Riipin raapin

On vuokkojen aikaa. Vappuviikko on ollut sateinen ja kylmä (niinkuin aina). Pienoislehdossa keltavuokkoja rypäs...

...kuunliljapenkereessä Blue shades -balkaninvuokkoja (leviävät hyvin, paremmin kuin valko- ja vaaleanpunakukkaiset)

Valkoiset tarhakylmänkukat vasta raottavat terälehtiään (nämäkin ovat minusta vuokkoja vaikka toisin nimessä väitetään)

Tämän pitäisi olla Blue eyes -valkovuokko, en ole varma, ei näytä siltä...ihana joka tapauksessa

Valkovuokko, jonka nimi on joko Wyatt´s pink tai Kentish pink. Toinen on vielä nupulla niin en tiedä kumpi on kumpi. Joka tapauksessa ulkopuolella on hentoa vaaleanpunaista. Nupulla ovat vielä plena, Pink delight, Royal blue ja Hämyvuokko. Kärsin alkavasta dementiasta. Nimet ja istutuspaikat pätkivät. Toisaalta nämä kukkivat muistan niiden nimen tai istutuspaikan tai en.

Suloinen hyvin pieni valkokukkainen sinivuokko kukkii myös, pihan perällä kasvaa näitä minipikkuisia joita saa välillä etsiä kissojen ja koirien kanssa. Pinkkiä en ole vielä löytänyt...

Saaripalstalta tämä kiurunkannusihanuus. Kiitoskiitoskiitos.

Sen vieressä kirkkaanpunakukkainen kiurunkannus (Beth Evans) on kukkinut hurjan pitkään

Jouluruusutkin kukkivat, tämä on toissajouluinen atrorubens, joka kasvaa varjopenkissä. Mutta miten huomasinkaan, kun tarkkailin tätä! Huomasin varjopenkin olevan täynnä verta, turkkia ja suolenpätkiä. Joku pieni eläin oli jäänyt toisen kynsiin. Vieläkin vähän kuvottaa.

Tässä ystävältä saatu ihana tummakukkainen jouluruusu, niin hieno.

Muutkin jouluruusut istuttelin kuukausi sitten tänne. Lintujen ruokintapaikalle on hieman kylväytynyt auringonkukkia...

Tulppaanien aika alkaa seuraavaksi

Oranssia sävyä löytyy jo pikkuisesta tulppaanista, jonka nimeä en juuri nyt muista...palataan asiaan

Kärhöjen tarkastuskierroksella totesin kaikkien olevan hengissä, ainakin luulisin niin. Näistä kun ei aina tiedä, ovat oikukkaita. Ensimmäinen alppikärhön nuppu on näkyvissä, tämä on ehkäpä Ruby, vaaleanlila. Ne kukkivat aikaisin ja myöhään, toisen kerran syksyllä. 

Ilahduin: kerrottukukkainen Kolmilehti (Trillium) kurkistaa pihan perällä. Voi kunpa se kukkisi tänä keväänä.

Ilahdus numero kaksi: tuoksuorvokit. Olen aivan hulluna tähän kasviin ja niitä on niin vaikea löytää...tässä Coeur d´Alsace -tuoksuorvokki, se on vaaleanpunakukkainen. Ei ole vielä koskaan kukkinut ja talvenarkakin on...odotan sydän sykkyrällä joka vuosi...tuoksu on jotain sietämättömän ihanaa näissä, olen tuoksutellut ulkomailla.

Alkaa olla enemmän vihreää kuin ruskeaa kukkapenkeissä, tässä kevätpenkki, jossa kasvaa esikkoja, erinäisiä sipulikukkia, tarhakylmänkukkia ja pikarililjoja.

Pionien varret nousevat, taustalla jo korkeita alliumeja ja pieni vihreä vasemmalla on tähtiputkea, joka leviää reippaasti. Niin kiva yhdessä pionien kanssa, ne kun kukkivat aika lyhyen aikaa ja korkeat tähtiputket puolestaan pitkään

Hortensiat heräävät eloon. Pallohortensia. Näitä vähän leikkelinkin.

Leikkasin myös ruusuja kun huomasin pitämyskoivumme olevan hiirenkorvalla

Yleensä puutarha saa minut iloiseksi, mutta tänään koin siitä stressiä. Näin vain tekemättömiä töitä ja hutiloiden hoidettuja leikkausurakoita. Kaikki oli vähän  riipin raapin (sanonta, jonka opin juuri Laitilasta kotoisin olevalta työkaverilta, ihan mahtava). Brunssikin tuli nautittua ennen aamukahdeksaa (onni ei ole aamuvirkku perhe). Nyt vetäydyin väsyneenä tuoksuttelemaan orvokkikimppua sisätiloihin. Onneksi huomenna on uusi päivä. Mies lupasi ostaa vappukukan huomenna, sitä siis hakemaan. Sitä ja tarmonpuuskia odotellessa toivottelen iloiset waput kaikille (näin jo alkuviikosta teekkareita laitamyötäisessä, mitenhän heidän kuntonsa kesti tänne asti, jäin pohtimaan). Glada, klara wappen!