Sadekuvia puutarhasta

Se tummemmanpunakukkainen jouluruusu on vähän haalistunut ja kukinta alkaa olla ohitse. Mutta uusia lehtiä tekee onneksi. Jotenkin koen vaikeaksi näiden jouluruusujen elättämisen. Ne valkokukkaiset eivät lainkaan viihdy täällä, muutaman vuoden elävät ja sitten kupsahtavat. Tummemmat jäävät, mutteivat kuki. Luinkin juuri tanskalaisesta lehdestä, että niille pitää antaa joka vuosi kalkkia niin kukkivat varmasti. Heiluin vähän kalkkipussin kanssa jo. 

Muutoin toiveeni toteutui ja tuli sadepäivä. Kyllä luonto on viisas ja osaa vauhdittaa kasvua kaikin tavoin. Sade juuri tähän kohtaan kevättä on parasta. Meiltä oli jo sadevesikin täysin loppu. Vein tomaatit ja siemenrävellykseni kasvihuoneeseen (mitä pian varmaan kadun katkerasti), yhden pakkasyön jo kokivat, mutta ovat vielä hengissä.

Palloesikot ovat vähän sateen kurittamia

Kuunliljapenkereen päällä kasvavan pienemmän rusokirsikan nuppu

Aivan ensimmäisten joukossa tulee lehteen Rusokuusama, näin tänäkin vuonna..olen huomannut ettei kuusamia oikein arvosteta, ymmärrän sen hyvin kun onhan ne vähän risuisen näköisiä ja usein kesällä tulee ötökkää täyteen. Mutta joku näissä kuitenkin viehättää. Ehkäpä tuo rujo ryhmyisä runko ja heleänvihreät lehdet?

Olen nuorennusleikannut kuusamia hiljalleen joka vuosi. Pensas palkitsee tekemällä uutta versoa suoraan kaarnamaisesta rungosta. Tykkään aivan järkyttävän paljon pensaiden leikkaamisesta, voisin tehdä sitä työkseni hih. Onneksi kuusamaa saa leikata vapaasti ja paljon joka vuosi.

Kivikossa oli reunuskivi lähtenyt talven aikana kiitämään ja päivänliljat olivat pudonneet kuiluun ja kuolleet. Harmi. Rauha heidän muistolleen. Korjasin reunuksen ja toin tilalle uutta multaa. Paikalle istutin pääsiäisenä ostetun valkoisen (taas valkoista) kaukasiantörmäkukan. Iris pumilat jäivät onneksi henkiin ja nousevat kohta kukkimaan.

Japaninvaahtera on niin punainen, silmut ovat siinäkin jo vähän pullistuneet

Pari talvea ruukussa ulkona talvehtinut Idänvirpiangervo puhkesi lehteen. Aikaiset angervot.

Kuriilienkirsikan nuput (tämä on pensas) näyttävät jo lupaavilta

Riippakoristeomenapuun punaiset nuput ovat pikkuisen auki jo

Tavallisten tulppaanien nuppuja on siellä täällä, joistain näkee hieman väriä aavistaa, useimmista ei vielä

Hyasintit ja pikarililjat valmistautuvat

Kiva uutinen on se, että Kääpiöperuukkipensas on hengissä jänisten mupelluksesta huolimatta. Luulen, että tämä kääpiöversio on helpommin Suomessa talvetettava kun on aika maanmyötäinen. 

Keltavuokot aloittavat kukintaansa

Marjaunelmia elättelen...pienenä olin aivan hulluna marjoihin ja muistan vielä mummolasta mesimarjan maun. Kerran meinasin kupsahtaakin kun söin mummolassa tienvarsilta vesakkomyrkytettyjä ahomansikoita. Muistan sen ensimmäisenä humalakokemuksena, maailma pyöri ja pyöri...Olen istuttanut muutaman mesimarjan/jalomaaraimen pensaiden alle, vielä ei ole marjoja tuottanut, mutta unelmissa...näissä on aina kaksi lajiketta samassa hedelmöittämässä. Kukat ovat kauniit, vaaleanpunaiset. 

Löysin viimein sen vaaleanpunaisen helmihyasintin, olinkin istuttanut sen sisäänkäynnin yhteyteen. Aika haalea on, melkein kun valkoinen

Mustaseljassa hapsunuput. Ensimmäistä kertaa sekin selvisi talvesta ilman mitään vaurioita. Yleensä on kuivattanut oksan pari. Talvi oli kyllä huojentavan leuto. 

Eilisessä lauantaisaunassa kuului linnunlaulua. Mustarastas istui  savupiipun päällä ja lauloi. Hatarat vanhat talot ovat keväällä ihania (talvella aika kamalia). Mikäpä ei olisi keväällä kaunista, kevyin vuodenaika kirkkaasti.