Huhtikuussa

En jotenkin tajunnut kuukauden vaihtuneen ennenkuin poikani huomautti asiasta. Kovin keväiseltä ei enää tunnu, lunta tuprutti aika reippaastikin alkuviikosta ja räntää tulee lisää jatkuvasti. Meinasi alkaa riepomaan kunnolla, mutta tarkistin taas asennettani. Ja onhan se lumi miltei jo sulanut pois.

Kevään teemavärit musta ja vaaleanpunainen pääsiäisrisussa. Nauhat on niitä vaatteista leikeltyjä henkaritukia jotka säästän aina, ovat yllättävän näppäriä moneen. Oven päällä roikkuu vielä tulle-verho joka on meidän hyttyspyydys kesäisin, täällä kun on ovet aina huoletta levällään

Kyseessä ei olekaan turha keppi, vaan iso karahka valkoista syreeniä joka kasvoi hieman naapurin puolelle. Hieman epäkäytännöllistä ehkä ruokapöydässä varsinkin kun nojailee siihen ennestään pöytään jääneeseen eiffeliin. Mutta minusta kauneus on aina ajanut käytännöllisyyden edelle. Toivottavasti lehdet vielä puhkeavat pääsiäiseksi. 

Pääsiäispöydässä istumme siis ulkoa tuodun koristellun oksan alla ja syömme pizzaa (lasten toive) plus juomme colaa (minun toiveeni) eli perinteinen amerikkalainen pääsiäinen siis. Kakkuja on pakko päästä taiteilemaan. Servietit on tänä vuonna upeimmat koskaan, hortensiakuvioidut & keväänvihreätä (kiitos Maarit Garden of my dreams ja ilahdutushaaste!). 

Kepeistä puheen ollen, jatkan oksa ja maljakko -metodin testausta. Olen leikellyt kevään mittaan pihalta oksia eri pensaista ja kokeilen tuleeko niihin juuret vedessä. Mustaherukka oli helppo ja nopea. Juuret kuvassa.

Kukki kauniisti kuistilla ja nyt on tekemässä vielä marjojakin.

Purppuraheisiangervo on aika vaalea maljakossa, mutta tummenee pikkuhiljaa. Siihen näyttäisi tulevan juuret hienosti. Onnenpensaassa ei sen sijaan vieläkään. Kokeilussa on tällä hetkellä mukana myös syreeni, omenapuun oksa ja tuoksuköynnöskuusama. Haen vielä pari Taikinamarjan oksaa pääsiäiseksi, sitä tarvitsisin lisää. Varmaan tähän puuhaan löytyisi avaimet netin uumenista, mutta on paljon hauskempi kokeilla itse mitä voi lisätä ja mitä ei.

Olen aivan hulluna kaikkeen pieneen ja sievään tällä hetkellä, siinä mielessä jouluruusut eivät olleet ihan nappivalinta messuilta, mutta vaaleanpunainen sinivuokko on. Perhosorvokkikuume roihuaa myös hirveänä. Harmittaa kun ei ole yhtään orvokin siemeniä enkä kuumeillut vielä messuilla. 

 

Kelloköynnös alkaa kasvaa ylöspäin, taustalla vieläkin aika rääpäle musta orvokki. Ehkä minun todellakin kannattaisi ostaa orvokit valmiina... 

Samaan aikaan ulkona: voi miltei sanoa, että kurjenmiekka on kokenut kaikki kelit...urheasti jatkaa kukintaansa lumesta välittämättä.

Säästelen tätä herkkulehteä pääsiäiseksi, kirsikkaextra...

Herkkupyöräkin on jo lastattu pääsiäistä varten

Ja aion mennä pääsiäisenä taimistolle nuuhkimaan tuoretta multaa ja katsomaan kasveja. Haaveilen perinteisestä kirsikkapensaasta tai syreenistä. Luin häkeltyneenä joidenkin taimistojen avaavan jo pääsiäisenä. En voi käsittää, että se ihanuusaika on jo käsillä.