sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kurjenmiekkaa, orvokkeja, perunaa & kiveä

Ensimmäinen kurjenmiekkakaunokainen avautui. Suloinen on hän. Sekoituspussista jossa oli myös keltaisia kurjenmiekkoja eikä lajikkeista tietoakaan, mutta minusta näyttää kovasti J.S. Dijtiltä. Otin kuvia auringossa ja varjossa, värisävy on hieman erilainen kummassakin. 
Pikavisiitti oksasaksia ostamaan (pärjäsin nippa nappa viikon ilman, oli loppujen lopuksi aika kamalaa) oli unelmien täyttymys, löysin orvokkeja. Ihanaa.
Ostin myös kaksi pussia ruotsalaista siemenperunaa joista olin unelmoinut. Toinen mandelpotatis -lajiketta ja toinen Cerise -lajiketta, joka on siis kirsikanpunainen kuoreltaan, aika pieni lajike joka muistuttaa muuten ulkonäöltään manteliperunaa. Herkkuperunoita siis.
Eilen alkoivat Snowbunting -krookukset kukkimaan. Pari päivää viime vuotista myöhäisempänä.
Ja sain lyhyen tarmonpuuskan, upotin laatat jotka vievät kompostinurkkaukseen, olivat nelisen vuotta irrallaan sitä innostusta odottamassa. Älkää naurako (tai saatte toki nauraa, tarjoan nämä :) ), tässä elämäntilanteessa ei vaan ole varaa asennushiekkoihin tai muihin...on ihan saveen upotettu ja muovailtu paikoilleen. Muistutti aika paljon lapsuuden leikkejä joen ja järvien mutapohjissa, aikamoista rävellystä moni näistä pihahommistani, onneksi omassa pihassa saa vielä leikkiä. Eikä tietenkään mennyt suoraan (alkaa olla tämän puutarhan tavaramerkki jo), mutta ei kai se elämäkään ole ihan suoraan mennyt. Teen pienen kivitukimuurin reunaan jossa kasvaa lipputangon jalustalta siirrettyjä Vuorenkilpiä ja oikealle aion levitellä siinä jos kasvavia Minttuja. Saa jatkossa nimen Mojitokäytävä.
Sama juttu liuskekivikäytävän jatkeeseen kaksi pientä palaa. Saveen upotettuna. Tähän loppupäähän unelmoin siemenkylvetyistä perennoista kivien lomassa, neilikkaa ja muuta kuivuutta kestävää perennaa, mieluiten tuoksuvaa. Ihana tepastella puutarhakierrosta kukkivien kivien lomassa sitten joskus.
Siinä kun tyytyväisenä puhisin ja asentelin kiviä niin onnistuin astumaan lyttyyn lumikellot varjopenkissä. Joten pikkuisen riekaleisena, mutta kuitenkin hengissä vielä ovat pienet kellot.
Pihan esikot ovat olleet monta viikkoa samannäköiset, jännitän josko ensi viikolla innostuisivat kukkimaan.
Aurinko laski koristeomenassa riippuvan koristepallon taakse ja tuli taianomainen tunnelma..

26 kommenttia:

  1. Voi että, sullahan on siellä jo kaikesta päätellen ihka oikea kevät ! =) Mojitokäytäviä ei varmaan kovin monessa puutarhassa olekaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kesäkukka! Keväistä on vaikkakin aamuisin aika vilpoisaa. Hih, mojitokäytävällä pitää tietysti tarjoilla mojitoja, pitää opetella varmaan tekemään. Kovin tuiteriin ei saa kuitenkaan tulla ettei tuusvahda rinnettä alas naapurin puolelle :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Teilläkin taitaa olla jo ihan kevät siellä myös :)

      Poista
  3. Voi tuota pikkuista kurjenmiekkaa ja mielenkiintoiset siemenpotut <3 Minulla ei olekaan vielä yhtään pottua, Hyötikseen tulee siemenperunat aina niin myöhään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna. Myyjä sanoikin, että kotimaiset potut tulee vasta myöhemmin. Ruotsalaiset ovat hätähousuja :) Ei siis kiirusta vielä.

      Poista
  4. Sinullakin ihana iris! No, nyt on komeaa pussillinen manteliperunoita ja loistava valopallo

    VastaaPoista
  5. Hihii, mojitokäytävä! Pihapuuhat on tosiaankin mitä mukavinta leikkiä, itsekin teen kaikenlaista vinoon ja mutkaan, ja pääasia, että hauskaa on.
    Ihanaakin ihanampi kurjenmiekka! Minulla tuli kerran sekoituspussista yksi tuollainen purppurainen, mutta seuraavana vuonna ei enää. Siitä pussista on päättänyt asettua vain yksi sininen, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Nyt sekin on taas noussut mullasta, tosin lehtiä vasta.
    Nam, siemenpottuja, nytpä minäkin lähden ostamaan niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. Jos tulet kesällä käymään niin tarjoan sinulle mojitot :) On tämä ihana harrastus jos ei ole rima kovin korkealla ja tyytyy vinoon. Taitaa tosiaan irikset tulla ja mennä, aina eivät viihdy. Sininenkin on kiva. Espoon keskuksen Taimiasta ostin siemenpotut, varmaan siellä Esp.lahdessakin on, ruotsalaisia ekaksi ja kotimaisia sitten myöhemmin.

