Kukkapuita & kukkapensaita

Ensin oli mukavan aurinkoista ja lämmintä, mutta sitten pamahti päälle tämä sademoodi, jolle ei näy loppua.  Ulkona kuluu silti kaikki liikenevä aika. Miehellä on uusi etanajahtiharrastus, joka ilahduttaa minuakin. Kosteat säät saavat kaikki nilviäiset ryömimään esiin (naapurit, heh). Keväinen kuherruskuukausi puutarhan kanssa on taas ohitse. Siinä missä vielä muutama viikko sitten patsastelin hehkuttaen itsetyytyväisenä istutuksiani tuntui hetken päästä siltä, että kuka stanan idiootti on kaikki nämä kasvit istuttanut sikinsokin rikkaruohojen keskelle? Hetken katse löysi vaan epäkohtia, vihollisia ryömi esiin koloistaan ja koko puutarha tuskastutti. Onneksi tällä puutarhakokemuksella tietää jo fiiliksen menevän ohi ja niinhän se menikin. Sen jälkeen kun löysin sisäisen puutarhahippini ja rakastuin villiin puutarhaan olen ollut huomattavan paljon onnellisempi. Se pitää aina vaan löytää uudelleen. Kuvassa on kaunis Pink Lady Japaninruusukvitteni.

Kurkistusaukko pergolaan alkaa olla rehevä. Olen ottanut kuvat parien aurinkoisten minuuttien aikana, joten ne voivat olla hieman heilahtaneita. Mikä on tietysti normaalitila tässä blogissa. Halpiskameralla sateessa kuvaaminen on aika mahdotonta. Tässä kuvassa vasemmalla pallovaahtera, edessä japaninverivaahtera dissectum garnet, happomarja lime gold, hietaneilikoita, rusotuomipihlaja ja vihreä puu on riippasulkahernepuu.

Tuomipihlajat kukkivat kauniisti, pylväshaavat ovat vielä kauniin pronssisia vastapuhjenneina. Halusin aikaan istuttaa tähän kolme haapaa äänimaailman vuoksi, ikkuna on usein auki viereisessä olkkarissa ja haapojen havina on hyvin rauhoittava (+näkösuoja naapuriin). Viime vuosina olen myrskyjen jälkeen joutunut leikkaamaan teleskooppivarrella aika monta oksaa, joita myräkkä on riepotellut. 

Rusotuomipihlaja kukkii myös samassa rintamassa. Kasvu on näillä ollut toistaiseksi melko hidasta, koska kasvavat sorassa. Ihme kuitenkin kun kasvavat. Isotuomipihlaja-aidanteen (vapaasti kasvava) etu on korkeus ja kapeus. Rusotuomipihlajalla on kauniimpi, pronssinen lehdistö. 

Sirotuomipihlaja kukki jo ohitse aiemmin aurinkoisina päivinä, tämä niin hentoinen ja kaunis. 

Upea hurmevaahtera on kauden alussa punahehkuinen ja myöhemmin tummenee. Kasvaa naapurin julmetun suuren tammen alla. 

Päärynällä on hyvä kukinta tänä keväänä. Sadesää karsii pölyttäjiä, mutta kyllä tässä joku surisi. Rrakastan noita pinkkejä päärynänkukan sisällä. Tässäkin puussa kiipeilee kärhö, kuten lähes jokaisessa hedelmäpuussa, on jotenkin kiva yhdistelmä. Aikanaan kun perehdyin tiiviisti kärhöjen kasvattamiseen niin innostuin istuttamaan kärhöt puiden rinnalle. Harmillisesti syreeneiden kavereiksi kärhöt eivät sovi. Syreenit tukahduttavat niiden juuret ja päinvastoin. Syreeneissä muuten on upeat nuput parhaillaan. 

Rusokirsikan kukat satoivat hiljalleen maahan. Kirsikan kukintoja on tullut ja mennyt. Välissä on ollut valkokukkaisten kirsikoiden vuoro. 

