perjantai 20. maaliskuuta 2015

Puutarhakuvia viikon varrelta

Alkuviikosta vein kaikki neljä joulusta jäänyttä Jouluruusua ulos ja istutin kaksi niistä varjopenkkiin ja kaksi Jasmikkeen alle. Nyt vähän pelottaa tuliko tehtyä virheliike jos kovia pakkasia tulee. Turha katua, täytyy vaan toivoa parasta. Esikot päätyivät myös pienoislehdon multiin. Olen koko viikon hekumoinut vuosia koskemattomana olleen kompostin seoksella. Levitellyt sitä sinne tänne.
Kolme esikkoa joista vain yksi on pirteä
Näsiän lehdet avautuivat, kukat eivät vielä. En minäkään kukkisi tuossa jäätävässä viimassa.

Eilen oli viimeinen kaunis päivä hetkeen. Tänään on kylmä tuuli ja kylmä sää, sydänkin jäätyy. En pistä nenääni puutarhaan edes. Onni on potkaissut ja sain ilahdutushaasteen Maaritilta Garden of my dreamsista & kymmenen kysymyksen haasteen Betweeniltä Rikkaruohoelämästä. Ihanaa. Työn alla ovat, olen hidas.
Irikselle on avautunut pikkusisko, on muuten kasvi makuuni, ilme ei värähdäkään eikä vetäydy kasaan vaikka itse posket rapeina aamulla pakkasviimassa olen käynyt katsomassa
Varjopenkissä siis kaksi Jouluruusuista (joka on kesäisin varjoisampi kun puissa lehdet)
Jasmikkeen alla, muutoin tässä kasvaa narsisseja ja Valkotäpläimikkää tuossa pikkuisen alempana, ylempänä liloja villitulppaaneja
Varjopenkin edustalla kiviympyrässä kasvaa Koreanperhosvaahtera jolle kävi näin köpelösti -keppi jäi. Jänöt massuttivat poskeensa. Jännä nähdä herääkö tuosta vielä henkiin. Juurella kasvaa Rusokoiranhampaita, Pikarililjoja ja villitulppaaneja, odotan kovasti niiden kukintaa.
Sama tilanne koskee Kääpiöperuukkipensasta jota syötiin myös aika lailla
Aika moni kasvi valitsee odottaa minkä ymmärrän hyvin. Onnenpensaassa kuitenkin häivähdys keltaista.
Sinivuokko kurkistaa vain toisella silmällä
Kivikkoon itsekseen tupsahtanut Leskenlehti kurkistaa aina vaan puoliksi hetken auringonpaistetta ja sulkee heti silmänsä illalla
Kukintaa jatkavat krookukset, tässä pienenpieni ja luonnonmukainen Sieberinsahrami joka leviää paljon
Crocus Snowbunting, ei leviä muttei taannukaan
Esikosta pilkistää aivan minivähän vaaleankeltaista
Iris pumilat pilkistävät vähän kivikossa, etualalla kirjava Mehikasvi
Lammenrantaan tepastelen usein katselemaan paraatipenkki, tein pienen liuskekivipolun sinne etten talloisi kaikkea lyttyyn. Narsissit nousevat erityisesti tällä hetkellä mullan pintaan
Ja kun kitkin ja pöyhin Tuoksumataran kuihtuneita kasvustoja uusien tieltä niin ilmaan nousi aivan kesän tuoksu, vasta niitetyn heinän raikas tuoksu

6 kommenttia:

  1. Kevään merkkejä vaikka kuinka paljon enemmän kuin meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Minusta teilläkin kyllä näytti kovin keväiseltä :)

      Poista
  2. Kevättä siellä jo vaikka kuinka, ihanaa! Meillä vielä hangilla juostaan. Tänään on todella kylmä tuuli, sisällä ja sohvalla elokuvaa katsoen taitaa mennä tämä ilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuitiina! Voi ei, toivon, että ne teidänkin lumet jo sulaisivat! Täällä kyllä nyt keli samanlainen, sisällä parempi kotisoffalla :)

      Poista
  3. Kiitos Marri! Toiveikkuus kasvaa todella, tulen kurkkimaan sinunkin kevättäsi, kiitos käynnistä :)

    VastaaPoista
  4. Tänään on onneksi tuuli jo tyyntynyt! Voi kuinka leskenlehtikin voi olla suloinen <3

    VastaaPoista