lauantai 2. syyskuuta 2017

Skumppaperhoset



Pienikukkainen dahlia (juurakkohommista keväällä) kukkii viimein, lajike arvoitus...näyttää jonkin verran suklaakosmokselta, mutta on ihan musta, tosi suloinen

Köynnösruusu Veilchenblau alkaa täyttää jo toisena kesänä seinätukea...saniainen on tullut sopivasti eteen kaunistamaan kukkapenkkiä
Viereen istutin eilen eden rosen, köynnösruusu sekin, uutta on ollut pakko istuttaa, kun kova talvi 2015/2016 vei monta ruusua
Olen luullut perhosten pitävän tietyistä perhoskasveista, mutta ehei. Ystäväni kellisti tähän tuoliin skumppalasinsa ja lähti hakemaan sisältä paperia. Perhoset jonottivat paikalle litkimään halpaa cavaa. Älkää siis ainakaan tuhlatko aitoa shampanjaa perhosillenne! 
Lempiperennani syysvuokot kukkivat, rakastan näitä yli kaiken...Valkoiset Honorine Jobertit ovat vielä hopeanuppuja, kukkivat hurjan myöhään aina
Japaninvaahtera dissectum hakee jo syysväritystään, beigeä hetkeä ennen kirkkaanpunaista
Omenapuita...lastenkammarin ikkunan alle istutin kerran keltakanelin pelastuspuuksi jos tulipalo syttyy, viimein se alkaa olla ikkunan tasalla. Lapset varmaan lentää pesästä ennen kuin puu on riittävän tukeva, mutta aina pitää yrittää
Kiviportailta kohti pergolaa...on syksyistä tunnelmaa. Oikealla on pionipenkki ja molemmin puolin rusokirsikat
Rusokirsikoiden punaa ja kuunliljojen reunustama kivipolku

Ihania, hentoja syysvärejä on monessa kasvissa juuri nyt...vaaleanpunainen mantelikirsikka prunus glandulosa on hyvin kaunis ja herkkä syysväreiltään
Juudaksenpuun syyssävyt ovat erikoisia ja väriltään vaaleampia kuin kesäasu, joka on tumman purppurainen
Villi penger on hiljainen: vain lehvästö suhisee, saarnivaahteran lehdet
Koristeomena Roaylty on kasvanut paljon tänä kesänä
Sytyttelen lyhtyjä & haaveilen uudesta keväästä
Lamoherukat punastuvat

Vanille fraise alkaa pinksuttaa, poimin näitä myös ahkerasti maljakkoon
Viime vuonna sain synttärilahjaksi ystävältä upean Kirsikkasorvarinpensaan, tästä tulee syksyisin aina kirkkaanpunainen
Tähtimagnoliat ovat kasvaneet hurjasti tämän kesän sateissa
Kalpeita lehtiä jo puistosyreeneissä

Tämän liljan piti olla vaaleanoranssi, no ei ollut..
Maksaruohot punertuvat hiljalleen, ruusut lakastuvat
Taivas on korkealla ja hyvin usein harmaa...sirotuomipihlajan lehdissä on pronssinpunaa
Helsingin kaupunki tarjoaa ilmaista kukkien poimintaa pelloiltaan, syysperinteisiin kuuluu noukkia sieltä auringonkukkia ja sekalaisia kimppuja hunajakukkaa, unikoita, kehäkukkia ja montaa muuta. Isolla pellolla vaeltelussa ja poiminnassa on jotain meditatiivista
Lakastuva Katsura tuoksuu jo tutulta, hattaralta
Ekat lumikellot on survaistu maahan drinkki kourassa. Tänä syksynä aion istuttaa minivähän sipuleja. Valkoisia tiikerililjoja ostin pari ja varmaan pieniä sipuleja vielä, tulppaaneissa pidän välivuoden. 


