On kiinnostavaa miten erilaiset tuoksut vetoavat erilaisiin ihmisiin.
Suklaakosmos on suklaantuoksuinen herkku
Olen yrittänyt ripotella tuoksuvia kasveja puutarhan strategisiin paikkoihin.
Syreenit ja kielot tuoksuvat ihanalta, puhumattakaan pikkujasmikkeen metsämansikan tuoksusta. Kesään kuuluu myös huumaava pionien ja ruusujen tuoksu, niiden tuoksua on vaikea edes kuvailla...? Tuoksut ovat uniikkeja. Kultaherukka parfymoi tällä hetkellä ilman ihanalla makealla tuoksullaan. Käyn vähän väliä haistamassa kukkia.
Samettikukka ja pelargoni tuoksuvat mielestäni tosi hyvältä, mutta tunnen ihmisiä, jotka inhoavat kummankin hajua. Niissä on rehellinen ja voimakas ominaistuoksu. Pelargonikirjassa oli hellyyttävä kehoitus olla luottamatta pelaquuntuoksua inhoaviin :) Sen sijaan en ole vielä tavannut ihmistä, joka ei pitäisi tomaatin kukkeasta tuoksusta. Syksyllä ihaninta tuoksua puutarhaan tarjoilee vastustamaton Syysleimu. Mustaherukan lehdet ne vasta tuoksuvatkin hirmuisen hyvältä ja niistä voi tehdä todella herkullista Louhisaaren simaa.
En pidä laventelin ja timjamin tuoksusta - niistä tulee mieleen tunkkainen vaatekomero. Inhokkilistalla on myös heisiangervot.
Ihanista ihanin tuoksu on kuitenkin katsuralla, vastapaistetun piparin tai pikkuleivän makea imelyys.
Syreeni on paras ulkona nautittuna
Ruusujen huumaava tuoksu
Tuoksumatara (valkoinen tähtikukallinen) tuoksuu herkän hunajaiselle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti