Sieviä juttuja

Syysvuokkojen aikaa...valkoinen Honorine Jobert on vielä nupulla . Valo on taas muuttunut syyskuiseksi, keltaiseksi ja hämäräksi. Aamuisin on jo pimeää kun lähden töihin.

Hopeinen keijunkukka on kotiutunut paraatipenkkiin ja tehnyt uusia lehtiä

On myöhäisten kärhöjen aikaa, lumikärhön, se on oikea söpöliini

Syksyn merkkejä: orava keräilee talvivarastoa tammenterhoista ja jemmailee niitä kukkaruukkuihini

Ensimmäinen Syysmyrkkylilja kukkii, onpa se aikainen verrattuna muihin. Herkkä, valkoinen ja viaton. Hollannista raaskin tilata yhden tälläisen lisää, kerään näitä yhden sipulin vuosivauhdilla. Sipulin pitäisi olla läikikäs, kirjava. Olen aika tohkeissani siitä, olen etsinyt sellaista pitkään. Olen muutenkin touhuissani kukkasipuleista ja hypistelen niitä joka kaupassa. Aion istuttaa tänä syksynä paljon, paljon !

Tämä on jännittävä kasvi...yhdestä pienestä ruusukkeesta on levinnyt vähäsen ja kukkinut ei ole vielä. Hopeisista hopeisin oikeastaan, kissankäpälä tämäkin, mutta erikoislajike (nimi unohduksissa juuri nyt)

Tänäänkin siirsin kasveja: ruusun pois tästä ruusurykelmään ja tilalle kauhurinteestä tämän limelight-hortensian. Sen tilaille tuli uusi heisiangervo.

Paraatipenkki on syysasussa, hieman rähjäisempi jo. Jotkut leiskuvat vielä, jotkut kellastuvat.

Maasta ponnistaa Syklaamin mukulan lehdet. Kukkia ei vielä näy. Kello tikittää, katse pyyhkii kasveja ja mietin ehtivätkö kukkia, kukoistaa ennen pakkasia?

Mitä tapahtui tänä kesänä? Hyvin monet kasvit vaihtoivat paikkaa enkä ole varma onko uudet paikat parempia kuin vanhat....pionipenkki sai jatkoa kolmen uuden pionin voimin. Yksi niistä leiskautti makean syysvärin. Lajike taitaa olla Black Beauty

Vielä kukkii liljat ja ruusut (liljalajike kysymysmerkki, ruusu on fairy), siirsin ruusujen alle suuren määrän hopeanhohtoista neilikkaa kivikosta. On kiva kun voi joskus löytää täydennyskasveja omasta puutarhasta...sen sijaan harmittaa kun poistin vahingossa kuvan Lichfield Angel-ruususta, se on niin kiehtova, väriltään aprikoosi. Nyt sen kukat ovat jo lakastuneet.

Jännityksellä seuraan tämän hassun pallokukkasen kehittymistä joka syksy. Hän on Jalokello. Kun se viimein kukkii, ei ole paljoa enää jäljellä kukkivien rintamalla. Alkaa luopumistaistelu.

Eka sipulipussi on hyppysissä: isokokoisia lumikelloja, ihastuin näihin elwesii -lumikelloihin. Istutin ne jo salaiseen lehtoon tänään.

Tähän aikaan vuodesta minua alkavat kiinnostaa havut. Olen surffannut hulluna kaiken maailmaan havukasveja ja ihastellut niitä ihmisten pihoilla. Mutta Marketanpuiston markkinoilta ostin kuitenkin tänään jotain muuta: upean Heisiangervon Summer wine (jotenkin vaikea vastustaa näitä viiniaiheisia). Se on tummanpunainen ja nimikin on hyvä. Kesäviini.

Tein koristeomenamarmeladia ja siitä tuli hienon väristä, aivan tumman purppuraista. Sotkin mukaan kanelia. Ei hassumpaa. Lajikkeita mukana oli Dolgo, Makamik ja Cheal´s weeping, joista Dolgo oli paras soseomena.

Sisällä Viikuna tuli jo talveen ja pudotti lehtensä. Sen pikkuinen hedelmä ei suuremmin ole kehittynyt kesän aikana. En raaskinut viedä viikunaa edes ulos sadekesään.

Pojan kanssa kerättiin tänään moderni kasvio. Ei tarvitse kerätä ja kuivata vaan napata kännykameralla kuva nimellä varustettuna. Hyvä idea, kuivattuina eivät näytäkään kovin aidoilta. Syksy on hieno vuodenaika, olen onnellinen kun vaeltelen metsissä ja niityillä tuulen tuivertaessa. Tänään sain vietyä puutarhan talviteloille,  vietyä kasvinjämät ja romut kompostiin, kerättyä paviljongin ja pergolan verhot pyykkikoneeseen ja ne kuivuivat hetkessä myrskytuulessa. Nyt vain enää sipulien istutus, haravointi ja ulkovalojen virittely niin olen valmiina pimeään kauteen. Siihen asti vaan nautiskelen.