perjantai 4. syyskuuta 2015

Sateinen pikku Pariisi

Syksy tuli puutarhaan. Syyskuu, toinen vuoden lempparikuukausista. Tänään asettelin piiskaavassa sateessa Eiffelin kiven päälle, vähän kummallinen, mutta aika hauska. Tälläiset miniatyyriprojektit ovat valtavan kivoja, mitään stressiä näistä ei saa aikaiseksi, mutta sen sijaan hauskuutta elämäänsä. Oikealla pensaskirsikka Kirsa ja Suklaakirsikka, ehkäpä he kukittavat eiffelin tienoon ensi keväänä kuten oikeassakin Pariisissa..
Kiven edustalle, Eiffelin luo istutin aiemmin pari sinistä kellokukkaa sillä ajatuksella, että muistuttavat Seine -jokea (oikean Eiffelin jalan juurilla kasvoi kylläkin tavallisia esikkoja eri väreissä). Ja joen rannalle korkeampaa heinämäistä Hietaliljaa ja sitten siihen tulee myös Paratiisililja viekkuun. Oikealla näkyvä Nukkapähkämö on se paras perhos&mehiläiskasvi puutarhassani, ihan ehdottomasti suosituin. 
Sinistä tuli nyt muutenkin tahattomasti lisää, voi ei miten kaunis on Jalokello Fuji blue, vähän kerrotumpi tapaus kuin vaaleanpunainen Fuji. Sinisen miellän voimakkaasti kevätväriksi, syksyllä se miltei puuttuu puutarhastani kokonaan. Nyt on sitten jotain sinistäkin.

Minusta on niin ihana hetki kun hortensiat alkavat saada vaaleanpunaista sävyä kukkiinsa

Sateessa kukitaan vielä, Tuoksuköynnöskuusama

Giardina -köynnösruusu täysin avautuneena ja sadepisaroituna
Kesällä kylvetyt Myskimalvat
Ja yksi pieni henkilökohtainen unelmani toteutui...istutin salaiseen lehtoon Vanamon (se on tuo lankaköynnöstä muistuttava huitula kuvassa (lehti on sinivuokon). Aion paiskia hommia jotta saan viihtymään meillä.


Kesän ulkoillut äitienpäivähortensia tekee hauskasti sinisiä ja punaisia kukkia

Riippapelargonit ovat vielä uhkeimmillaan (vietämme sen viisivuotispäiviä)

Osan pelargoneista toin sisään suojaan sateilta
Ja vaikka vannoin etten tätä Lyhtykukkaa pihaani päästä (oli melkoinen riesa vanhassa puutarhassani, leviää) niin Prismasta ostin sen taas. Istutan sen ruukkuineen päivineen maahan salaiseen lehtoon. On vaan niin makea syksyn symboli oransseine lyhtyineen. Edellisessa pihassa poimin aina lyhtyjä sisään kuivumaan ja asentelin kuivat lyhdyt jouluvalojen päälle Halloweeniksi. Ehkäpä on taas sen vuoro...elämässä saattaa osat vaihtua suurissakin linjoissa, mutta jotkut jutut toistuvat ja kertautuvat. 
Kelloköynnös luulee tervetuloa -kyltin koskevan sitä ja pyrkii ovesta sisään. Vai onko se vihje, että on aika siirtää kesäkukat kuistille? Kukkasipulitkin ovat nyt matkalla Hollannista tänne. Onneksi tuli tilattua vain pieniä sipuleita laiskuussyistä. Ei tarvitse kaivella kuoppia, tökkii vaan istutuspuikolla. Miellyttävä syyspuhdetyö.  

