Luonto on toukokuun aikana kiirehtinyt loputtoman talven jälkeen. Toukokuun tuokiokuvia puutarhasta muistoksi tänne. Suuri osa kuvissa esiintyvistä kasveista on ohikukkinut. Toukokuu on ollut myös tuskaisen kiireinen töissä, kuten aina kesää kohti. Kotona kaikki on rempallaan. Takaraivossa takoo lista tekemättömistä asioista. Aika ja energia eivät riitä mihinkään. Jotain pientä puutarhakuljeskelua olen ehtinyt vain tehdä ja siementen kylvöä. Toisin sanoen väsynyttä menoa ja loman odotusta ilmassa= perusasetelma tähän aikaan vuodesta. Oikeasti haluaisin vain istua kukkivan puun alla ja kaivella rauhassa puutarhassa. Juttujakin aloittelen kirjoittamaan tänne, mutten saa juuri koskaan loppuun asti tehtyä.
Riippakoristekirsikka on suloisin ilmestys kukkiessaan. Kukat ovat riippuvat oksilta samaan tapaan kuin oikeat kirsikat. On ihme, että sekin kukkii kovan talven jälkeen.
Onnea on hetket kirsikoiden parissa. Kuriilienkirsikka kurkistaa jo melkein keittiön ikkunasta. Monen vuoden himmailun jälkeen se on vihdoin alkanut kasvaa korkeutta.
Hally Jolivette on Prunus subhirtellan (kevätkirsikka) and Prunus x yedoensisiksen (Yoshinonkirsikka) risteymä. Kukat ovat ihan haalean roosansävyisiä ja niissä on ihana tuoksu. Nämä lajikkeet ovat juuri niitä Japanissa kasvatettavia kirsikankukkajuhlien puita. Onneksi kirsikat edes jotenkin viihtyvät puutarhassani, kun niistä pidän eniten.
Accoladen kukinta oli aika paljon myöhässä tänä keväänä. Onneksi kuitenkin kukki. Tätä puuta minulla on kolme kappaletta, kun ihastun johonkin kasviin niin tulee hommattua useampi sama kasvi. Alitajuisesti jotenkin pelkää, että ainokainen menehtyy.
Hauskin ja pienin kirsikoista: vasta polvenkorkuinen pikku talvikirsikka, joka on ihastuttava erityisesti siksi, että se kukkii keväällä ja syksyllä. Onko mitään lohdullisempaa kuin kirsikankukat talven kynnyksellä? On hyvä, että se on pikkuinen, koska on erittäin talvenarka.
Kaikkialla kukkivat puut. Kivikko on kauan sitten peittynyt kasveihin ja vihdoin näkymä tieltä pergolaan on kätketty, kuten haaveilin alussa. Täällä kasvaa isotuomipihlajaa, rusotuomipihlajaa, sirotuomipihlajaa ja marjatuomipihlajaa. Kukkiessaan luonnollisen oloiset korkeat pensaat muuttavat alueen satumaisemaksi.
Talo alkaa hiljalleen peittyä korkeiden tuomipihlajien taakse. Tästäkin alussa haaveilin, on ihanaa kun unelmat toteutuvat. Halusin aikoinaan yhdistää valkokukkaiset tuomipihlajat pronssiin ja ekassa kuvassa väriä tarjoilee pylväshaapa ja toisessa katsura.
Paviljongissa kasvaa kaksi sirotuomipihlajaa, tai toinen niistä on oikeastaan ballerinantuomipihlaja. Olen pitänyt näitä leikkaamalla pienikokoisina. Vanhimmat tonttimme tuomipihlajat ovat yli 15 vuotta vanhoja, joten ne ovat ehtineet kasvaa melko kookkaiksi.
Lähikuvassa vielä rusotuomipihlajan kukinto. Erilaiset tuomipihlajat ovat kyllä aika samanlaisia. Rusolla on kuitenkin pronssinsävyiset lehdet ja tähtimäinen kukinto.
Korkeakasvuisin tuomipihlaja: isotuomipihlaja. Alla kukkivat itsekseen hiekalle levinneet sammalleimut. Tämä kasviyhdistelmä on tosi kiva, kun ne kukkivat samaan aikaan.
