♥Kirsikat

Eräs puutarhavuoden ihanimmista ajanjaksoista lähestyy. Kirsikoiden kukintahetki. (Nämä kuvat ovat lyhyeltä poutahetkeltä viikonlopulta, meillä sataa toista viikkoa kaatamalla, metsätkin tulvivat). Anteeksi kun vastaukset kommentteihinne viipyilevät. 

 Rusokirsikasta voi aavistaa vaaleanpunaista. Kirsikoista lempparini on tämä ruso. Sen kukat ovat kunnon pinkit ja yksinkertaiset, kauneimmat koko maailmassa.  Puu on iso. Luulen, että puutarhavuoteni kohokohta on puun alla seisominen kun se kukkii. Minulla on näitä kaksi vierekkäin eri tasoissa, muodostavat ikäänkuin portin kiviportaille mennessä. Onhan tässä vuosien varrella koviakin talvia ollut eivätkä rusot ole kärsineet, vaikea uskoa kovin talvenaraksi. Kirsikoista olen haaveillut siitä asti kun sain oman pihan, unelman toteuttamiseen menee vain aikaa. 

Kuvassa pullistuvat nuput Kuriilienkirsikassa, joka kasvaa pensasmaisena, ei vaikuta mitenkään aralta tämä lajike. Kirsikat kasvavat ikään kuin mäen päällä, penkereessä, jossa on hiekkamultaa ja aika paljon aurinkoa. Nyt alkaa tila loppua, yhdelle kirsikalle varaan vielä paikkaa. Lajike on vielä itsellenikin arvoitus.

Hyvin hennon vaaleanpunainen ja yksinkertainen kukka on siis tällä kuriilienkirsikan Ruby-lajikkeella. Kirsikoissa häkellyttävää on niiden yhtäkkinen kukinta joka alkaa kuin tyhjästä ja on ohitse liian pian. Kukat vain tupsahtavat paljaaseen oksaan.

Koristeompuissa on myös repsottavat nuput jo, niille tulee ekaksi kauniit tummanpunaiset lehdet ja kukinta sitten vasta toukokuun loppupuolella. Purppurakoristeomenapuut ovat loistavia korvikkeita jos vyöhykkeet eivät riitä koristekirsikoihin. Jotkut koristeompuista ovat hyvinkin kirsikkamaisia kukinnoiltaan. Tämäkin riippamuotoinen Cheal´s Weeping -omena muistuttaa kyllä kirsikoita kukkiessaan.

Jottei kirsikkaunelmat loppuisi, istutin tuon keskellä kuvassa vihreänä näkyvän ja tuulen veivaaman riippamuotoisen villikirsikan (Prunus pendula) samaan penkereeseen muiden kirsikoiden kanssa. Koska olen ostanut minityyripuun ebaysta vitosella, en voi olla varma sen talvenkestävyydestä tai kukkien väristä, mutta on hauska kokeilla ja haaveilla tulevaisuuden kirsikankukista. 

Tässä puolestaan Kanzan tai Kwanzan, koristekirsikka sekin. Ei ole minulla vielä koskaan kukkinut vaikka on jo kahdeksanvuotias. Ekana talvena öljyntäyttäjä katkaisi sen nimittäin poikki ja on hissukseen kasvanut sivuoksasta isommaksi. Nyt se on jo minua korkeampi.

Riippakoristeomenasta on lähtenyt outo superpitkä sivuoksa kasvamaan, sidon sitä tuohon aidanteeseen, jos vaikka saisi kukkkivan aidanteen siitä. Sängynpäädystä tulee ehkäpä kesäprojekti.

Hyvin pieni koristekirsikka Ko-Jo-No-Mai näyttäisi olevan myös kunnossa ja nuput havaittavissa. Se talvehti ensimmäistä talveaan täällä, äitienpäivälahja viime vuodelta. Sillä on veikeä olemus, käppyräinen. Kukat ovat valkoisia. Etualan keppi kuuluu Tähtimagnolialle, jonka vieressä kasvaa puolestaan pieni Accolade -koristekirsikka. 

Mistä näitä kirsikoita löytyy? Ihan tavallisilta taimistoilta, netistä tai mistä milloinkin. Kyllä kirsikkarohmu keinot keksii. Yhden ihanimmista kirsikkapensaistani Mantelikirsikan (Prunus glandulosa plena) olen ostanut vuosia sitten kevätmessuilta. Se kukki vasta kesäkuun puolella. Ihanat kerrotut pörrökukat sillä. Minä vaan aina jauhan näistä kirsikoista, varmaan päästätte kyllästyksen huokauksen.

Oikeastaan ei olisi väliä millaisia kirsikkalajikkeita hankkii, ihan tavalliset kukkivat kirsikkapuut ovat yhtä kauniita. Minulla syömämielessä kasvavia ovat Suklaakirsikka, Kirsa-pensaskirsikka ja vielä ihan kääpiökokoinen Imeläkirsikka Sunburst, josta odotan kovasti satoa, se on itsepölytteinen. En ole koskaan maistanut Imeläkirsikoista suoraan puusta, hapankirsikat kun ovat nimensä mukaisia suutuntumaltaan (vaikka toisin väitetään). Mielessä siintää jo sellainen tanskalaistyyppinen joulun jälkiruoka jossa on kermavaahtoinen riisipuuro & kirsikkakastike. Ai nam. 

Isossa Pilvikirsikassa näkyy vihreitä nuppupalloja

Kevätpenkissä Palloesikot kukkivat eri väreissä

Tarhakylmänkukka on suloinen. Valkoiset ovat vasta nupulla. Siskoni lämpimässä pihassa ei kovin kaukana täältä nämä ovat kukkineet jo monta viikkoa. Ihania. Hänellä oli oikein sellainen tumma lila vuokko jota aloin himota...

Syksyn aleostos magnolian (Susan) vein kasvihuoneeseen värjöttelemään

Kasvihuone on muutenkin paras paikka vilpoisilla ja sateisilla kevätkeleillä, siellä on messuilta ostettu Ruusupionikin, jännät kuparipunaiset lehdet sillä. Haaveilin ruusupionista pitkään. Tämä on ehkä punainen. Värillä ei ole väliä sinänsä. 

Betonimuurilla kasvava köynnöshortensia uskaltaa jo hiljalleen avata lehtiä

Valkovuokot tunkeutuvat joka paikkaan, muurin rakosiinkin

Pian alkaa ihana vuokkokevätkin. Tässä on muistaakseni Blue eyes-valkovuokko

Nyt kukkivat  valko- ja keltavuokot, balkaninvuokot ovat tehneet vasta pienet lehtiruusukkeet maan pinnalle

Odottelen jo vappua, kukkakimppua & kuohuviinibrunssia (kotioloissa organisoituna). Katson ikkunasta pallojen lomasta sadetta ja skoolaan keväälle. Tämä kevät on ollut viime vuoden toisinto, sateinen ja tuulinen. Onkohan kesäkin sitten samanlainen?