Imeläkirsikka Sunburst kukkii kauniisti, tänä kesänä hommaan kyllä rastasverkon kun nämä kirsikat ovat niin herkullisia.

Pidän suklaakirsikan pienenä leikkaamalla kesäisin. Kukkii pienenä kukkapallona parhaillaan. Itse kirsikat olivat pettymys, kovin happaman makuisia. Ohikukkinut jo tämäkin puu,

Koristekirsikka Hally Jolivette kukkii parhaillaan. Kukkaan odotellaan vielä seuraavia kirssuja: Kanzan, Kiku-Shirade-Sakura ja Rhexii. Kukkanuput on. Accolade kukki jo.  

Pilvikirsikka kukkii. Puu on valtava, en osaa edes arvioida kokoa, mutta korkeampi kuin naapurin talon katto. Istutin tämän metrin korkuisena piiskataimena vuonna 2011, uskomatonta. 

Kaunis ja eksoottinen Mahonia, pohjolan mimosa

 

Muutama viikonloppu sitten oli lämmintä, kuva siltä ajalta.  Aamupalaksi salaattia leivän päälle kasvihuoneesta ja kahvikupin kanssa pihakierros (yön jälkeiset hämynseitit naamalla). Siitä viikonlopusta olen yhä kiitollinen, unelmahetkeni kun on seurata puiden lehteentuloa. Magnolia stellata rosea eli vaaleanpunainen tähtimagnolia kukkii suloisesti.  Ihme, että tämäkin nyt kukkii, talvi oli aika kova. Kirsikat eivät tykkää kevätpakkasista ja myöhään oli vielä pakkasia. En suojaa mitään kasveja, haluan ihan oikeasti nähdä voiko kasvit menestyä meillä.

Pakko laittaa vielä ku9va kirsikkaluumusta täysin avautuneena;  on niin kaunis ja tuoksuva. Kukinta ohitse tältä vuodelta. 

Samoin kuriilienkirsikka oli taas niin ihana. Kukinta ohitse..

Punapeikonpähkinä - mikä ihastuttava pensas. Väriläikkä kivikossa.

Katsura avasi sydämenmuotoiset lehtensä molemmin puolin pihaa

Katsokaa nyt miten kaunista...Jalava..

Ensimmäinen alppikärhö ehti kukkaan, tämä on Clematis alpina Ruby

Pian alkaa koristeomenoiden aika, olen siitä niin onnellinen. Kaikissa puissa on tänä keväänä paljon nuppuja joten on tulossa reipas koristeomppuvuosi. Onneksi omenat eivät ehtineet alkaa kukkia ennen vesisateita, on nimittäin ensimmäistä kertaa tulossa kunnon kukinnat kaikille tuhottoman monta vuotta sitten istuttamilleni omenapuille (Amorosa, Aroma, Keltakaneli). Omenoiden rouskuttelemisesta haaveillen..

Yllättäen koristeomenoista tänä vuonna kukkaan ehti ensimmäiseksi Tammisaari eikä Makamik..Puu on aivan täynnä karmiininpunaisia nuppuja.

Ruusupömpelin edessä drinkkiteline ja lemmikit, jotka kukkivat kaikkialla

Se hyvä puoli sateessa on ollut, että olen raaskinut poimia omakasvattamia tulppaaneja maljakkoihin ja nautiskellut niistä. Ehkä voisin ensi syksynä istuttaa leikkotulppaaneja omiin tarpeisiin. Muutoinkin juuri nyt on aihetta hymyyn; viikon paras päivä, hidas ylösnousemus ja aikaa lipittää aamukahvia kukkakuvia katsellen. Ensi viikolla saapuvat talvella tilaamani kasvit. Tarkoituksella en tarkista nyt mitä on tulossa..yllätyn sitten itsekin. Esittelen teillekin uudet kasvit sitten. Nyt aamusaunaan ja ulos puutarhaan. Ihanaa päivää kaikille!