Sisäänkäynnin yhteydessä kauhurinteiden luona: hopeahavua täälläkin ja löydettyjä isoja kiviä sekä sekoitus pensasta (syreenejä) ja kurjenpolvia...tänä kesänä istutin Suviruusun tuohon taakse
Kurkistus pergolaan: kivilaatat jäi sitten asentamatta kuitenkin. Ja pyykkiteline unohtunut sateisiin, täytyy muistaa poimia sisään. Kaariportti on kuitenkin kaunis peittyessään vihreyteen
Katsura verhoaa näkymää hiljalleen, kohti liuskekivipolkua. Oikealla ennen polkua näkyvä pensas on Helmipensas
Japaninangervot ovat jo kullankeltaisia & Siperianpallo-ohdake
Kiitollisuushaaste odottaa yhä, anteeksi kun en saa näitä ajoissa eteenpäin. Tuntuu, että olen 5 päivää viikosta niin hapokkaalla tuulella, etten jaksa olla kiitollinen edes. Arki on niin sietämättömän raskasta. Ja ihaniin blogeihinne kommentointikin laahaa jäljessä. Tilanne on nyt vain tämä.

Tällä viikolla kerättiin pojan "kännykkäkasviota", samaa kuin toisen pojan viime syksynä, mutta eri toteutuksena...ja toistohan on poikaa...28 kerätystä kasvista löytyi kotipihasta, totesimme, että on meillä aika luontopiha loppujen lopuksi vaikka täällä kaupungissa asustammekin. Niin hyvässä kuin pahassakin, harakat söivät kasvihuoneesta öljykynttilät päivällä, kun olin töissä. Ovat nyt vähän mustalla listallani,  mokomat linnut.

22 kommenttia:

  1. Ooh, perhosia, olen miettinytkin että missä ne tänä kesänä piileskelevät. Ilmeisesti shamppanjabaarissa siis :)
    Syysvuokko on upea ja japaninvaahteraasi ihailen jopa hieman kateellisena - se on kerrassaan upea! En usko että selviäisi meillä. Ostin sen sijaan pikkupihlaja-angervon, joka mielestäni muistuttaa hämärästi japaninvaahteraa :D
    Mukavaa syyskuuta ja piristystä arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Piparminttu! Kyllä, shamppisbaari täällä tarjoilee :D Älä turhaan kadehdi, hanki oma! En näe mitään syytä miksei selviäisi, voihan suojatakin jos epäilyttää? Pikkupihlaja-angervo on sekin todella nätti ja muistuttaa kyllä kovasti japsia. Iloista syyskuuta sinulle myös!

      Poista
  2. Arki meinaa joskus nielaista meidät ja fiilikset laahaavat jaloissa, mutta onneksi on puutarha, josta voi hakea voimaa ja iloa... Sinulla on niin paljon ihanuuksia kasvamassa, sellaisia erikoisuuksia, joita en ole edes kuvitellut omalle pihalleni. Ja mitä huolenpitoa, pelastuspuu lastenhuoneen ikkunan alla, Ihana äiti! Jaksamisii!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku ystävällisestä kommentistasi! Puutarha tosiaan onneksi hoitaa. Höps mitään erikoisuuksia, siitä vaan istuttamaan omallekin pihallesi jos haluat. Eikös nämä vanhat talot ole aina palopommeja, pelkään. Jaksamista syyskuuhusi myös!

      Poista
  3. Olipas ihana, hyvätuulinen postaus, vaikka arjessa puurtaminen on joskus raskasta, tiedän tunteen. Pelastuspuu lapsille, ihana ajatus. Kauniita ruskan värejä jo puutarhassasi, kyllä se talvi on lähestymässä. Hmm, pitäiskö hakea pullo skumppaa ja kutsua lentävät ystävät nauttimaan juomaa kanssani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Apua eikä ollut hyväntuulinen, kuulostin ihan kärttyisältä :) Arki on tukalaa, taistellaan! Ilman muuta, nyt hankit pullon perhosystävillesi :D

      Poista
  4. Kovasti on jo punertavia lehtiä. Hianoja syksyn färiä. Mäki yritän vähentää sipulien istutusta, mutta on niitä pussukoota jo joitaki nurkkihi kerääntyny. Tsemppiä arijen pyärityksehen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Ilmatkin niin syksyiset kokoajan! Voi että, mitä turhaan vähentämäään jos ei siltä tunnu! Siitä vaan istuttamaan. Itse olen nyt vähän laiska...ja köyhä. Kiitos paljon sinulle!

