sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Viime hetken shoppailuja

 Löytyihän niitä, edullisia puutarhakasveja. Puoleen hintaan tai vielä halvemmalla. Ja silloin Sulo Vilén iskee. Tunnetteko hänet? Minusta tuntuu, että meidän suvussa on paljon suloja. Isäni vei kerran kotiin auton kokoisen rautapöntön kun ilmaiseksi sai...isä makaa jo haudassa, mutta siellä nurkan takana rautapönttö yhä ruostuu. Vaarallinen tauti tämä hamstraus, mietin jo kauhulla ensi kesää. Mitä kasvihimoja silloin iskeekään taas. Hui. Onneksi aina voi syyttää geeniperimää hamsteroinnista. Kuvassa on Koreanperhosvaahtera joka syötiin alas viime talvena. Nyt se sai suojakseen metallikuvun. Tänään sain suojattua kaikki jäniksille maistuvat puut ja pensaat, hirveä urakka. Mietin taas miksi poistan aina verkot kevään tullessa...

Mutta asiaan: kasviesittelyihin. 

Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis 'Kellokas'). Ooh. Tätä olen harkinnut aina välillä. Istutin salaiseen lehtoon. Ihastelen aina näitä Tammisaaressa käydessä. Salaiseen lehtoon istutettu, mutta arvelen, että saattaa vielä vaihtaa paikkaa joskus. Kukat ovat vaaleanpunaisia ja kellomaisia, muutoin aika anonyymi pensas. Kokeillaan nyt tätäkin. 

Viime vuonna alesta löytyi Nietospensas (Deutzia Gracilis Scabra Plena) joka olikin ihastuttava valkokukkainen pensas, kukki vielä julmetun pitkään. Ihastuin siihen ihan täysin. Joten tämän vuoden alesta löytyi sille kaveri...

...tässä...tadaa...vaaleanpunakukkainen nietospensas (Deutzia Hybrida Strawberry fields) (nimi on hyvä). Nämä syksyn aleostokset vaativat aina aika paljon kärsivällisyyttä ja visiönäärisyyttä kun näyttävät niin rupusilta osto- ja istutushetkellä...onneksi on tämä Sulon geeni joka auttaa siinä....

Seuraavaksi Saarnivaahtera Acer Negundo, juuri sen jota ihailimme Kaisaniemessä. Sekin vain 3 euroa. (Kukkatalo on kaikkien näiden halpisten ostopaikka jälleen, jos joku innostuu lähtemään hankintareissulle, Helsingin Torpparinmäestä ostettu). Istutuspaikaksi tuli everest -penger, sieltä on lähivuosina kaadettava itsekseen tullut Vuorijalava joka on hurjan nopeakasvuinen. Toistaiseksi se saa jäädä näkösuojapuuksi kunnes vaahterat kasvavat. Tällä on kaverina pieni Mongolianvaahtera. Minulla on tulevaisuusvisiona kuinka monirunkoisten vaahteroiden alla on pieni penkki levähdystä varten. Ehkä sitten kun olen vanha ja väsynyt puut ovat jo suuria. 

Viimeinen uusi hankinta on Berberis Admiration, miniatyyrihappomarja joka jää pieneksi. Salaiseen lehtoon sinisävyisen Kartiovalkokuusen kaveriksi. Siinä ne ostokset tulikin esiteltyä joten siirrrytään tarkkailemaan syysvärejä.

Gulps. Kuunliljat muuttuivat yönyli keltaisiksi. Kurkkua hieman kuristaa. 

Suojatussa kapeassa käytävässä ovat vielä vihreämpiä. Teen syysväreistä empiriistä tutkimusta syksyisin, luulisin, että aikaisin syysväreihin tulevat altistuvat enemmän tuulille ja kylmälle. En ole varma. 

Toisaalta Villiviinit rikkovat kaavaa, ne tulevat aina samoihin aikoihin punaisiksi. Tänä kesänä huomasin ensimmäistä kertaa kolme uutta villiviiniä hassuissa paikoissa, tämä on yksi niistä. En keksi muuta selitystä kuin, että kasvien mullan mukana tulee pieniä taimia. Ihanaa. 

Kauneimmat syysvärit tulevat minusta kiinalaisiin...Jalokelloon vaikkapa. Kirkkaimmat keltaiset ja punaiset. 

Jotkut kuitenkin uhmaavat syksyä. Rakkaat ruusut nuppuilevat. Honorine de Brabant, olisi niin mukava nähdä kukassa. 

