keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Kesä - koristeomppuja & jännittäviä uusia hankintoja

 On tunnustettava tosiasiat - kevät meni - on kesän vuoro. Se sadekin onneksi tauottui viikonlopuksi ja kaunis ilma on jatkunut. Muistoksi blogiin koristeomenoiden kukintahetkiä, myrskyn edellä.

Kaunis Tammisaari. Tämä puu on tietysti otettu jalostukseen Tammisaaresta. Lempikesäkaupungistani. Tästä kohdasta pikkuisessa puutarhassa on hiljalleen tulossa salainen...taustalla kasvaa pensaita, jotka maisemoivat ruusupömpeliä naapureilta. Ympärille olen istuttanut pienen syreenin ja pähkinäpensaan. Kaarinpenkissä kasvaa taustakasvina myös ruusuja. Varsinkin tummalehtinen Punalehtiruusu on upea tumman koristeomenapuun kanssa. Pian kun koristeompun terälehdet viuhuvat tuulen mukana maahan, puhkeavat punalehtiruusun kukat tilalle, ja sitten juhannusruusun..

Herkkä puolikerrottu Aamurusko, Helsingistä löydetty koristeomenapuulajike. Siirsin sisääntulon luota parempaan multaan muurin luokse ja palkitsee taas kukinnallaan.
Makamik, kanadalainen koristeomenapuu. Oma suosikkini koristeomenapuista. Kukkii niin runsaasti joka vuosi ja hyvin kaunis kukintojen väri. On niin varma ja uskollinen, tuntuu kuin kukinta runsastuisi vuosi vuodelta (ehkä kuvittelen).
Muutama pieni kirsikankukkakin pinnistelee yhä. Prunus Kiku-Shirade-Sakuran kukinta on vaisu, (=myöhäiset pakkaset ja kova talvi).

Erittäin harvinaista puutarhassani, että Prunus Kanzan kukkii. Muualla maailmassa nämä kirsikkapuut ovat täpötäynnä kukkia. Parhaiten Kanzan on menestynyt nyt, kun siirsin sen suojaiseen pergolaan. Uskaltaa kukkiakin. 

Tumma Kaunotar Helsingistä päättää aina koristeomenakauden. 

Royalty kasvaa katveessa ja harkitsee vielä kukintaa. Kanadalainen ja se tummin puu. Musta Rudolf löytyy myös, mutta kyllä tämä on vielä tummempi. Malus Linnanmäki jäi vähän jänisten hampaisiin, mutta on elossa. Valkokukkaiset Erstaa ja Dolgo ovat hiljalleen aloittelemassa kukintaansa. 

Hopa on myös vasta nupulla. Lajike on tanskalais-amerikkalaisen botanisti Niels Ebbesen Hansenin luoma risteymä. Sama jannu on muuten Prunus Cistenan eli mustaluumun takana. Kiitokset hänelle!
Luulen muuten, että kaikki nämä purppuraiset koristeomenapuut ovat pohjoisamerikkalaisia risteymiä alunperin. Esimerkiksi tuo nyt muotia oleva Musta Rudolf on saanut Suomessa eri nimen kuin maailmalla. On olemassa kanadalainen lajike Malus Rudolph, mutta se ei käsittääkseni ole tämä sama kuin meidän rudolfimme. Epäilen, että muu maailma kutsuu puuta  lajikenimellä  Malus Royal raindrops. Itse en ole löytänyt Rudolfin alkuperästä lisätietoa. Kertokaa ihmeessä jos on alkuperä tiedossanne! Suomessa koristeomenapuiden eri versioita on aika rajoitettu määrä. Ei tarvitse mennä kuin merten ylitse niin lajikemäärä on loputon. Istutin Rudolfin vuonna 2015. 


Pakko vielä ihastella Pilvikirsikan upeaa kukintaa, todella kaunis ja runsas tänä keväänä

Nyt on puutarhan mattimyöhäisetkin heränneet. Japaninverivaahtera auringon hehkussa. Taustalla kasvaa Royalty ja vielä-ei-koskaan-kukkinut Charles Joly-jalosyreeni. Ei kukkanuppuja tänäkään vuonna. Odotuttaa.

Taikapähkinä on myös herännyt. Minikokoinen ginkgo on myös herännyt juuri, samoin sen isoveli.

Tokavikana lehteen tulee aina likusterit ja kaikkein viimeisimpänä Veripyökki. Vielä esittelyyn uudet talvenarat kokeilut. 

