sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Väriä elokuulle

Ed Murray -päivänlilja, tänä vuonna Summer wine ei kuki, vuorottelevat jostain syystä. Ed on tosi tumma ja vähän ripsureunainen, oikein kaunis.

Elokuu alkaa ja puutarha vastaa värikkäämmillä kukilla. On punahattujen aikaa, nämä ovat omia lemppareitani elokuun kukkijoista. Syyskuun ykkönen on syysvuokko. Valkoiset ovat vasta valmistautumassa kukintaan, mutta pinkit ovat jo vauhdissa. 

Kultapallo, se ainokainen iloinen pallo. Luulin näiden leviävän, mutta minulla on vuodesta toiseen vain tämä yksi. Iloitsen siitäkin. Oikeasti nämä sopivatkin parhaiten punamultaisen talon seinustalle.

Nauhukset

Aamusade ja kosteus: kuin kristalleja Ikiviuhkon ohuissa versoissa, sekin kuuluu myöhäisiin kukkijoihin ja on kukkapilvimuodostelma samaan tapaan kuin harsokukat

Aamuaurinko herättää ja hellii, tässä Likusterisyreeniä, jonka siirsin viime vuonna. Kukkinut se ei ole koskaan, mutta mieluisammassa paikassa selvästi joten toivo elää

Kuunliljojen kukinta on miltei ohitse, mutta hortensioiden jatkuu. Ne ovat siitä mukavia pensaita, että kukinta-aika on hurjan pitkä ja usein talvellakin voi ihailla niiden kuihtuneita kukintoja ellei tuuli pöllytä niitä pitkin pihaa.

Köynnösukonhattu on tehnyt pieniä ukonhattuja, köynnös heräsi kevääseen tosi aikaisin, jo helmikuussa siinä oli vihreää alkua maan pinnalla. On kesän mittaan päässyt miltei lintulaudalle asti. Olen hulluna ukonhattuihin, ne kauniit tummansiniset ovat vielä vaaleita, mutta kirjavat kukkivat jo

Syyskimikkien ja Purppurapunalatvojen taustalla Ukonhattuja Bicolor
Istutin uuden piikkiputken kokeeksi endless summer-hortensian viereen. Hortensiakin vaihtoi paikkaa viime vuonna ja viihtyy nyt onneksi paremmin, mutta ei kuki sekään

Kaariportin Marjatuomipihlajoita. Niiden marjat ovat tänä vuonna siinä rajalla ovatko hyviä vai ei. Mussutan kuitenkin niitä vitamiinien vuoksi, jaetaan nämä lintujen kanssa. Maku on kuin mustikan ja orapihlajan marjojen väliltä. Pienenä tuli aina syötyä paljon happamia orapihlajanmarjoja kun nälkä vaivasi ulkoleikeissä. Paras herkku oli kuitenkin suolaheinä, sitä todella rakastimme ystäväni kanssa.

Vadelmia kypsyy hyvin tänä vuonna, olen istuttanut muutaman vadelman kasvihuoneen kulmalle. Lajikkeet olivat jotain Lidlin tms. halpakaupan juttuja, mutta olivatkin hyviä

Salaiseen lehtoon...olen ihan iloinen sen kehityksestä, kaksi vuotta sitten tässä ei ollut vielä mitään

Alue on pieni ja siellä saa kulkea kyyristellen. Vasemmalla puolella kasvaa jasmikkeita ja hopeisia kuusia plus muutama pikkuhavu. Niiden aluskasvillisuutena krookuksia, tuoksumataraa, metsämansikkaa, sinivuokkoja, kieloja, kiurunkannuksia. kevätlinnunhernettä, valkovuokkoja, orvokkeja, ketunleipää ja muutama perennakin (syysesikko, lumikki, valkorentukka, sinikämmen). Metsätähden tänne vielä tahtoisin, jos löydän jostain. Itsekseen tänä vuonna on tullut villivadelmaa, joka oikeastaan sopii ihan hyvin tänne.

Tänä keväänä olen haaveillut saavani peittoon tuota "lattiaa" kukilla, siirsin tänne kylvettyjä lemmikkejä ja keväällä ostin tälläisen kauniin luonnonkukan nimeltään Keijunsilmä,  se on levittäytynyt mukavasti. Mietin jo mitä voisi ensi vuonna tänne kylvää, olisi ihana kulkea kukkivalla matolla. Viime kesänä heittelin Illakon ja Sormustinkukkien siemeniä taustalle aitaa vasten ja nyt siellä on noin ziljoona siementaimea, ehkäpä ensi kesänä on luvassa kukkaloistoa