Metsämansikoita voi vielä maiskutella

Japaninjaloangervo on yksinäinen, mutta niin herkän kaunis. Lila on syksyn lempparivärini.

Törmäkukka aloittaa uuden kukinnan pienemmin & räjähtänein kukin

On muuten karmea ajatus, että jonain päivänä joutuu jättämään puutarhansa. Se tekee varmasti kipeää. Toivottavasti se päivä on vielä kaukana. Ainakin mummo eli miltei satavuotiaaksi, jospa geenit auttaisivat siinäkin. Valitettavasti poikaseni eivät arvosta tätä harrastustani juuri lainkaan. Kumpikin huutaa tuskissaan "ei kai vaan taimistolle". Olen kai kasvattanut heidät huonosti. Kohta hetken kestänyt lapsenkasvatusetappini päättyy ja menen taas töihin. Mutta aion kyllä piinata teitä jatkossakin kukkajutuillani jos jaksatte. Pian kasvielämä siirtyy kuistille turvaan pakkasia. 

26 kommenttia:

  1. No, sitä ei kuule vielä tiedä, jospa jälkikasvun mieli vielä muuttuu. Minulle tuli ainakin tämä "puutarhaheränneisyys" aivan täytenä yllätyksenä vasta aikuisiällä. Kauniita kuvia, hienoja hankintoja ja kiehtovaa kerrontaa jälleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun annat toivoa KesäKukka! Jännä, että puutarhahulluuteen voi herätä missä iässä tahansa. Kiitos paljon kauniista sanoistasi muutenkin.

      Poista
  2. Törmäkukka on suloinen, ja tuo happomarja aivan ihana. Semmoisen minäkin kyllä vielä joskus hankin. Sinulla paljon hieman erikoisempia kasveja.
    " Piinaa" vaan kasvijutuillasi - ne on mukavia luettavia ja katseltavia <3 Ihanaa lokakuuta sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulikki! Hanki ihmeessä happomarja, nyt niitä saisi oikein edullisesti vielä. Ihana kun jaksat käydä lukemassa, kiitos paljon.

      Poista
  3. Aaahh.. Vielä kukkivaa. Täällä käväs jo ensilumi. Mutta kyllä vielä jotkut ovat kukassa. Lumi ja kylmyys kyllä nitistää viimeisetkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pelaguu! Voi itku, joko lumi tuli? Toivon mukaan ei pysyvästi. Täälläkin kylmeni uih.

      Poista
  4. Piinasi on ihanaa, juttusi on niin mukavia ja puutarhasi ihana! Joten piinaa ihmeessä jatkossakin ;-)
    Super-edullinen vaahtera, hyvänen aika! Ihania hankintoja. Aika vaikea tuollaisia on vastustaa. Mulla kyllä vaikuttaa se, kun alan miettiä sitä jonkun paikan raivauksen ja usein maansiirronkin määrää, mitä jonkun kasvin istuttaminen vaatii. Se lannistaa osto-intoa kummasti!
    Mukavaa työhön paluuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila, se oli ihanan kiltisti sanottu! Sinunkin pitäisi piipahtaa kukkatalossa. Totta tuo, minä en ostohetkellä koskaan muista sitä vaivaa, mutta onhan se aina edessä. Olisi varmaan hyvä muistaa. Kiitos kannustuksesta!

      Poista
  5. Ihan samaa mietin kuin KesäKukkakin; ei yhtään vielä voi tietää mitä poikaset isompina ajattelevat. Meidän naapurin poika oli pienenä ihan mahdoton viikari ja vähän isompana kiinnostivat vain mopot. Nyt se täydellisesti hurahtanut puutarhanhoitoon!
    Onhan syksykin tavallaan kaunis, vaikka haikea!
    Hienoja Sulo Vilen -hankintoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Toivotaan tosiaan, että mieli vielä muuttuu. Naapurinpoika kuulostaa mahtavalta tapaukselta :) Syksy on kaunis, talvi ei...kiitos!

      Poista
  6. Kuka voisi unohtaa verrattoman Vilénin perheen?
    Ihania shoppailuja. En tiedä tuleeko pojistasi puutarhaharrastajia, mutta ainakin he aikuisina muistelevat kaipauksella, miten hassua oli kun äidin kanssa piti aina mennä taimistolle... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih Sara, kiitos! Vilenit taitavat olla kuolemattomia :) Toivottavasti ei jää pahat traumat puutarhoista, työkaverini kerran muisteli vihaisena kun ruokapöydässä oli aamulla taimia kasvamassa!

