Viime hetken shoppailuja

 Löytyihän niitä, edullisia puutarhakasveja. Puoleen hintaan tai vielä halvemmalla. Ja silloin Sulo Vilén iskee. Tunnetteko hänet? Minusta tuntuu, että meidän suvussa on paljon suloja. Isäni vei kerran kotiin auton kokoisen rautapöntön kun ilmaiseksi sai...isä makaa jo haudassa, mutta siellä nurkan takana rautapönttö yhä ruostuu. Vaarallinen tauti tämä hamstraus, mietin jo kauhulla ensi kesää. Mitä kasvihimoja silloin iskeekään taas. Hui. Onneksi aina voi syyttää geeniperimää hamsteroinnista. Kuvassa on Koreanperhosvaahtera joka syötiin alas viime talvena. Nyt se sai suojakseen metallikuvun. Tänään sain suojattua kaikki jäniksille maistuvat puut ja pensaat, hirveä urakka. Mietin taas miksi poistan aina verkot kevään tullessa...

Mutta asiaan: kasviesittelyihin. 

Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis 'Kellokas'). Ooh. Tätä olen harkinnut aina välillä. Istutin salaiseen lehtoon. Ihastelen aina näitä Tammisaaressa käydessä. Salaiseen lehtoon istutettu, mutta arvelen, että saattaa vielä vaihtaa paikkaa joskus. Kukat ovat vaaleanpunaisia ja kellomaisia, muutoin aika anonyymi pensas. Kokeillaan nyt tätäkin. 

Viime vuonna alesta löytyi Nietospensas (Deutzia Gracilis Scabra Plena) joka olikin ihastuttava valkokukkainen pensas, kukki vielä julmetun pitkään. Ihastuin siihen ihan täysin. Joten tämän vuoden alesta löytyi sille kaveri...

...tässä...tadaa...vaaleanpunakukkainen nietospensas (Deutzia Hybrida Strawberry fields) (nimi on hyvä). Nämä syksyn aleostokset vaativat aina aika paljon kärsivällisyyttä ja visiönäärisyyttä kun näyttävät niin rupusilta osto- ja istutushetkellä...onneksi on tämä Sulon geeni joka auttaa siinä....

Seuraavaksi Saarnivaahtera Acer Negundo, juuri sen jota ihailimme Kaisaniemessä. Sekin vain 3 euroa. (Kukkatalo on kaikkien näiden halpisten ostopaikka jälleen, jos joku innostuu lähtemään hankintareissulle, Helsingin Torpparinmäestä ostettu). Istutuspaikaksi tuli everest -penger, sieltä on lähivuosina kaadettava itsekseen tullut Vuorijalava joka on hurjan nopeakasvuinen. Toistaiseksi se saa jäädä näkösuojapuuksi kunnes vaahterat kasvavat. Tällä on kaverina pieni Mongolianvaahtera. Minulla on tulevaisuusvisiona kuinka monirunkoisten vaahteroiden alla on pieni penkki levähdystä varten. Ehkä sitten kun olen vanha ja väsynyt puut ovat jo suuria. 

Viimeinen uusi hankinta on Berberis Admiration, miniatyyrihappomarja joka jää pieneksi. Salaiseen lehtoon sinisävyisen Kartiovalkokuusen kaveriksi. Siinä ne ostokset tulikin esiteltyä joten siirrrytään tarkkailemaan syysvärejä.

Gulps. Kuunliljat muuttuivat yönyli keltaisiksi. Kurkkua hieman kuristaa. 

Suojatussa kapeassa käytävässä ovat vielä vihreämpiä. Teen syysväreistä empiriistä tutkimusta syksyisin, luulisin, että aikaisin syysväreihin tulevat altistuvat enemmän tuulille ja kylmälle. En ole varma. 

Toisaalta Villiviinit rikkovat kaavaa, ne tulevat aina samoihin aikoihin punaisiksi. Tänä kesänä huomasin ensimmäistä kertaa kolme uutta villiviiniä hassuissa paikoissa, tämä on yksi niistä. En keksi muuta selitystä kuin, että kasvien mullan mukana tulee pieniä taimia. Ihanaa. 

Kauneimmat syysvärit tulevat minusta kiinalaisiin...Jalokelloon vaikkapa. Kirkkaimmat keltaiset ja punaiset. 

Jotkut kuitenkin uhmaavat syksyä. Rakkaat ruusut nuppuilevat. Honorine de Brabant, olisi niin mukava nähdä kukassa. 

Metsämansikoita voi vielä maiskutella

Japaninjaloangervo on yksinäinen, mutta niin herkän kaunis. Lila on syksyn lempparivärini.

Törmäkukka aloittaa uuden kukinnan pienemmin & räjähtänein kukin

On muuten karmea ajatus, että jonain päivänä joutuu jättämään puutarhansa. Se tekee varmasti kipeää. Toivottavasti se päivä on vielä kaukana. Ainakin mummo eli miltei satavuotiaaksi, jospa geenit auttaisivat siinäkin. Valitettavasti poikaseni eivät arvosta tätä harrastustani juuri lainkaan. Kumpikin huutaa tuskissaan "ei kai vaan taimistolle". Olen kai kasvattanut heidät huonosti. Kohta hetken kestänyt lapsenkasvatusetappini päättyy ja menen taas töihin. Mutta aion kyllä piinata teitä jatkossakin kukkajutuillani jos jaksatte. Pian kasvielämä siirtyy kuistille turvaan pakkasia.