20 kommenttia:

  1. Sä tarttisit tonne Eiffelin-juurelle baskeripäisen, kaulaliina kaulalla olevan, ihanan Ranskan pojan soittamaan haitaria kaihoisasti. :)
    Ihania kuvia ja kasveja taas kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina, hyvä idea, mistähän saisi suloisen ranskalaisen pojan tänne :)

      Poista
  2. Hauska Eiffelin torni. Syksy on jotenkin jo valmistautumista kevääseen sipulikukkien myötä vaikka välissä on pitkä talvi. On jotain mitä odottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja. Kukkasipulit ovat niin ihania! On ihana odottaa taas kevättä

      Poista
  3. Ihana riippapelargoni, ihana vaaleanpunainen ruusu, ihana hortensia ja ihana "Tour Eiffel". Oli vaan taas niin paljon monenlaista ihanaa! ♥ Riinan ehdotus on muuten loistava! :)

    VastaaPoista
  4. Todella kauniin värinen jalokello.Hortensian kukkia muuten kannattaa kuivata. Säilyvät tosi kauan kauniina ja hennon paperimaisina.Vanamon tuoksu on yksi hienoimmista ja kasvi itse pienuudessaan on valloittava. Toivottavasti se kotiutuu lehtoosi. Hauska Eiffeltorni. Lähden pian tutustumaan siihen Pariisin matkani yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko. Kiitos kuivausvinkistä! Vanamo tuoksuu kuulemma vain öisin, pitää valvoa :) Aivan ihanaa kun pääset Pariisin!

      Poista
  5. Niin paljon ihanaa taas kerran! Hortensiat ja köynnöskuusama, Giardina ja myskimalva, valkoinen pelargonia ja lyhtykukka... Onnea ja hyvää vointia vanamolle. Minun täytyy käydä ensi kesänä metsässä haistelemassa miltä se tuoksuu!
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara. Kerro minullekin sitten tuoksusta, luin vaan, että tuoksuu vain öisin. Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  6. Ooh vanamo<3 meillä kasvoi luonnostaan yksi heiveröinen yksilö tuossa kallion alla, mutta nyt kun siitä on raivattu puusto autokatosta varten se on hävinnyt:( Olisi pitänytkin yrittää siirtää se ajoissa jonnekin varjoisaan turvaan.
    Minullakin on yksi valtava riippapelargonia, jonka haluaisin yrittä tarvettaa. Hirvittää vaan jo nyt se tungos mikä pian vallitsee sisätiloissa. Täytyy pitää pää kylmänä ja yrittää olla kantamatta ihan jokaista kasvia sisään. Keijunmekoista olen ainakin päättänyt luopua, siemenestä vain sitten uutta keväällä kasvamaan<3 Mukavaa viikonloppua, harmi kun on luvannut aika sateista keliä. Sadetakit vaan niskaan ja istuttelemaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna, Voi harmistus, että Vanamosi katosi. En tiedä itsekään saanko viihtymään. Ei se tungos haittaa, ihana kun on kasveja. Joistain voi sitten tinkiä. En tiedä onnistuuko edes keijunmekon talvetus, kokeilen vasta. Ihan fiksua jos et kaikkea talveta. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  7. Kaunis kukintaa. Kiva kun on noin paljon kukkkivia kukkia vielä syyskuussa. Hortensiat ovat aivan ihania. Eiffel-torni kiva; minulla on aika paljon matkamuistoja sijoitettuna puutarhaan. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli. Matkamuistot kuulostaa mukavilta puutarhassa. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Vanamoa puutarhassa, soma kuin mikä!
    Valkoiset hortensian kukat pimenevässä syysillassa ovat kaunis näky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta. Juuri ihailin valkoisia hortensioita tuolla pimeydessä.

      Poista
  9. Kaunis pieni Pariisi! Ja niin ihania ruusuja. Alan nyt kyllä ymmärtää ruusujen päälle yhä enemmän. Onneksi nautit syyskuusta, minulle meinasi tulla itku syyskuun alkamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää. Minäkin lämpenen ruusuille nyt ihan eri lailla. Älä sure syyskuuta, se on ihana ja kaunis kuukausi! Lokakuu sitten kurjempi.

      Poista
  10. Minäkin tykkään syyskuusta ja syksystä ylipäätään. Vai on sinulla oma Eiffertorni puutarhassasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma, kiva, että tykkäät, syksy on ihana...joo minulla eiffelhulluus ollut aina :)

      Poista