Kirsikkapuisto

Olen viime aikoina haaveillut kirsikankukista & uudesta kirsikkapuusta. Kuten aina tähän vuodenaikaan. En ole aiemmin uskaltanut sanoa asiaa ääneen, mutta tavoittelen oikeasti kirsikkapuistoa (pientä sellaista). Se kun kuulostaa niin suuruudenhullulta. Jokaisella puutarhurilla lienee joku heikko kohta tietyn kasvin kohdalla ja minulla se on sitten vissiin kirsikat (muitakin on valitettavasti). Jaarittelen aina näistä kirsikoista näin kevään tullen, skippaa jos aihe kyllästyttää🌸

Lempikuukausi  on  tietysti toukokuu, jolloin suurin osa kirsikoista kukkii

Viime syksynä sain yhden uuden kirsikkapensaan. Hally Jolivetten (toivottavasti on kunnossa). Sitä edellisenä vuonna ostin Schalininkirsikkapuun (kerrotut valkoiset kukat). Etsin hallylle netistä tähän kuvan kun en ole vielä kukintaa saanut kokea:

Tässä kirsikassa kiehtoo erityisesti (tietysti kauniiden kukkien lisäksi) sen hentoinen puun ja pensaan välimuoto. Kukatkin on aika mielenkiintoiset, niissä on tummanpunainen nielu ja puolikerrottuja ovat. Muistuttavat itse asiassa paljon Belle Etoile -jasmikkeen kukintoja

En yhtään ole lukumääräihminen  (ei se määrä vaan se laatu), mutta työkaverini kysyi montako kirsikkaa minulla on ja pääsin lukemaan 13 (hui epäonnen luku). Ehdottomasti himoan lisää kirsikoita. Edelleen lempikirsikkani on Rusokirsikka, joita olen ahtanut jo kolme tälle pläntille. Lisäksi on pari vaaleanpunakukkaista accolade-kirsikkaa, valkokukkainen kerrottu Schalininkirsikkapuu, Japaninkirsikka Kanzan 2 kpl, ja riippakoristekirsikka Kiku-Shirade-Sakura & muita syötäviä kirsikoita ja pensaita, joita en jaksa nyt luetella, mutta osa esiintyy näissä kuvissa. Ja koska olen ihan vähän hullu, mahtuu tänne minusta niitä lisääkin.

Lajikkeita on paljon, osa arempia, osa paremmin sopeutuvia karuun ilmastoomme. Jos olisi paljon rahaa niin ostaisin enemmän, useampia, rohkeammin. Mutta yhden kirsikan vuosivauhti on sekin ihan asianmukainen. Jotkut sellaiset lajikkeet, joita erityisesti himoan, maksavat liikaa. Mutta hiljalleen päästään kohti kirsikkapuistoa....

Tänä vuonna ostan siis todennäköisesti taas jonkun uuden kirsikan

Yhteiselo puutarhani kanssa on jatkunut nyt 11 vuotta ja blogikin samat. Ja täysin jäänyt huomioimatta mukavat lukijat ja kanssamatkaajat. Jotain tarvitsisi keksiä, mutta kun iän myötä on jotenkin voimat vähenneet ja hädin tuskin selviän työviikoista ja perhehommista hengissä. Nytkin makaan täällä sohvan uumenissa yöpaidassa ja avasin vahingossa toukokuisen kuvakansion ja jäin kirsikkakoukkuun. Onneksi viikonloput on vielä olemassa. Mutta täytyy skarpata, en ole suinkaan unohtanut kaikkia mukavia kommentteja mitä olen vuosien varsilla saanut, jokainen niistä on ilahduttanut. Valitettavasti muistan kyllä myös ne ikävät kommentit. Mutta ei mennä siihen nyt☮

Koristeomenapuu, joka muistuttaa kirsikkaa: aamurusko

Rusokirsikka kukinnan jälkeen tuo japanilaista fiilistä puutarhaan

Mitäs kirssujen alle on kiva istuttaa? Luonnonmukaisuuden rakastajana pidän erityisesti vuokoista kirsikoiden alla. Olen istuttanut hämyvuokkoa, ternivuokkoa (vaaleankeltaista) ja montaa erilaista vaaleanpunaista vuokkoa kirsikoiden alle. Isokukkaiset valkoiset ovat balkaninvuokkoja. Edellä mainitut kukkivat usein samaan aikaan ja ovat sopivan hempeitä ja pastellisia väreiltään. Puhumattakaan siitä, että ne eivät tarvitse mitään hoitoa ja erityishuomiota ja leviävätkin itsekseen...Lemmikit eri väreissä toimivat myös, mutta ne kukkivat pikkuisen myöhemmin. Myskimatara on ihan mahtava ja varjohiipatkin toimii (matara kruunukuvassa etualalla valkokukkaisena) hyvin. Pienet & samaan aikaan kukkivat luonnonkukat korostavat kirsikoiden herkkää kukintaa🌸