Rakkaudesta kukkiin

Lummetulppaani Kaufmanniana Showwinner, jotenkin vaan tykkään näistä paloautonpunaisista tulppaaneista erityisen paljon, varsinkin aikaisin keväällä

Vanha tuttu ilmaantui taas sisääntuloreitille: Terttutulppaani Tulipa praestans Van tubergen´s variety 

Pikarililjat ovat löytäneet nuokkuvan muotonsa ja tutun käärmeruudutuksensa

Valkoinen Sinililja on tosi ihana. Yleensä tyydyn muutamaan kukkaan per laji, mutta tätä tahtoisin kyllä lisää...ei valitettavasti leviä yhtä villisti kuin sininen serkkunsa jota alkaa olla jokaikisessä kukkapenkissäni. Se ei kysele lupaa kun muuttaa minne tahtoo.

Katsura on jo keväällä niin kaunis,  vastapuhjenneiden punaiset lehdet lumoavat

Pieniä esikkoja tupsahtelee sinne tänne eri väreissä

Tulipa humilis Odalisque on lempparini villitulppaaneistani, kukkii vuodesta toiseen ja väri on upea lila. Samassa kiviympyrässä on ainakin valkoisessa koiranhampaassa nuppu.

Prunus accolade eli koristekirsikka avasi vähän lehtiään, kukkia ei vielä näy. Voi olla ettei kuki vielä kun on pieni ja nuori. Kanzanilla meni viisi vuotta kukintaan.

Sissinghurst White -valkotäpläimikkä on hieno kevätkukkija ja valkoisen kauden kourissa tuo puhtaanvalkoinen kukka sulattaa sydämen täysin

Kevätkukkapenkissä palloesikkoja, valkoisia tarhakylmänkukkia (olen muuten sitä mieltä, että kukan nimi on surkea...ruotsiksi tämäkin on "sippa" eli vuokko, sopisi paljon paremmin). Pieniä sipulikukkia, tulppaaneja, vuokkoja...näkymää voi ihailla kasvihuoneesta käsin sadesäällä

Tulipa Sogdiana, tulee uskolliseksi seuralaiseksi joka vuosi...auringonpaisteella miltei nyrjäyttää niskansa avautuessaan, sateella pysyy tiukassa supussa

Valkovuokot ovat valloittaneet kukkapenkkini, niitä on myös nyt joka penkissä

Kuriilienkirsikassa kukkanuput paisuvat. Olisipa jännä kokea kaikkien kirsikkapuiden yhtäaikainen kukinta. Jotain nuppuja ja kukkia tulee tarkkailtua tiiviimmin ja olisi hyvä, että avautuessaan päästäisivät vaikka hälytysäänen jotta tietäisi rientää nopeasti paikalle.

Balkaninvuokkoja istutin kolme-neljä vuotta sitten muutaman ja nyt ovat levinneet koko kuunliljapenkereeseen, nopeasti laskien pääsin noin viiteenkymmeneen. Luinkin, että sininen leviää riehakkaasti, muut värit eivät niinkään.

Tässäkin vanha tuttu vuosien takaa, Lummetulppaani Heart´s delight joka on muuttunut kääpiökokoiseksi..auts se lannoitus jäi sitten taas tekemättä tänäkin vuonna

Pienenpieni valkoinen Kevätkaihonkukka, rakastan noita täydellisiä lemmikinkukkia. Toivottavasti leviää kovasti

Vappuna kävin taimistolla, piti ostaa tuliaiskukkanen. Olin Plantussa tasan kello yhdeksän vappupäivän aamuna ja sain katsella täysin yksin kasveja...Löysin haaveilemani Kulta-akileijan ja valkoisen kääpiöjapaninakileijan (Cameo White). Kääpiöjapaninakileija on pieni ja matala, yritän tehdä kuunliljapenkereeseen akileijareunusta. Se pitenee vuosi vuodelta. Ihmettelen vähän, että akileijat ovat pysyneet paikoillaan eivätkä lähteneet vaeltamaan pitkit mantuja.

Aquilegia Crysantha eli Kulta-akileija, haaveilen, että se kukkisi yhdessä vaaleanroosan Varjoliljan kanssa kuusamien alla...mielikuvissani ne sopivat hyvin yhteen

Vappukukka oli taas tänä vuonna Hortensia, kasvihuoneen luona

Talon alkuperäinen narsissi, lajikkeesta ei tietoa

Kasvihuoneeseen vein jo taimeni, Kelloköynnökset saavat kietoutua retrotukeen

Olen niin onnellinen kun rakkaat koristeomenapuuni tulevat taas lehteen. Tämä riippamuotoinen on Cheal´s weeping, vaaleanpunakukkainen, kuunliljapenkereessä kirsikoiden seurassa tämäkin. Sen edessä näkyvä "luuta" on Kanzan. 

Keinun luona koristeomppu Hopa jonka istutin vasta viime syksynä, odotan iloisena sen kukintaa jota en ole vielä nähnyt

Sinivuokko tekee jänniä vihreitä kukkia. Hurjan kauan kukkii pihakatajan alla.

Alppikärhö Rubyssa nuppu kuten myös kaikissa muissa alppikärhöissä. Ne taitavat olla minun juttuni, alppikärhöt siis. Joku niiden vaatimattomissa kellokukissa vetoaa enemmän kuin isokukkaisissa kärhöissä. Ja kukkivat aikaisin.

Jumaloin tätä vaihetta kun voin puiden ja pensaiden sekä puutarhan rungon muodostusvuosien jälkeen vihdoin keskittyä pieneen piperrykseen, värien ja muotojen hienosäätöön. Erityisesti pienten kasvien istuttamiseen. Vettä on tullut taivaan täydeltä päivittäin viikon kerran. Pari vedenpaisumusta on koettu, tänään viimeksi. On hyvin koleaa ja tuulista. Viime vuonna vappuna oli kukassa jo moni kukka jotka nyt vielä empivät. Olen kuitenkin nauttinut pienistä kukkahetkistä pihamaalla. Tehnyt listaa "kolopaikoista" ja haavekasveista. Unelmointi on ihanaa ja toistaiseksi maksutonta...(kai siitäkin pian verotetaan). Ja siirtänyt kaikki mahdolliset taimet oikeille paikoilleen kun sateessa juurtuvat niin hyvin.

Rikkaruohojen suhteen tilanne on sama kuin aina, mutta olen rentoutunut alkuvuosien panikoinnin jälkeen. Nypin yksi tai kaksi rikkaruohoa kasvukaudella joka päivä samalla kun teen pihakierroksen. Ja pihakierroksen pystyi tänäkin vuonna tekemään ainakin 200 päivänä...tiedän jo etten voi tätä taistelua voittaa. Sinne sekaan kuitenkin heittelin tänään kesäkukkien siemeniä kukkaunelmat mielessäni.