Pionien ja Jasmikkeiden aika on peruuttamattomasti ohitse, haikeaa, kiviportaat odottavat uutta kevättä ja rusokirsikoiden kukintaa

Löysin perhosten piilopaikan, lymyilevät tässä suklaanruskean sokkelin ja talon laudoituksen liitoskohdassa. Aika hyvä suojaväri 

Keijunkukat kukkivat, kukat ovat mitättömän herkkiä

Aroniat ovat kypsyneet, linnuille ruokaa ja on tosi huono idea istuttaa niitä rajalle, jatkuvasti saa väistellä linnunpeetä. Hih, tässähän sitä nyt konkreettisesti kärvistellään omien virheiden vuoksi

Sade on taivuttanut tuoksuherneet lyhdyn ylle. Eilen huomasin iltojen pimentyneen. Nyt sataa ja ukkostaa hurjasti. Kohta lähden tasoittamaan taas rinnettä ja keräämään hiekat alhaalta. Sunnuntai-iloja kaikille  

14 kommenttia:

  1. Vaikka linnuista pidänkin, on niiden jätökset aika inhoja.
    Salainen lehto on suloinen. Samoin kiviportaat ja tuoksuherneet ja kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Kyllä, niin on, meillä ne tuntuvat omistavan koko pihan muutenkin. Kiitos paljon ystävällisistä sanoistasi!

      Poista
  2. Kauniit hortensiat. Meillä riivaa linnut aitan kaidetta, en tykkää yhtään sillä vierailuista jää aina jätöksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Harmi sitä teidän kaidetta, niistä jää niin helposti jälki joka ei edes lähde, meilläkin niitä täpliä on :(

      Poista
  3. Ihana salainen lehto, ja mitä ihanuuksia se kätkee sisälleen. Itsellänikin olisi toiveena saada raitainen kukkiva matto, josta olisi iloa koko kesän .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Ihanasti sanottu. Raitamatto kuulostaa todella hauskalta ja ihanalta idealta, erittäin hieno ajatus!

      Poista
  4. Ei voi puutarhasi olla pikkuinen, kun siellä on aina niin paljon ihanaa. :)
    Kauniita, syviä loppukesän värejä ja mukana sopivasti vaaleanpunaista.
    Salainen lehtosi on tosiaan ihana. Onko tuo kiven päällä oleva esine kivi vai jokin hahmo? Se näyttää jotenkin niin söpöltä.
    Kaunista ja kukkaisaa elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sara, mukavasti sanottu, mutta kyllä tämä tosi pikkuinen turboahdettu on :) Kiven päällä on pieni betoninen enkelipatsas. Kukkaisaa ja onnellista elokuuta sinullekin, todellakin!

      Poista
  5. Blogissani on sinulle haaste ja tunnustus. http://vaaleanvihrea.blogspot.fi/2016/08/tunnustus-ja-haaste_2.html
    Ota mukaasi, jos tahdot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti vaalean vihreää, tämä oli ihana yllätys :) Olen ilahtunut suuresti!

      Poista
  6. Voi hitsi, teillä on taas ollut ukkoskuuroja kun hiekat ovat valuneet rinteen juurelle.
    Ihanat kuvat ja kasvit, postaustasi lukiessani muistin pari kasvia, joita en ole nähnyt - köynnösukonhattu (on hengissä, mutta vain 30 cm korkuinen) ja syyskimikki (näivettynyt ja kuihtunut kokonaan). En ole kastellut näitä vanhempia kasveja, vaan keskittynyt vain uusimpien taimien vedensaantiin. Hö. Toivottavasti kimikki siitä vielä tokenee, tosin se on ollut kituva jo kohta 10 vuotta. Lehtiä tulee maksimissaan yksi :-D
    Hei, lähetin sulle saman haasteen, jonka sait Vaalean vihreältä, en tajunnut katsoa keille hän sen pisti menemään. Joten nyt sut on tuplahaastettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Saila haasteesta!! Olen tosi ilahtunut ja tuplahaaste on vain parempi kuin yksi haaste :) harmi tuota kimikkiä, tunnistan hyvin tuon kun meilläkin yleensä on niin kuivaa. Eiköhän siitä vielä tokene syyssateiden tullen.

      Poista
  7. Mullakin kesti kauan ennenkuin likusterisyreeni kukki, varmaan melkein 10 vuotta. Eikä siihen vieläkään kovin paljon tule kukkia, jotain kumminkin.
    Meiltä löytyy metsätähtiä, kestäisköhän lähettämisen teille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Kiva kuulla, että toivoa on :) Ihana tuo metsätähti, erittäin mieluusti vaikka ensi keväänä vastaanottaisin jos vaikka kuoressa laittaisit? Maksan tietysti!

      Poista