävä sinulla. En olekaan koskaan tehnyt koristeompuista hilloa, niitä on tänä vuonna todella runsaasti. Oletkin hyvin onnistunut punahatun kasvatuksessa, Voisikohan siemeniä ottaa talteen ja yrittää kylvää myöhemmin, keväällä vai syksyllä?
VastaaPoistaKiitos Mari! Lintu on paras kaverini :) Koristeomppuja on tullut poikkeuksellisen paljon, jee. Punahattu oli tosi helppo kasvatettava siemenestä, en ole mikään huolellinen kasvattaja. Ostin ihan jostain halpakaupasta siemenet 50 cnt tms. En ole varma miten näistä omista saisi talteen? Luin, että mieluummin kannattaa lisätä ruusukkeista.
PoistaMeinasin kommentoida jotain tiettyä kukkaa tai kasvia, mutta kaikkien ihanuuksien jatkuessa unohdin. Siispä on ihan pakko sanoa, että puutarhasi on täynnä niin monenlaisia ihanuuksia, ettei voi keskittyä jonkun tietyn kasvin kehumiseen.
VastaaPoistaRentoakankaali lähtee kyllä leviämään nopeammin kuin huomaatkaan. Onneksi sitä on helppo kitkeä pois sitten, kun se ryöpsähtää valtausvaihteelle.
Ahdistus ja levottomuus on välillä seuranamme. Olen huomannut, että puutarha on kuitenkin ehkä se paras paikka lievittää ahdistusta. Seuraava päivä on yleensä jo paljon parempi. Tsemppiä sinulle!
Kiitos Between! Minä en vain malta jäädä yhteen juttuun vaan laitan liikaa kuvia, rasittavaa varmasti lukijalle.
PoistaKiva jos akankaali lähtisi leviämään! Vuodessa parissa ei vielä kovasti ole tapahtunut.
Kyllä, ahdistus on usein täällä. Puutarhassa on mukavaa, vaikka ei sinnekään kannata kauhean ahdistuneena mennä. Elämää tämä vain on.
Mustarastas "Pohjolan satakieli" on ihana puutarhavieras ja niin paljon tervetulleempi, kuin karmeaääninen räkättirastas. Ihanat kuvat kera neitoperhosten.
VastaaPoistaKiitos Kruunu Vuokko! Mustarastas on kyllä ihana. Kiitos paljon sinulle!
PoistaKaikkea ihanaa koko postaus pullollaan! Mustarastas on niin kaunis lintu! Tykkään perhosista kovasti ja iloitsen siitä, että niitä näkyy. Punahattuja täytyis kasvattaa siemenestä joskus, mutta aina iskee laiskuus =) Mukavaa uutta viikkoa sinne!
VastaaPoistaKiitos Kurjenkello! Mukava, että saat nauttia perhosista! KYllä punahattuja saa edullisesti taimistoltakin...ei tarvitse kasvattaa :) Ihanaa syksyä sinulle!
PoistaKaunisääninen ystävä Sinulla pihalla!
VastaaPoistaMustarastas ja punarinta ovat molemmat kelpo seuralaisia. Perhoset ovat myös kaunista seuraa.Niiden lentoa on hauska katsella
Tuosta punaisen ja vihreän liitosta pidän minäkin. Huomaan koko ajan lisääväni punalehtisten kasvien määrää pihalla.
Heisiangervoissa löytyy nyt siis jo kuparinväriäkin. Pidän kuparista tosi paljon.
Aina ei tarvitse saada niin paljon aikaiseksi. Rentoudu vaan ja anna mennä. Keskity näkemään ne kauniit asiat puutarhassa. Sitä myöten se mielikin kevenee.
Kiitos Irene! Vihreä ja punainen yhdessä on kyllä ihan parasta!
PoistaHyvä vinkki tuo väliaikainen laiskuus, ei pitäisi olla niin suorituskeskeinen aina.
Minä oon muuten kanssa ihan varma, että kerran ollessani koiran kanssa lenkillä yksi räkättirastas (ainakin luulin, että se olisi ollut näkemäni räkätti) matki koiran haukuntaa. =D Ihan oikeasti! Joten ihan hyvin voi lintu naukuakin, minä uskon. :) Tuo mustarastas onkin ollut hyvä poseeraaja, oikein kivat kuvat olet saanut siitä. Mua ahdistaa ehkä se, kun tietää tekemistä olevan vielä niin paljon, mutta aikaa ennen lumien ja pakkasten tuloa on luultavasti kovin vähän. =D Tai no... Sitä ei ikinä tiedä. Mutta jos huono säkä käy... =D
VastaaPoistaKiitos KesäKukka! Ja hih, mukava kuulla etten ole ainoa seko! Ne siis osaavat matkia vaikka mitä :)
PoistaKyllä tosiaan meinaa stressi iskeä, että saa kaikki hommat hoidettua. Tsemppiä kovasti ja halit!
Ihania kasveja ja elämää puutarhassasi <3 Tuo japaninvaahtera, aah näen tuollaisen jo sieluni silmin lammikkoni takakummulla ;) Täytyisi vain ensin raaskia ostaa se kumi :D
VastaaPoistaKiitos Minna! Osta nyt ihmeessä se kumi niin pääset somistamaan allastasi :)
PoistaUpeaa väriloistoa, tyylikkäitä varjoja ja hienoja perhoskuvia!
VastaaPoistaMustarastas on minunkin suosikkilintuni, no yksi niistä.
Monet linnut osaavat matkia hyvin kuulemiaan ääniä. Kyllä ne näyttävät pyrkivän kommunikoimaan kanssamme. Yhdessä tapauksessa talitiainen tuli ihan selvästi pyytämään apua. Tutulle ikäihmiselle sattui eräänä syksynä, että kesän pikkulintukaverit näyttivät pyrähtävän joukolla sirkuttamaan pihan ympärille, kuin tervehtimään, ennen kuin lensivät pois.
Toivottavasti tänään on ollut parempi päivä. Monta kaunista ja rauhallista syyspäivää odottaa meitä vielä. :)
Kiitos Sara! Ihania lintutarinoita, ne ovat ihan oikeita ystäviämme. Suloiset linnut. Ihania syyspäiviä sinulle!
PoistaNyt on ollut tosi paljon neitoperhosia liikkeellä, paljon muita en ole meillä nähnytkään.
VastaaPoistaIhania värejä kasveissasi, ihan kuin olisi jo syksyä ilmassa;)
Kiitos Anu! Perhosia on tosiaan ollut, nyt taitaa olla ohitse niiden lento.
PoistaTosi syksyistä on, ihana syksy!