Liljakanukka. Olen niin toivonut, että ihmiset kokeilisivat tämän talvenkestävyyttä. Nyt on pakko itse kokeilla. Kukkakanukka siis. Kaunis kuin mikä. Luulen, että voi olla heti kuollut. Pohdin vielä ensimmäisen talven ylitse kellarissa oleilua...

Styrax Japonicasta (Japaninstoraksi) olen haaveillut niin kauan kuin minulla on ollut puutarha. Pari kertaa on joku vienyt sen nenän edestä,mutta tässä hän nyt on. Mikä parasta, on täynnä nuppuja. Valkoiset kukat.

Epäesteettinen esillepano, mutta vihdoin atsalea! Olen vuosia etsinyt, haaveillut ja hypistellyt...nyt löytyi valkokukkainen ja pieni Japaninatsalea Schneewittchen.

Istutin sen pienoislehtoon. Superhuono kuva, mutta tuossa keskellä. Ihana kun on valkokukkainen, jotenkin atsaleat voivat olla aika räikeitä. Vaikka mielestäni tosi upeita ne värikkäät, en jotenkaan näe sellaista näin luonnonmukaisessa puutarhassa. 

Ja vielä sokerina pohjalla: pikkuinen Tamariski (tuo hento huitulapensas keskellä). Nyt sitten jännitetään selviävätkö ensi talvesta. Minulla on vielä työn alla se katoavien kasvien haaste, kun en millään muista mitä kaikkea onkaan kuollut..Tuo kuolleen näköinen pikkupuska keskellä on Kotakuusama MyMonet, se on kyllä hengissä vaikkei siltä näytä...lehdet vasta rullautumassa auki. Eli näiden istuttamisen jälkeen pystyn hyvin vastaamaan haasteeseen! Kiitokset Riitta http://puutarhaeloa.blogspot.com/

Huhtikuussa hommaamani Valkohikkori avasi lehtensä viimein, onpa eksoottinen!

26 kommenttia:

  1. Ah, jälleen! Sinun kukkivia puitasi ei väsy katsomaan.
    Nuo loppupuolen harvinaisuuden ovat ihan outoja, kiva nähdä kuvia, kunhan toivottavasti saat ne viihtymään ja kasvamaan.
    Valkoinen atsalea on varmasti kauniin herkkä tuolla siimeksessä!

    VastaaPoista
  2. No vautsikapautsi! Nyt on kokeiluja ja löytöjä kerrakseen! Minuakin on kiinnostanut Cornus kousa, en vain ikinä ole löydänyt sellaista. ja toissalta ostoslistalla on ehkä sata muutakin puskaa :-D On tosi kiinnostavaa nähdä, miten käyttäytyvät! Ihana juttu, että viimein löysit styraksin. Siitä mun muutaman vuoden takaisesta siemenkylvöksestä ei ikinä noussut mitään.
    Ihastuttavat kukkapuut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Niittytilan taimistolta saa. Olen todella onnellinen storaksista, harmi, ettet saanut kylvöstä itämään. Otetaan tästä joku pistokas...

      Poista
  3. Ihanan färistä kukintaa siälä. Toivottavasti ostokset kotiintuuvat hyvi!

    VastaaPoista
  4. Ihanat koristeomenapuut ja paljon uutta tietoa niistä. Kasvien alkuperä on kiehtovaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Historia on niin kiinnostavaa ja tärkeää!

      Poista
  5. En ihmettele, että viihdyt tällä hetkellä puutarhassasi, ovat nuo koristeomenapuut niin häkellytävän upeita! Kokelmissasi on myös aikamoinen joukko minulle täysin umpivieraita kasveja, toivotaan, että saat kaikki viihtymään ja pääset nauttimaan niistä vielä monta vuotta!

    VastaaPoista
  6. Mitä ihmettä "syötät" kukkapuillesi, kun ovat noin täynnä kukkia? Musta Rudolfista en ole löytänyt kovin kummoista tietoa. Olisi kiva, jos jollain sitä olisi ja kertoisi täälläkin. Hienoa nähdä Makamik kukkivana. Omani istutin viime kesänä, eikä siinä ole ainuttakaan nuppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Luulisin vain, että aika tekee tehtävänsä, kukinta paranee vuosi vuodelta. Odotus siis palkitaan, Makamikin kanssa :)

      Poista
  7. Voi, että ahmin tämän postauksesi. En tiedä, mistä edes aloitan tämän kommentin kirjoittamisen, kun on tuhat ajatusta päässä.

