Maaliskuu

Kevätpöydällä käyn haukkaamassa vihreää jotta jaksaa näitä iljettäviä pakkasia vielä. Ihastuttavan magnolian oksan sain murulta. 

Kevään ensimmäiset orvokit tuntuvat niin erityisiltä. Olen tunnelmoinut niiden parissa viikonlopusta asti. Loppuviikosta on luvattu taasen lunta, gulps. Plantusta löytyi nämä. Jututin mukavaa myyjää ja hän kertoi, että orvokit tulevat Tuomiojan tarhalta. Kävin heti tutustumassa heidän sivustollaan.

Esikot ovat ulkoilleet päivät ja yöt levänneet kuistilla kun on niin kovia pakkasia. Voivat paremmin kuin esikkoni yleensä.

 Uuden vauvankin on tämä yksilö tehnyt. 

Perintöpelargoni on aina ollut lamoavakasvuinen, mutta nyt on ykskaks alkanut tehdä pystysuoraa kasvustoa. Mikähän sille on tullut...

Viime vuotinen Plantun pistokasostos Kronprinsesse Mary selvisi onneksi talvesta hyvin, se on niin kaunis kerrottuneine valkokukkineen

Ostin sille kaverin tässä taannoin, yhden pistokkaan jotakin vaaleanpunaista lajiketta, taisi sekin olla tanskan kuningashuonetta edustava. Kerrankin leikkelin myös osan pelargoneista. Muutama uhri tuli talvella, yli viisivuotias banaani kuoli, samoin joitakin pelargoneja menehtyi. Nyyh.

Ihan täysin ei kuollutkaan jouluruusuihanuus kylmähoitoon, mutta sillä on vieläkin kirvoja...tyydyn kylvettelemään usein. Hämmentävää on, että kirvat ovat jälleen pinkkejä :)

Kukkien kuivatuskokeilussa kauneutensa säilytti mukavasti muotonsa Morsiusharso ja Helminukkajäkkärä kumpainenkin

Mutta kaunein on ollut oregano eli Mäkimeirami, tuoksuukin vielä hennosti. Ensi syksynä kerään oikein ison kimpun. Tämä kasvi tupsahtelee siellä täällä puutarhassani, linnut varmaan sitä levittävät myös ja muurahaiset.  Mikä on mukavaa, pidän siitä kovasti.

Pelargonin pistokkaita läjässä. Haaveilen tuoksupelargonista. Omenan- tai ruusuntuoksuisesta. En ole vielä löytänyt.

Ihanaa tuoretta vihreää kasvustoa Hopeapinjassa

Magnolian vastapuhjennut lehti, sileä ja täydellisen vihreä

Kaivelin esiin kuivahtaneet Anemonetkin (kruunuvuokot) jotka muuttuivat liottamalla pulleiksi ja istutin ruukkuihin

Sokeripallukka kerrottu helmililja on tosi suloinen, näitä pitää hankkia lisää pihaankin ensi syksynä.

Hienohelma eli Unelma ryöppyää alas hyllyltä, se täytyy pian taas leikata tai muutoin se keikahtaa alas

Näistä taitaakin tulla kesäamarylliksiä, hauskaa. Rakastan niin paljon amarylliksiä, miksipä ei olisi mukavaa saada puutarhaan kesällä kukkivia amaryllejä. Nämä yksilöt ovat toissajouluisia ja elävät jo omassa rytmissään. Kesäksi vien nämä jälleen ulos. 

Kaikista kurkistaa nyt pienenpieni kukkanuppu, jopa siitä marraskuussa ostetusta kuivasta sipulistakin. Kesän viettivät ulkona, muutoin olen kastellut kerran viikossa ja lannoittaa unohdin kokonaan. 

Sinulle kiitos joka jaksoit lukea tämän kuivan höpötyksen loppuun asti  ♥