Kaisaniemen kasvitieteellinen

Välillä jotain ihan muuta kuin omaa puutarhaa. Kaunis syyskuinen päivä Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellisessä viime vuonna, rannan puoleisesta viehättävästä portista sisään. Ulkopuutarha on avoinna vuoden jokaisena päivänä klo 9–20, helppo saavuttaa kun usein kävelen ohi. Käväisen samalla ihailemassa kasveja. Katsottavaa riittää jokaisena vuodenaikana. Tällä kertaa oli vapaapäivä, jonka vietimme ystäväni kanssa kasveja auringossa ihastellen. 

Puutarhan alkuperäinen nimi "Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kasvitieteellinen puutarha" on niin cool.

Ihan tuntui kesältä vaikka oli syyskuu. Ihastelin kasvihuoneen edustalla olevaa kesäkukkaistutusta, jossa kasvoi värikkäitä kuivakukkia. Miten hyvä idea. 

Heinät ovat upeimmillaan syksyllä. Korkeina, kukkivina ja kullankeltaisina. Poden ikuista heinäkuumetta, joten kuvat ovat herkullisia. 

Penstemon barbatus – Punapipo, näytti olevan perhosten suosikki.

Voih miten valtava puu 💜

Alueita oli uudistettu, paljon rehkintää varmasti takana. Punasävyinen kivituhka on kyllä kaunis. Tyylikästä.

Kasvihuone on ihan täydellinen

Suihkulähde ja suuret agaaveruukut viimeistelevät näkymän

Vain syysväritys paljastaa, ettei olekaan kesä. Japaninvaahtera hehkui auringossa oranssisena.

Tällä käynnillä ihastuin niin paljon kasvihuoneen vieressä olevaan lehtimajaan, jonne voi piiloutua. 

'

Lehtimaja syntyi mm. jättikokoisesta kukkivasta peruukkipensaasta. Täällä kasvit todella viihtyvät ja kasvavat suuriksi!

Tällä reissulla ihastuin sinikukkaiseen tähkäverbenaan ja ostin sellaisen omaankin puutarhaan. Ennestään oli muita värejä. Kasvihuoneen yllä näkyy vuosiluku 1889. 

Ihastuttava pieni lehtimaja viiniköynnöksistä ja lattiana noppakivet. 

Viiniköynnöksissä syksyn punerrusta. Viiniköynnökset ovat kauneimpia köynnöksiä. 

Koska oli syntymäpäiväni, tarjosin ystävälleni skumpat puutarhassa sijaitsevassa söpössä Café Violassa.