    Ensinnäkin aivan upea omenapuiden kukinta. Pikkuinen puutarhasi on varmasti kuin valtava kukkameri. Ihanaa!

    Minulla on ollut kaksi vuotta liljakanukka. Ostin sen pienenä taimena Vakka-Taimesta. Ja nyt se näyttää taas heräilevän henkiin talven jälkeen. Istutin sen suojaiseen paikkaan metsän laitamille. En ole suojannut sitä mitenkään. Heräilee muuten tosi myöhään eloon keväisin. Luulin viime keväänä, että se oli mennyttä, kunnes yhtäkkiä lehtiä alkoi tulemaan.
    Olen kyllä yhden kerran aiemminkin hankkinut liljakanukan. Istutin sen alapihalle aika kuivaan paikkaan. Se kuoli ekana talvena.
    Tämän uuden taimen kasvupaikka on tuore ja siinä on paljon kompostia. Se on myös aika lähellä kylpytynnyriämme ja kuistia, jota usein pesemme. Eli vettä roiskuu usein sille.

    Ja vitivalkoista atsaleaa olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa. Kaikissa valkoisissa atsaleoissa on aina jotain keltaista tai vaaleanpunaista. Mistä olet hankkinut tuon japaninatsalea Schneewittchenin?

    Ja tuo japaninstoraksi olisi ihana kasvi myös. Jos tulee vastaan kokeilen sitä täällä meillä, vaikka ollaankin II-vyöhykkeellä.

    Kiitos taas tästä "kasvitieteellisessä puutarhassa" -vierailuhetkestä! Tuli taas haavelistalle uusia rivejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Riina! Mukava kun kävit! Ja kiva kuulla, että Kukkakanukkasi on talvehtinut hienosti ja voi hyvin! Kylpyvesi piristää :) Tämä valkoinen atsalea (ja muut postauksen kasvit) on tilattu Niittytilan taimistosta. Samoin itsekin halusin kokonaan valkoisen atsalean. Niittytilan taimistoon vaan. Kiitokset itsellesi!

      Poista
    2. Kiitos vinkistä! <3
      Täytyykin mennä tutkailemaan tuota Niittytilan taimistoa...

      Poista
  8. Uskomattomia kukkia, pensaita ja puita ja perennoja. Ihan menin taas ymmälleni siitä, kuinka paljon puutarhassasi on kaikkea sellaista, joita pidän harvinaisina kasveina.

    Olet kyllä oikea puutarhavelho. Ja tietomääräsi eri kasveistasi on kyllä suuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! En todellakaan ole mikään velho, mutta luen paljon. Ja kokeilut ovat elämän suola, kiitos paljon sinulle kun käyt!

      Poista
  9. Ihania kuvia ja ihania kukkia. Tuo koristeomenapuu on mahtavan upea. Värikin on niin kaunis. Ja kaikki nuo muutkin kukat ovat niin kauniita. Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  10. Kukkapuiden juhlat jatkuvat, upeaa! Me joudumme hetken vielä odottamaan.

    VastaaPoista
  11. Ei jukrat, mitä kukkapuita taas! Ja kivasti olit mahduttanut tietoakin niistä. Tässähän ihan viisastuu kasveista, joita ei ole omassa puutarhassa lainkaan :D Hyvää menestystä uusille hankinnoillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Vielä ehtii kokeilemaan vaikka mitä ja kiitos paljon!

      Poista
  12. Ihania hankintoja sinulla taas ja nuo koristeomenapuut ihania. Minä olen vasta alkanut ostamaan koristeomenapuita ja yksi minulla jo ennestäänkin onkin viime vuonna ostettu Linnanmäki ja se on ihan täynnä nuppuja. Suojaatko kuitenkin niiden rungot ❓ talveksi ja entäs peurasuojaus ❓
    Minulla on linnanmäki puutarhassa mikä on aidattu mutta tekisi mieli laittaa pihaankin muutama. Syököhän peurat heti ne vai myöhemmin 😁🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Ihana tuo Linnanmäki! Kyllä vaan, verkotan koristeomput, muutoin nämä syödään. Linnanmäen juuri unohdin verkottaa ja iso osa popsittiin. Peurat eivät ole syöneet näitä, mutta jänikset kylläkin. Laita ihmeessä ja verkota :)

      Poista
  13. Minulla on esikkoarvonta lukijoilleni blogissani jos kiinnostaa.

    VastaaPoista