      Poista
  7. Vilenin perhe on tuttu :D eilen ostin perennoja laatikollisen kun sai -90% alennuksella. Siis melkein ilmaiseksi. Nyt pähkäilen hiukan minne istutan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Onpas ollut edullista, hyvä kun ostit! Teillä on iso piha, hyvin varmasti mahtuu :)

      Poista
  8. Tuo kellokuusama on aivan ihana, mahtava löytö. Kuten myös pinkki nietospensas, varmaan ihana kukkiessaan!! Innolla saa odottaa taas kevättä, eikös :)
    Hahaa, kuule ei meilläkään kovin innostunutta ole tuo jälkikasvu..Lähinnä kokevat joutuvansa kidutuskammioon, kun niitä taimitarhoille raahaan. Ei taaaaas tänne ;D Toisaalta, osaavat kyllä arvostaa luontoa ja tunnistavat niin monia perennoita, että ehkä joku innostus siellä pinnan alla itää, toivon.
    Tsemppiä työhön paluuseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kurjenkello! Kuusama taitaakin olla arkajalka, hui. Nyt saa tosiaan erityismielenkiinnolla odotella kevättä. Teilläkin lapset nurisee :) Ihana jos ovat nimiäkin oppineet, äidin hellällä opastuksella! Kiitos tsempityksestä!

      Poista
  9. Uuh, mitä löytöjä<3 Tänä syksynä olenkin ollut itse ihmeellisen maltillinen alelöytöjen suhteen. Johtunee kuitenkin vain siitä, etten ole oikein päässyt mihinkään taimistoille. Ja onhan siellä vielä hurjasti kotona istuttamattomia taimiakin, sekin hillitsee, ainakin vähän:)
    Voi sinullakin sitten työt alkavat, snif, haikeaa se on kun töihin palaaminen on kuitenkin aina tietyn ajanjakson päätös. Toisaalta sihen kyllä tottuu tosi nopeasti ja jo viikossa tuntuu, että näinhän tämä arki on mennyt aina! Tsemppiä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Vielä ehtii aleshopata :) Ehditkö istuttamaan lähiaikoina, pakkasta jo...Kiitos kannustuksesta, ihana jos viikossa tottuu! Musta tuntuu, että viimeksi kesti vuoden, jos silloinkaan.

      Poista
  10. Voi, tuo miniatyyrihappomarja on kyllä söpö :). Otahan kuvia miten pikkuisen kasvu lähtee käyntiin! Älä vielä luovu toivosta, en minäkään vielä muutama vuosi sitten välittänyt puutarhasta sitten yhtään. Jos sinunkin lapsesi sitten aikuisiällä hurahtavat täysin kukkiin. Odota kärsivällisesti ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elmeri! Laitan lisää kuvia jos/kun kasvaa. Ihanaa, toivoa siis on. On vain odotettava :)

      Poista
  11. Upea postaus! Melkein näännytin omat neljä lastani kasvimaalla, mutta kun kello heidän elämässään löi 20 vuotta, alkoi aika kullata kasvimaa- ja puutarhamuistoja ja he kaikki ovat innokkaita puutarha-aikuisia! Omaa pihaa heillä ei vielä ole mutta upeat parvekepuutarhat jo, joten älä lannistu! Aika kultaa!

    Vai Sulo Vileenit, kannattaa aina herkkuja hankkia kun niitä melkein ilmaiseksi tarjotaan ja herkkuja saitkin! Sulon ja Emmin huoltsikka oli tuossa kymmenen kilometrin päässä joten se on meillekinpäin vaikuttanut voimakkaasti!

    Mukavaa työhönpaluuta ja ihanan voimaannuttavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Voi upeaa, olet saanut kasvatettua neljä puutarhaihmistä, siitä pitäisi vähintään saada kunniamitali! Oh, asutkin siellä ihan "pääkallopaikalla". Kiitos paljon kannustuksesta!

      Poista
  12. Hienoja löytöjä. Kyllä kannatti olla Sulo Vileen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää. Kiitos kannustavista sanoistasi!

      Poista
  13. Sen kun 'piinaat' jatkossakin! Kannattaahan tarjoukset toki hyödyntää. Hyvää syksyä- on siinä paljon hyvääkin. Ainakin minun mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma kun jaksat käydä lukemassa! Syksy on ihana :)

      Poista