Syysloma - mikä ihana tekosyy!

Syysloma - syyskimppu ystävältä -mykistyin ja ihastuin. Nyt on kiva istua keittiössä jättikimpun alla. Kimpussa on havuja, ruusunmarjaisia oksia, aroniaa ja kuihtuneita perennoja ja se on minusta valtavan kaunis!! En olisi ikinä itse keksinyt kerätä näin hienoa enkä valitettavasti myöskään ottaa hyvää kuvaa.

Lomalla voi käydä joutessaan vaikka taimistolla ja ostaa sieltä seiskytprossan alennuksella hopeakuusi (Picea Baby blue). Ruukku jäässä, ehkä maakin vähän, mutta toiveikas mieli riittää. Rautakangella ensin vähän rutistelin rutikuivaa maata ja salaisen lehdon uumeniin tuli hopeanhohtoa kertarysäyksellä. 

Viime syksyn viimeinen ostos (isänpäivänä) oli hopeanhohtoinen kartiovalkokuusi (etualalla), nyt sille tuli kaveriksi toinen kuusi. Näiden vierelle olen istutellut vuokkoja

Niiden välissä tämä pikkuinen vastaistutetu happomarja, löysin nyt lapunkin nimestä (viimeksi annoin tälle väärän nimen), kyseessä on Mahoniahappomarja Red Jewel

Loma on myös loistava syy leipoa, ulkoilla ja juoda kuumaa glögiä (uusi Blossan vuosikertaglögin maku Earl Grey testattu, oli namia). Pallesorvarinpensas ei ole oikeastaan lainkaan punastunut, toivottavasti saa vielä sen ominaisen huikean kirkkaanpunaisen syysvärin. 

Kuivakukaksi muuttui mysteerikukkanen kivikon reunalla, kivan näköinen kuihtuneenakin. Tänään haravoitiin kaksi tuntia, huomenna jatkuu...olen laskenut keskivertosyksyn lehtikuormaksi 99 kottikärryllistä.  

Mahonian huomaan aina syksyllä, se on niin loistava talvivihreä pensas

Ilta-auringon viimeiset säteet Pilvikirsikassa jonka funktio on täyttynyt neljässä vuodessa, sen piti peittää naapurin antenni ja nyt se on tapahtunut! Pakkaset eivät ole haitanneet sitä kuten Rusokirsikkaa, onkin paljon talvenkestävämpi

Ystävältä sain kerran tuliaisiksi hienon vanhanaikaisen kyltin Metsänkylän navetasta, ruuvattiin se kesällä leikkimökin oviaukkoon (joka on todellisuudessa kaikkea muuta; pikkuisen homeessakin, sitäkin pitäisi fiilata jossain vaiheessa)

Japaninvaahtera on saanut ensimmäistä kertaa pakkasvärejä, kuin liukuvärjättyjä beigejä viiruja. Kaunis.

Pikkuinen riesa alkaa olla Kurjenpolvet joita tupsahtelee sieltä täältä

Hauska Akebian syysväritys kivikossa

Jännä kuivuusperiodi ollut tässä syyspuolella, ehkä tasoittaa kesän liiottelevia sateita. Kuivatan edelleen pyykkejä ulkona raikkaan tuoksun vuoksi. Siemenet ovat saaneet luonnollisen kylmäkäsittelyn, karistelin niitä talteen Harmaamalvikeista.

Iltapuhteina kirjoittelen kaudella istutettujen kasvien nimiä vihkoon (olen istuttanut hirveän paljon kasveja, nyt on pidettävä välivuosi). Kaksi haastetta odottaa myös vastauksia.