Kirsikkaluumut ovat kiilanneet kärkipaikoille lempikasvilistallani. Syksyn alesta löytynyt Prunus cerasifera 'Hollywood' on upea. Lehdet muuttuvat tummiksi kevään edetessä.
Prunus cerasifera 'Matjunin' on kasvanut puutarhassa jo pitkään, nyt toiveissa on, että tämä kaksikko sparraa toisiaan pölytyksessä. Luumuja on tullut jonkin verran joka vuosi, mutta toiveissa on runsaampi määrä. Kukinta ei ihan ajoittunut samaan hetkeen, mutta toivotaan parasta. Sitä ihmettelen kun kaikissa lähteissä kukkien väitetään olevan vaaleanpunaisia, mutta minun silmiini väri on kyllä valkoinen.
Prunus cerasifera 'Hollywood' on viime syksyinen aleostos. Olen täysin hurahtamassa kirsikkaluumuihin ja näin niistä jo untakin useampaan otteeseen. Vielä on vihreät lehdet, mutta tummuvat hiljalleen. Haaveilen vielä vihreälehtisestä yksilöstä. Harmi vaan, että tänä vuonna ei varaa uusiin kasveihin ole. Kirsikkakokoelmakaan ei nyt juuri kasva.
Pedolle oli käynyt työtapaturma ja pari tulppaania oli jäänyt syömättä. Olen niin iloinen, että sain nähdä Tulipa Wyndhamin, onpa se cool.
Olen tosi ihastunut Tulipa clusiana 'Annikan' eli italiantulppaanin värisävyihin 😍 Kukinta alkaa tosi vaaleana ja päättyy alakuvassa olevaan tummempaan sävyyn. Kiehtova värinvaihtajatulppaani!
Pakko laittaa vielä kuva siitä miten hollantilaiset ovat taas vedättäneet minua..näiden tulppaanien piti olla Bleu Aimablea, mutta mikä on tämä ripsuilmestys, josta en yhtään tykkää.?
Vanha ja isokokoinen pilvikirsikka on menehtynyt kypsässä 15 vuoden iässä. Jostain luinkin, että se voi heittää veivinsä ihan yhtäkkiä. Kuin lohduksi puu oli tehnyt paikalleen pienen taimen , joka kukkii nyt.
Prunus avium 'Plena' sisäänkäynnin luona. Puu on nimestään huolimatta koristekirsikka -tietysti ranskalainen- kaunotar. Kirsikoita puu ei tee. Kukinta muistuttaa kovasti Schalininkirsikkaa ('Rhexii'), mutta puu kasvaa suuremmaksi. Havittelen tästä pitämyskoivumme korvaajaa mikäli joudumme kaatamaan yli satavuotiaan koivumme jonain päivänä...Puusta tulee toivottavasti iso ja se on täynnä valkoisia kerrottuja kukkia 💮
Voi että, kunpa ehtisit vain olla puutarhassa ja nauttia tästä kaikesta! Toukokuiset kirsikkapostauksesi ovat täällä ruudun toisellakin puolella niin odotettuja.
VastaaPoistaVoi kiitos Saila, kun jaksat lukea❣️ Ikävää kun kesää kohti tahti töissä vaan kiihtyy. Nautinnollista kevättä sinne ruudun toiselle puolelle 🌸🍒
PoistaUpeat kirsikat. Toukokuu on muutenkin kiireistä aikaa ja nyt tämä suoraan talvesta kesään siirtyminen toi oman kiireensä.
VastaaPoistaKiitos Katja❣️ Kiire on ikävää, nyt haluaisi nauttia keväästä. Voimia sinne 🍒
PoistaNyt sinä hellit meitä lukijoitasi näilä lukuisilla kukkakuvilla. Että voikin kirsikankukat olla kauniita.
VastaaPoistaKiitos Between ❣️ Kiitos kun jaksat lukea🍒🌸
PoistaKaunista kukintaa siellä! :)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos Paula❣️ Varmasti myös siellä ruudun toisella puolella 🤗
VastaaPoista