Kesän kaunein morsian

Kesän kaunein morsian on varmaankin Helmipensas Exochorda racemosa The Bride  (suomeksi morsian). Vai mitä tuumitte?

Kerrottu valkoinen alppikärhö on oikea valopilkku pihan perällä

Siskon kanssa kävimme nopsaan Marketanpuiston markkinoilla. Jokavuotinen perinne meidän lapsuusmaisemissa. Vähän kyllä harmitti, että ostelin mitä sattuu. Piti ostaa tillipioni (se meni nenän edestä) ja tumma ruusunnuppupelargoni (sekin meni nenän edestä). Vakka-Taimelta en raaskinut ostaa mitään (kallista, paitsi se tillipioni olisi ollut kympin) , Tommolan Heidinkukkaa pitelin käsissä, mutta jätin vaikka hinta oli suht ok (5 euroa). Hongiston taimistolta olin ajatellut ostaa syreenin, mutta kallis hinta järkytti  (Pilvi, 24 €) niin haksahdin halpaan (kympin) ruusuun Merveilleen (jota ei todellakaan pitänyt ostaa, mutta aukko on kukkapenkissä viime talvena kuolleen ruusun kohdalla), mutta toisaalta ruusu on Pirjo Raution risteyttämä ja ihailen häntä niin kovasti.....vaikka sitten kunnioituksena hänelle, tässä tämä kauhean pieni ruusu on:

Pääkohde on kuitenkin joka vuosi BOVin taimet (Blomsterodlingens vänner), joissa hinta on kohdillaan (2,50/kpl, korotusta 50 cnt viime vuoteen itseasiassa). Sain loppujenlopuksi kympillä viisi, siellä aina niin mukavat myyjät). Ostin kevätputken, Lumikin, Karhunlaukan (jälleen tyhmä heräteostos), Ranskantulikukan ja Lehtoimikän. Istutin kaikki heti pienoislehtoon, lukuun ottamatta imikkää ja tulikukkaa.  Kuva on huono, mutta se on Kevätputkesta, kukka on sillä vihreä.

Tulin taas niin vihaiseksi Pionien kodin kojulla. Hinnat ovat aivan utopistisia. Minusta pionien tulisi olla kaikkien ulottuvilla (ja ahneus on yksi kuolemansynneistä). Olen huomannut taimistojen täällä päin vetävän pionien kotien hinnat yli ja ruuvaavan niitä reilusti alaspäin. Heillä Tillipioni olisi maksanut 55 euroa. Pitäisi muuten kokeilla sitä ruotsalaisten niksiä pionin lisäykseen, lehti vesilasiin, juuret ilmaantuvat jonkin ajan kuluessa.

Vaaleanpunaiseen kieloon olen aika rakastunut...

Tutkailin muistiinpanojani ja tämän täytyy olla Fritillaria Pontica ja aikaisemmin kuvissa esiintyneen Elwesii. Pikarililjoja kumpainenkin.

Juudaksenpuussa on niin kauniit lehdet, se on kyllä kuivattanut monia oksia, joita en vielä uskalla leikata. Ehkei ihan superhyvin viihdy Suomen talvessa, mutta onneksi on vielä hengissä. Kuinka monta kaameaa talvea hän mahtaa kestää? Tuli eräänä iltana mieleen, että mitä jos ensi talvi on vielä pahempi kuin edeltäjänsä.

Deutziat eli Nietospensaat palelluttivat paljon oksia, mutta versovat onneksi juuresta. Minulla on tämä valkokukkainen plena ja vaaleanpunainen Strawberry fields, viime syksyn aleostos. Toivottavasti se kukkisi tänä kesänä. 

Pikkusyreeni ja Koiranputki, päästän tuon koiranputken mieluusti kukkapenkkiini ja pidän sitä vähän silmällä...se on vain niin loistava maljakossa niin siksi sitä on pakko kasvattaa. 

Illakko aloittelee kukintaa. Tämän juurakko talvehti lumen alla pakkasista huolimatta ja säilyi koko talven vihreänä. Lilakukkaista en ole vielä löytänyt, onko lie lähtenyt vaeltamaan? Tuoksu on kuitenkin tuttu orvokin tuoksu.

Viime tipan henkiinheräämisiä: köynnösruusu Giardina versoo. Jotain elämää on myös kuolleeksi luulemassani Pikkulehtisyreenissä (vai mikä sen nimi nyt olikaan). Tästä ei oikeastaan voi vielä tietää versooko jotain villiruusua varttamiskohdan alapuolelta vai aitoa tavaraa.

Syreenien aikaa eletään...tässä Beauty of Moscow, Moskovan kaunotar, se on kyllä kaunis. Vaaleanlilan sävyinen. Ilmassa syreenin ja kielon tuoksut sekoittuvat, välillä ei tiedä kumpi on kumpi.