      Poista
  5. Kauniita värejä! Söpö tuo omppupuu pelastajana ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Saila! Meikä jos akkunasta pelastautuu niin saattaa puu katketa :D

      Poista
  6. Harakat ovat aika ahneita. Eivät ole minunkaan lempilintuja silloin, kun pörräävät tässä lähettyvillä.
    Rehevää ja alkaa olla kovin syksyisen väristä teillä. Suloinen puutarha.
    Syyssipuleiden istuttamista voisi tosiaan aloittaa. Minä taas en voi pitää tulppaanitaukoa. Muuten saan talvella kauhukuvia kevätpuutarhasta ilman tulppaaneja. Osa kuitenkin aina taantuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Harakat on tosi rasittavia...kiitos paljon ystävällisestä kommentista! Älä ihmeessä pidä taukoa jos tarvitset tulppaaneja! Taantuvat kyllä, se on ihan totta.

      Poista
  7. Ihana ajatus tuo omppopuu pelastajana! Syökö harakat öljykynttilöitäkin :O. Ihana syysväritys puutarhassasi jo, meilläkin hiljalleen puissa alkaa ruska näkyä, illat jo niin pimeitä - kynttilöiden aika on alkanut ilman muuta.

    Sipulikukkataukoa en ajatellut pitää, ekan tilauksen tein Hollantiin, tosin en kovin perinteistä kuitenkaan. Lumikelloja ostin pussin ja ne pääsevät maahan tänään, sekä tietenkin Thalioita, niitä pitää olla paljon.

    Oikea shampanja taitaa olla perhosille liian kuivaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Saas nähdä miten puu toimii tositilanteessa! Kyllä vain, mokomat harakat syövät mitä vain, tomaattinikin...ihana se sinun musta hyasinttitilauksesi ja nämä muutkin. Kyllä vaan kannattaa. Tämäkin cava oli tosi kuivaa, mutta vaan näemmä kelpasi!

      Poista
  8. Kauniisti on sinne syksy tuonut värejään. Perhoset on kuulemma hakkeja myös makealleviinille heti imukärsä pitkällään sitä imuttelemassa. :-)
    Ihana isokukkainen köynnösruusu, janinvaahtera ja syysvuokko kaunista. Meillä hiiret söivät talvella saippuan talvella mökillä, kaikki noille luonnon elukoille näköjään kelpaa. Reipasta alkavaa viikkoa. -Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paleredrose! Taitavat olla viinaksien perään perhoset! Eivät ainakaan absolutisteja ole. Kiitos paljon ystävällisestä kommentistasi.

      Voi kauhea tuo saippuahomma, työkaveri kertoi, että heidän mökillään syöneet tiskirätin. Voi ei. Iloista viikkoa sinullekin!

      Poista
  9. Kauniita syksyn värejä on jo puutarhassasi.
    Syysvuokon kukintaa minä vasta odottelen ja saattaa olla, että odottelen turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Toivon kovasti, että vuokkosi ehtisi kukkimaan. Peukut!

      Poista
  10. Puutarhasi lehvistöt ovat todella monimuotoisia ja -värisiä! Ei lainkaan huomaa, onvatko kukat kuihtuneet, sillä lehvistöt loistavat värikkäinä!
    Laitoin sinulla vinkkiä daalian juurien talvettamisesta omaan blogiini. Kyllä tuo suklaantumma pikkukukkainen kannattaa viedä talven yli, se on suloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pirkko! Sinä saat aina minut ilahtumaan herttaisilla kommenteillasi! JA suurkiitos talvehditusvinkistä, neuvoillasi uskaltaudun kokeilemaan. Pusipusi!

      Poista
  11. Vaikka kesän loppuminen onkin haikeaa, onneksi on nämä syysvärit!
    Ostin viikonloppuna sorvarinpensaan, syysväriä kun ei voi koskaan olla liikaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Onneksi on syysvärejä, todella! Sorvarinpensas on hyvä valinta!!

      Poista