      Poista
  6. Varsin asiallista; Mojitokäytävä!
    Hurmaava kurjenmiekka. Täällä kaikki piipot ovat jähmettyneet paikoilleen, kukaan ei aukaise nuppujaan! Mutta kasvarissa onneksi kukkii!
    Minäkin löysin lauantaina orvokkeja, ei voinut vastustaa.....
    Hmmmm....siemenperunat, milloinkas ne pitäisikään laittaa itämään?



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Eiköhän ne pian avaudu! Täälläkin aika kylmä aamuisin, hitaasti etenee ja hyvä niin. Kasvihuoneesi oli aivan ihana kun kävin katsomassa. Hyvä kun löysit orvokkeja :) Huhtikuussa vasta idätystä alkaen, ei siis kiirusta vielä pottujen kanssa.

      Poista
  7. Voi orvokkeja, minäkin haluaisin! Täytyy mennä jostain metsästämään! Ja miten siellä jo krookukset ja kurjenmiekatkin avautuvat, omani vasta kurkistelevat. Ja mitä perunoita, nimetkin kuulostavat aivan yliherkullisilta. Hienoltahan tuo Mojito-käytävä näyttää, oikein hyvältä! Viivasuora on tylsää ja persoonatonta. Löysin muuten tuosta läheltä pellonreunasta kivenmurikoita, jotka koitan saada jollain konstilla kotipihaan, pienet kiviportaat olisi suunnitteilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Toivottavasti löydät orvokkeja! Täälläkin ne olivat kiven alla, pienemmästä taimistomyymälästä löytyi. Pian sielläkin irikset kukkii jo. Hih, viivasuoraan en kykene vaikka tahtoisin. Upea löytö nuo kivet, kiviporrasprojekti kuulostaa täydelliseltä. Pystyykö kottarilla roudaamaan kotiin?

      Poista
  8. Voi kun sinulla on täällä ihanaa! Kurjenmiekkoja oli minullakin kukkamaassa joskus, mutta ovat sieltä salaperäisesti kadonneet johonkin vuosien saatossa. hurmaavia kurahommia olet tehnyt - teillä on näköjään jo routa jokseenkin sulanut maan pinnasta, kun oiset hommat onnistuu. Kaunista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! Kurjenmiekkoja väitetäänkin oikukkaaksi. Täytyy vissiin istuttaa joka syksy uusia? Routaa en ole hetkeen huomannut. Teilläkö vielä on? Kaunista viikko sinnekin sinulle!

      Poista
  9. Hieno samettinen väri tuossa lumi/jääkurjenmiekassa. Joskus olen keltaista versiota istutellut ja nousikin hyvin sen yhden kevään, sittemmin hävisi. Täytyisikin näitä syksyllä taas laittaa, ovat mukavia kun kukkivat näin aikaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kurjenkello! Oli minustakin ihanan värinen, alemmat lehdet ihan mustat. Keltainen olisi myös ihana. Minulla ei ole aiemmin näin aikaisin kukkineet. Ensi syksyllä taas lisää :)

      Poista
  10. Orvokit on kyllä varma kevään merkki, kuten siemenperunatkin:) voisinpa itsekin laittaa muutaman perunan vaikka kassiin kesällä kasvamaan.
    Ja irikset on upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Kevään merkkejä todella! Minäkin aion laittaa ihan kauppakassiin potut, kokeilen mitä tulee :)

      Poista
  11. Mitä sitä millään asennushiekoilla tekee, jos hommat luonaa muutenkin ;) Mäkin aina asentelen suoraan vaan maahan, tosin meillä ei ole savea niin ei pääse muljaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina! Todella hih, mitäpä asennushiekalla. Tiedä vaan kuinka kestäviä saviasennukset ovat :) Sinäkin asennat maahan jee :)

      Poista
  12. Taidat asua ihan eteläisimmässä Suomessa, kun on kevät noin pitkällä? Meillä ei kukat vielä kuki eikä voisi kiviä istutella. Onnekas sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! Espoossa asutaan. Toivon, että teilläkin pian! En tosin yhtään tiedä missä asut?

      Poista
  13. Voi ihanuus, krookukset jo kukalla! Kiitos, että saan laannutta puutarhaintoiluani kuviesi kautta;)

    ps. s-osoitteeni on gardenofmydreamsblogi@gmail.com. Laitathan oman yhteystietosi myös;)

    VastaaPoista
  14. Kiitos Maarit!! Laitan sinulle lähiaikoina spostia :)

    VastaaPoista