Villi & kaunis

Tänään kun katselin syksyistä puutarhaani, tajusin sen opettaneen paljon minulle itsestäni. Pidän paljon villikukista ja siitä tunteesta, että luonto valitsee itse, en siis ilmeisesti ole kontrollifriikki. Kun katson värikästä kukkapenkkiäni en koe ahdistusta vaan iloa, en taida olla kovin siisti ihminen enkä pyri täydellisyyteen. Kun istutan sadannen puun pienelle tontilleni niin koen onnen sivujuonteena pienen ahdistuksen pilkahduksen: voiko näin tehdä? Olen näemmä epävarma persoona. 

 

Koska puutarhani on yksityinen ja sinne pääsee vain läheiset: koen sen varmaankin ilmentävän persoonaani intiimillä tavalla. Olen vähän erakkomainen ja ujo. Kasveja on erilaisia sikin sokin: en ole ilmeisesti minimalistikaan. 

 Pidän paljon siitä, että luonto ottaa vallan puutarhassani ja kasvit kylväytyvät itsekseen kivien väleihin ja paikkoihin joihin en itse edes keksisi istuttaa. Yllätykset ilahduttavat.


Kaipaan kevättä niin paljon siksi poimin mukaan kevätkuvia katseltavaksi.

Puutarha kertoo minulle myös, että olen usein vähänenerginen tai väsynyt. En ole koskaan haaveillut suuremmasta pihasta, mutta kylläkin usein pienemmästä. Salaisten soppien tavoittelu paljastaa, että tahdon mielikuvissani piiloutua pahalta maailmalta. Olen kevätihminen - pidän selvästi uusista aluista - mutta rakastan myös syksyä. Sekin on uusi alku, tavallaan.

Pidän mummonpuutarhoista ja perinnekukista, mutta en ole tippaakaan perinteinen muutoin. Olen innoissani kaikesta uudesta, mutta kestän huonosti muutoksia. En ratsasta trendien aallonharjalla, mutta olen kyllä kiinnostunut niistä.

Luulen, että olen vähän muuttunut ja kasvanut puutarhani kanssa alun jämptimmästä luonnollisuuden rakastajan suuntaan. 

Jos saisin valita vain 10 perennaa puutarhani, olisivat ne: akileija, syysvuokko, jouluruusu, 
hopeahärkki, syysleimu, orvokki, pioni, lemmikki, keijunkukka ja valkovuokko. Osittain maa on opettanut rakastamaan näitä perennoja. Kaikki eivät täällä viihdy vaikka päälläni seisoisin.

Jos tahdot tutustua itseesi, kysy itseltäsi nämä kysymykset ja tee sen mukainen luonneanalyysi. Se ei maksa mitään. Mitkä ovat 10 perennaa, joita ilman et halua puutarhaasi nähdä? Mitäs luulette, kannattaisiko puutarha-analyysi ja -terapia hoitomuotona (heh)?

Unelmapuutarhani on salainen, villi ja kaunis. Puutarhassani on paljon puita ja pensaita ihan siitä syystä, että rakastan niitä. Pidän kaikesta kauniista ja vaalin kauneutta sydämessäni. 

Nyt otan haravan kouraan ja lähden kuskaamaan ne 99 kottikärryllistä lehtiä, joka meillä odottaa.  Välillä on kyllä käynyt mielessä, että mitä jos ne vain jättäisi...niinhän luontokin tekee ja kukoistaa. Tosin en ole varma miten naapurisovun kävisi...ehkä parempi vain siivota ja jättää luontohörhöilyt sikseen :)